Perimysjärjestys ja avopuoliso

Itse en luota erääseen sukulaiseeni ollenkaan.

Teen mieluummin testamentin kun luotan siihen, että sukulaiseni antaisi jotakin avopuolisolleni.

Jotkut laittaa henkivakuutuksen edun saajaksikin vaikka äitinsä tai muun lähisukulaisen. Kun avovaimon pitäisi maksaa isot verot. Luottaa siihen, että sukulainen kyllä sitten antaa jotain avosiipallekkin... Ehkä joku antaisi. Mutta ei kaikki.

Jos ei jää rintaperillisiä tai leskeä niin selkäperilliset perivät seuraavassa järjestyksessä.

Ensin perivät kuolleen vanhemmat. Jos vanhempia ei ole elossa perivät vanhempien sijaan heidän rintaperillisensä lapsensa eli kuolleen sisarukset. Jos kuolleen vanhemmat ovat kuolleet ja heillä ei ole elossa olevia rintaperillisiä niin perintö menee kuolleen isovanhemmille. Jos isovanhemmat eivät ole elossa niin isovanhempien rintaperilliset perivät eli kuolleen tädit ja sedät. Tähän perintöjärjestys loppuukin sillä jos tädit tai sedät eivät ole elossa niin heidän lapsensa eli kuolleen serkut eivät enää peri. Tämän jälkeen jos testamenttia ei ole ollut perintö menee valtiolle joka voi luovuttaa sen eteenpäin eräin ehdoin.

Maanmittari kirjoitti:

Jos ei jää rintaperillisiä tai leskeä niin selkäperilliset perivät seuraavassa järjestyksessä.

Ensin perivät kuolleen vanhemmat. Jos vanhempia ei ole elossa perivät vanhempien sijaan heidän rintaperillisensä lapsensa eli kuolleen sisarukset. Jos kuolleen vanhemmat ovat kuolleet ja heillä ei ole elossa olevia rintaperillisiä niin perintö menee kuolleen isovanhemmille. Jos isovanhemmat eivät ole elossa niin isovanhempien rintaperilliset perivät eli kuolleen tädit ja sedät. Tähän perintöjärjestys loppuukin sillä jos tädit tai sedät eivät ole elossa niin heidän lapsensa eli kuolleen serkut eivät enää peri. Tämän jälkeen jos testamenttia ei ole ollut perintö menee valtiolle joka voi luovuttaa sen eteenpäin eräin ehdoin.

Lue lisää

No nyt olen saanut kaikkeen vastauksen. Paitsi vielä siihen, että onko sisarukset ja puolisisarrukset (eri isä tai äiti) perinnön jaossa samanarvoisia?

Nykyäänhän on paljon jos jonkunnäköisiä "uusio perheitä".

Lapseton kirjoitti:

No nyt olen saanut kaikkeen vastauksen. Paitsi vielä siihen, että onko sisarukset ja puolisisarrukset (eri isä tai äiti) perinnön jaossa samanarvoisia?

Nykyäänhän on paljon jos jonkunnäköisiä "uusio perheitä".

Lue lisää

Sisar ja velipuolet eivät ole ihan samanarvoisia täysisarusten kanssa (olettaen ettei mitään adopitota ole suoritettu) sillä kukin perii omat vanhempansa. Jos vaikka vanhemmilla on yksi yhteinen lapsi ja äidillä lapsi aikaisemmasta liitosta niin yhteinen lapsi perii sekä isänsä että äitinsä mutta puolisisarus perii vain äidin (sekä tietysti biologisen isänsä.) Eli äidin perintö jaetaan kahtia kummankin äidin lapsen kesken, mutta isän perintö menee kokonaisuudessaan yhteiselle (ja siis isän ainoalle) lapselle eikä sisarpuoli saa siitä mitään. Samoin tietysti yhteinen lapsella ei ole osaa eikä arpaa sisarpuolen biologisen isän perintöön.

Kuten joskus aikaisemmassa keskustelussa on todettu niin perinnön jako menee arpomiseksi jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ilman toissijaismääräyksiä. Silloin jos isä kuolee ensin niin hänen perintönsä menee leskivaimolle ja lesken kuoltua jaetaan kahtia. Jos taasen äiti kuolee ensin niin perintö taasen menee leskimiehelle jonka kuollessa perintö menee kokonaan yhdelle.

