FYSIIKKAA OPISKELEMAAN YLI 30-VUOTIAANA

Fysiikka ei sinua valmista ammattiin. PISTE Jos et halua tutkijaksi. Tutkijaksi voi ryhtyä koska vasan. Sinun pitää myydä itsesi markkinoille vaikka koodajana, joka hallitsee teoreettisselta pohjalta luonnontieteitä. Tietty voit myös alkaa kilpailemaan DI-henkilöiden kansssa paikoista jne.

Jos sinulla on haavena teollisuus ja selkeä tehtävä, niin mikäli fysiikka ei sinua siihen suoraan valmista, harkitse DI:n opintoja.

Ei, ei ja ei. Aivan liian kova satsaus tuossa iässä sekä lisäksi et valmistu ammattiin. Suosittelen siis tekniikan alan opintoja, jos innostusta riittää!

Matematiikkaa ja fysiikkaa voi sitten itseopiskella niin paljon kuin sielu sietää.

Lähihoitajaksi tai putkimieheksi kannattaa kouluttautua.

"Fysiikka ei sinua valmista ammattiin. PISTE Jos et halua tutkijaksi. Tutkijaksi voi ryhtyä koska vasan."
No hui. Tutkijan paikkaa vasta vaikeaa onkin saada, ja ensinhän pitää väitellä, sitten vasta saa niitä parin vuoden pienipalkkaisia määräaikaisuuksia ilman eläkekertymää yms.. Eli tutkijaksi ei voi alkaa noin vain, ainakaan jos haluaa, että joku maksaa palkkaa. Itse voi toki tutkia vaikka hyttysen siipien kinematiikkaa, mutta sossu ei sitä rahoita.

Mun mielestä elämä on liian lyhyt ja arvaamaton siihen, että jahkaa asioiden kanssa etenkään kun et sä siinä opiskelussa mitään häviä: aina sä voit korjata omaatuntoasi tekemällä töitä opiskelujen ohessa jos jotenkin kaivelee kehittää aivojaan vielä yli 30-vuotiaana. Fysiikka aineena? No enpä tiedä, että KIINNOSTAAKO se sua. Onko sulla paloa siihen? Jos ei ole, ei kannata. Jos on, niin kannattaako sun mielestä 30-vuotiaana jo vihdoin kasvaa ulos potkuhousuista ja lakata kyselemästä muilta ja elää niinkun itse parhaaksi katsoo? Työttömäksi sä voit jäädä miltä alalta tahansa. Töitä sä voit saada miltä alalta tahansa. Mieti, mitä sä sillä haet, miksi sä sinne haluat. Laita tavoite ja kulje sitä kohti.

Kyllä joo, jos niin asennoituu että nuoremmat ajaa ohi, niin varmaan ne sitten ajaa. Mutta eiköhän se ihan oikeasti riipu paikasta, toiveista ja siitä mitä sä itte teet. ja onko sulla mitään hyvää sanottavaa elämänkokemuksestasi, miten olet ton 30 vuotta käyttänyt.
Jos sä vaan jahtaat varmoja töitä, haluat yhdistää matikan ja fysiikan, niin mene kouluttautumaan lähihoitajaksi ja jatka siitä lääkäriksi. Valmistut 40-vuotiaana, jos oikein jaksat rehkiä ja takuulla on töitä koko loppuelämän. Siinä saisit lukea sitä fysiikkaakin ja lähihoitajana voisit varmalla työllistymisellä maksaa opintosi jne. jne. Usko huviksesi, lähihoitajilla on niin paljon töitä kun ne jaksaa tehdä ja mun yksi kaveri maksoi jatko-opintonsa nimenomaan niin: varma työ ja sitten eteenpäin. Voit kouluttautua hoitajaksi ensin palkallisena oppisopimuksella.
Lukea fysiikkaa avoimessa yo:ssa tai amk:ssa tai missä sä nyt ootkaan.

Mutta että joo, lasi on aina puoliksi täynnä tai tyhjä ja jos jo 30-vuotiaana alkaa voivottelemaan ikäänsä, niin ei kyllä hyvin mene. Haloo, ihmiset, alle 35-vuotias on NUORIaikuinen vielä, ei tarvitse jäädä perse homeessa makaamaan sohvalle ja odottamaan kuolemaa. Kyllä sulla vielä muutama vuosi hyvässä lykyssä on: ihan käyttökamaa siis.
Ja jos joku huihuttelee, että aattele, 10 vuotta, jos sä nyt opiskelet 10 vuotta niin sä olet jo 40-vuotias kun sä valmistut! Niin mä voin kertoo, että vaikka sä et tekis yhtään mitään elämälläs, sä olet 10 vuoden päästä jokatapauksessa 40-vuotias. Kysymys on vaan siis siitä, miten sä ne 10 vuotta käytät.