Maanmittari kirjoitti:

Sisar ja velipuolet eivät ole ihan samanarvoisia täysisarusten kanssa (olettaen ettei mitään adopitota ole suoritettu) sillä kukin perii omat vanhempansa. Jos vaikka vanhemmilla on yksi yhteinen lapsi ja äidillä lapsi aikaisemmasta liitosta niin yhteinen lapsi perii sekä isänsä että äitinsä mutta puolisisarus perii vain äidin (sekä tietysti biologisen isänsä.) Eli äidin perintö jaetaan kahtia kummankin äidin lapsen kesken, mutta isän perintö menee kokonaisuudessaan yhteiselle (ja siis isän ainoalle) lapselle eikä sisarpuoli saa siitä mitään. Samoin tietysti yhteinen lapsella ei ole osaa eikä arpaa sisarpuolen biologisen isän perintöön.

Kuten joskus aikaisemmassa keskustelussa on todettu niin perinnön jako menee arpomiseksi jos vanhemmilla on keskinäinen omistusoikeustestamentti ilman toissijaismääräyksiä. Silloin jos isä kuolee ensin niin hänen perintönsä menee leskivaimolle ja lesken kuoltua jaetaan kahtia. Jos taasen äiti kuolee ensin niin perintö taasen menee leskimiehelle jonka kuollessa perintö menee kokonaan yhdelle.

Lue lisää

Anteeksi nyt kun vaivaan, enkä kirjoita kysymystäni selkeästi... Tai en osannut tulkita vastausta.

Tarkoitin, jos minulla siis ei ole lapsia ja vanhempia ja sisarukseni perii minut. Saako kaikki sisarukseni saman verran? Vaikka meillä olisi eri isä tai äiti.

Avosiippa kirjoitti:

Itse en luota erääseen sukulaiseeni ollenkaan.

Teen mieluummin testamentin kun luotan siihen, että sukulaiseni antaisi jotakin avopuolisolleni.

Jotkut laittaa henkivakuutuksen edun saajaksikin vaikka äitinsä tai muun lähisukulaisen. Kun avovaimon pitäisi maksaa isot verot. Luottaa siihen, että sukulainen kyllä sitten antaa jotain avosiipallekkin... Ehkä joku antaisi. Mutta ei kaikki.

Lue lisää

Hommaa on ihan turha ajatella niin, että "kyllä se äiti sitten avopuolisolle osuuden antaa jos satun kuolemaan". Miettikää: ensin äiti maksaa perintöveron, ja jos hän hyvyyksissään antaisikin avopuolisolle jotain, se katsotaan lahjaksi, ja avokki maksaa siitä taas lahjaveron. Ei ole perinnöstä enää paljon jäljellä!

Jos testamenttaat omaisuutesi avopuolisolle, hän maksaa perinnöstä KOLMINKERTAISEN perintöveron kuin aviopuoliso. Jos perittävä omaisuus on jotakin kiinteää kuten asunto, voi avokkisi joutua myymään asuntonne voidakseen maksaa perintöveron.

Jos asutte ja elätte yhdessä, teillä ei ole mitään syytä olla menemättä naimisiin. Aviopuoliso on täysin turvattu kuolemantapauksessa.

Lapseton kirjoitti:

Anteeksi nyt kun vaivaan, enkä kirjoita kysymystäni selkeästi... Tai en osannut tulkita vastausta.

Tarkoitin, jos minulla siis ei ole lapsia ja vanhempia ja sisarukseni perii minut. Saako kaikki sisarukseni saman verran? Vaikka meillä olisi eri isä tai äiti.

Lue lisää

Jossakin vaiheessa Suomen lain mukaan lapset joilla on sama isä mutta eri äiti katsotaan täyssisaruksisi. Lapset joilla on sama äiti mutta eri isä ovat sisarpuolia. (Niin idioottimaiselta kuin se kuullostaakin, mutta tämähän onkin miesten maailma!)

Onko tämä tilanne vielä tänäkin päivänä?

Meri kirjoitti:

Jossakin vaiheessa Suomen lain mukaan lapset joilla on sama isä mutta eri äiti katsotaan täyssisaruksisi. Lapset joilla on sama äiti mutta eri isä ovat sisarpuolia. (Niin idioottimaiselta kuin se kuullostaakin, mutta tämähän onkin miesten maailma!)

Onko tämä tilanne vielä tänäkin päivänä?

Lue lisää

En tiedä entisestä käytännöstä, mutta ainakin nykyään on perinnön suhteen ihan sama, onko sisaruspuoli sukua isän vai äidin kautta. Joka tapauksessa sisaruspuoli saa vähemmän kuin täyssisarus.

Eli jos henkilö kuolee lapsettomana ja naimattomana (vaikka olisikin avoliitossa), perintö menee puoliksi vanhemmille. Jos vain toinen vanhempi elää, perintö menee kokonaan hänelle. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, tulevat heidän sijaansa heidän lapsensa.

Esimerkki: A kuolee. Hänellä on täyssisar B ja lisäksi velipuoli C, jolla on sama isä. A:lla ei ole lapsia, eikä hän ole naimisissa. Vanhemmat ovat kuolleet.

Äiti perisi puolet lapsensa omaisuudesta, mutta koska äiti on kuollut, hänen sijaansa tulee hänen lapsensa eli vainajan täyssisar B, joka saa siis äitinsä sijaisperijänä puolet jäämistöstä. A:n isä perisi toisen puolen, mutta koska hänkin on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen lapsensa eli vainajan täyssisar B ja velipuoli C. He jakavat keskenään isän osuuden.

B saa siis äitinsä kautta 1/2 jäämistöstä ja isänsä kautta 1/4 jäämistöstä, yhteensä 3/4. C saa isänsä kautta 1/4. Tässä tapauksessa täyssisarus saisi 3-kertaisesti puolisisarukseen nähden, mutta osuuksien suhde vaihtelee riippuen siitä, kuinka monta perillistä vainajan kummallakin vanhemmalla on.

Lapseton kirjoitti:

Anteeksi nyt kun vaivaan, enkä kirjoita kysymystäni selkeästi... Tai en osannut tulkita vastausta.

Tarkoitin, jos minulla siis ei ole lapsia ja vanhempia ja sisarukseni perii minut. Saako kaikki sisarukseni saman verran? Vaikka meillä olisi eri isä tai äiti.

Lue lisää

Joo tuo onkin astetta mutkikkaampi asia. No onneksi siitä on selkeä lakipykälä (PerintöK 2 luku 2§) joka sanoo että sisaruksesi tulevat vanhempiesi sijaantuloperijöiksi samoin ehdoin kuin rintaperilliset yleensä perivät vanhempansa.

Eli täyssisarukset saavat puolet enemmän perintöä kuin puolisisarukset sillä täysisiarukset perivät sekä isän että äidin osuuden mutta puolisisarukset perivät vain oman vanhempansa (isä tai äiti) osuuden.

Selvennän asiaa esimerkillä. Oletetaan että sinulla on kaksi sisarusta joista toinen on sisarpuolesi äitisi kautta (vaikkapa äitsi edellisestä liitosta). Kummatkin vanhempasi ovat kuolleet mutta kaikki sisaruksesi ovat elossa. Kuolet ja sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.
Perintösi jaetaan seuraavasti. Laskennallisesti kumpikin vanhempasi saisi puolet perinnöstäsi. Tämän osan perinnöstään he jättävät perillisilleen eli sisaruksillesi. Äidilläsi on kuitenkin kaksi perijää (täys ja puolisisaruksesi) mutta isälläsi vain yksi (täyssisaruksesi) Joten täyssisaruksesi saa 3/4 perinnöstäsi (koko isäsi osuuden perinnöstäsi puolet äitisi osuudesta perinöösi) sisarpuolesi saa sensijaan vain 1/4 perinnöstäsi (puolet äitisi perintöosuudesta)

Toivottavasti nyt vastasin kysymykseesi

eräs kirjoitti:

En tiedä entisestä käytännöstä, mutta ainakin nykyään on perinnön suhteen ihan sama, onko sisaruspuoli sukua isän vai äidin kautta. Joka tapauksessa sisaruspuoli saa vähemmän kuin täyssisarus.

Eli jos henkilö kuolee lapsettomana ja naimattomana (vaikka olisikin avoliitossa), perintö menee puoliksi vanhemmille. Jos vain toinen vanhempi elää, perintö menee kokonaan hänelle. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, tulevat heidän sijaansa heidän lapsensa.

Esimerkki: A kuolee. Hänellä on täyssisar B ja lisäksi velipuoli C, jolla on sama isä. A:lla ei ole lapsia, eikä hän ole naimisissa. Vanhemmat ovat kuolleet.

Äiti perisi puolet lapsensa omaisuudesta, mutta koska äiti on kuollut, hänen sijaansa tulee hänen lapsensa eli vainajan täyssisar B, joka saa siis äitinsä sijaisperijänä puolet jäämistöstä. A:n isä perisi toisen puolen, mutta koska hänkin on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen lapsensa eli vainajan täyssisar B ja velipuoli C. He jakavat keskenään isän osuuden.

B saa siis äitinsä kautta 1/2 jäämistöstä ja isänsä kautta 1/4 jäämistöstä, yhteensä 3/4. C saa isänsä kautta 1/4. Tässä tapauksessa täyssisarus saisi 3-kertaisesti puolisisarukseen nähden, mutta osuuksien suhde vaihtelee riippuen siitä, kuinka monta perillistä vainajan kummallakin vanhemmalla on.

Lue lisää

"Eli jos henkilö kuolee lapsettomana ja naimattomana (vaikka olisikin avoliitossa), perintö menee puoliksi vanhemmille. Jos vain toinen vanhempi elää, perintö menee kokonaan hänelle. Jos molemmat vanhemmat ovat kuolleet, tulevat heidän sijaansa heidän lapsensa."

Lapset tulevat kuolleen vanhemman sijaan, vaikka vain toinen vanhemmista olisi kuollut. Elossa oleva vanhempi ei siis saa koko perintöä, vaan ainoastaan puolet.

Meri kirjoitti:

Hommaa on ihan turha ajatella niin, että "kyllä se äiti sitten avopuolisolle osuuden antaa jos satun kuolemaan". Miettikää: ensin äiti maksaa perintöveron, ja jos hän hyvyyksissään antaisikin avopuolisolle jotain, se katsotaan lahjaksi, ja avokki maksaa siitä taas lahjaveron. Ei ole perinnöstä enää paljon jäljellä!

Jos testamenttaat omaisuutesi avopuolisolle, hän maksaa perinnöstä KOLMINKERTAISEN perintöveron kuin aviopuoliso. Jos perittävä omaisuus on jotakin kiinteää kuten asunto, voi avokkisi joutua myymään asuntonne voidakseen maksaa perintöveron.

Jos asutte ja elätte yhdessä, teillä ei ole mitään syytä olla menemättä naimisiin. Aviopuoliso on täysin turvattu kuolemantapauksessa.

Lue lisää

"Jos testamenttaat omaisuutesi avopuolisolle, hän maksaa perinnöstä KOLMINKERTAISEN perintöveron kuin aviopuoliso."

Totta. Aviopuolison veroetuun kuuluu vielä, että omaisuuden osituksessa tasinkona saadusta omaisuudesta aviopuoliso ei maksa lainkaan veroa.

Poikkeus perintöveron osalta kuitenkin on: Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi (tai he ovat aikaisemmin olleet keskenään avioliitossa), avoleski kuuluu I veroluokkaan (eli maksaa yhksinkertaisen veron).

Maanmittari kirjoitti:

Joo tuo onkin astetta mutkikkaampi asia. No onneksi siitä on selkeä lakipykälä (PerintöK 2 luku 2§) joka sanoo että sisaruksesi tulevat vanhempiesi sijaantuloperijöiksi samoin ehdoin kuin rintaperilliset yleensä perivät vanhempansa.

Eli täyssisarukset saavat puolet enemmän perintöä kuin puolisisarukset sillä täysisiarukset perivät sekä isän että äidin osuuden mutta puolisisarukset perivät vain oman vanhempansa (isä tai äiti) osuuden.

Selvennän asiaa esimerkillä. Oletetaan että sinulla on kaksi sisarusta joista toinen on sisarpuolesi äitisi kautta (vaikkapa äitsi edellisestä liitosta). Kummatkin vanhempasi ovat kuolleet mutta kaikki sisaruksesi ovat elossa. Kuolet ja sinulla ei ole lapsia eikä puolisoa.
Perintösi jaetaan seuraavasti. Laskennallisesti kumpikin vanhempasi saisi puolet perinnöstäsi. Tämän osan perinnöstään he jättävät perillisilleen eli sisaruksillesi. Äidilläsi on kuitenkin kaksi perijää (täys ja puolisisaruksesi) mutta isälläsi vain yksi (täyssisaruksesi) Joten täyssisaruksesi saa 3/4 perinnöstäsi (koko isäsi osuuden perinnöstäsi puolet äitisi osuudesta perinöösi) sisarpuolesi saa sensijaan vain 1/4 perinnöstäsi (puolet äitisi perintöosuudesta)

Toivottavasti nyt vastasin kysymykseesi

Lue lisää

Kiitos, kyllä vastasit. Ja kiitos muillekkin vastanneille.

Ei jäänyt enää mikään askarruttamaan asiaan liittyen.

Ei peri.

Te molemmat (täysveljesi ja sinä) peritte veljenne sekä kuolleen isänne että kuolleen äitinne kautta.

Velipuolenne lapsi perii ainoastaan kuolleen isoäitinsä kautta. Hänen osuutensa on siis pienempi.

Esimerkki: Veljeltä jää omaisuutta 1000.

Äitinne osuus: 500, joka jaetaan kolmeen osaan, koska äidillänne rintaperillisiä kolme.

Te kolme saatte siis 166 jokainen.

Isänne osuus: 500, joka jaetaan kahteen osaan, koska isällänne rintaperillisiä kaksi.

Te kaksi saatte 250 kumpikin.

Lopputulos

Sinä: 416
Täysveljesi:416
Velipuolen lapsi: 166

Olet ihan oikeassa, ellei testamentissa ole toissijaisuuslauseketta vaikkapa sinun hyväksesi, juuri näin tulee käymään. Voit toki moittia testamenttia, mutta se edellyttää painavia perusteita. Avovaimon lakimääräiset perilliset puolestaan perivät hänet.

Oletetaan että äitisi sisko ei ole tehnyt testamentti. Äitisi on saamassa perintöä siskoltaan. Sinä ja velipuolesi ette saa mitään perintöä.

Jos äitisi sisko on tehnyt testamentin niin sitten ylläoleva voi muuttua aivan millä tavalla hyvänsä.

ÄS = äidin sisko
Ä = äiti
VP = velipuoli
S = sinä

Ilmeisesti ÄS:n vanhemmat ovat kuolleet. Ilmeisesti ÄS:llä ei ole muita sisaruksia kuin Ä eikä myöskään kuolleiden sisarusten lapsia. Ainakaan heistä et maininnut.

Sinulla on velipuoli VP, mutta jätit kertomatta, onko hän myös Ä:n lapsi (eli Ä olisi yhteinen äitinne). Jos on ja myös edellisessa kappaleessa oletettu pätee, ÄS:n perinnön saa kokonaan Ä, ja aikanaan taas Ä:n perintö jakaantuu puoliksi S:n ja VP:n kesken. Jos VP ei ole Ä:n lapsi, Ä:n perintö lankeaa S:lle.

Hauskaa muuten, että näitä yli 10 vuoden takaisia ketjuja edelleen silloin tällöin pompahtaa päivänvaloon. Osallistuin yllä olevaan keskusteluun tuolloisella nimimerkilläni sianajaja. (Viimeisen vuoden aikana tuota vanhaa nimimerkkiäni on käyttänyt joku muu kommentaattori.)

johan tuohon on vastattu. Teidän äitinne yksin perii sisarensa, jos tämä ei ollut tehnyt testamenttia. Kuinka vaikea se on tajuta. Te sisarukset peritte aikanaan äitinne.

Siinä tapauksessa VP saa testamentin nojalla kaiken ÄS:n perinnön.
Tästä voit katsoa perintöveron. VP kuuluu 2. veroluokkaan.
http://prosentti.vero.fi/Pelalaskuri/ErittelyPerintovero.aspx?language=FIN

Hyvä kun ei saa mitään niin ei tarvi maksaa perintöveroja.