Minne katosi Gootin kieli ?

Oliko se lähempänä saksan kieltä kuin mm ruotsia ?
13884
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Jos käytössäsi on tietokone, kuten ilmeisesti on, voit lukea Wikipediasta jopa suomenkielisen artikkelin aiheesta. Eikö olekin vaikeaa tuo tiedonhankinta? Jos vastauksella ei ole kiire, voit toki kysyä asiaa myös HS:n Torsti tietää -palstalla.

Äänestä

Saksa on nykykieli, sanoin ruotsi. Pitäisi verrata muinaisyläsaksaan ja -alasaksaan sekä muinaisskandinaaviskaan. Ilmeisesti itägermaanien kieli oli lähempänä länsi- kuin pohjoisgermaania.

atta unsar þu in himinam,
weihnai namo þein.
qimai þiudinassus þeins.
wairþai wilja þeins,
swe in himina jah ana airþai.
hlaif unsarana þana sinteinan gif uns himma daga.
jah aflet uns þatei skulans sijaima,
swaswe jah weis afletam þaim skulam unsaraim.
jah ni briggais uns in fraistubnjai,
ak lausei uns af þamma ubilin;
unte þeina ist þiudangardi jah mahts jah wulþus in aiwins.
amen.

Äänestä
  • Vertailun vuoksi Isä meidän parilla muinaisyläsaksan murteella ja muinaisenglanniksi. Nämä ovat siis länsigermaanisia kieliä.

    Alemanniksi:

    Fater unseer, thu pist in himile,
    wihi namun dinan,
    qhueme rihhi diin,
    werde willo diin,
    so in himile sosa in erdu.
    prooth unseer emezzihic kip uns hiutu,
    oblaz uns sculdi unsero,
    so uuir oblazem uns skuldikem,
    enti ni unsih firleiti in khorunka,
    uzzer losi unsih fona ubile.

    Itäfrankiksi:

    Fater unser, thū thār bist in himile,
    sī geheilagōt thīn namo,
    queme thīn rīhhi,
    sī thīn willo,
    sō her in himile ist, sō sī her in erdu,
    unsar brōt tagalīhhaz gib uns hiutu,
    inti furlāz uns unsara sculdi
    sō uuir furlāzemēs unsarēn sculdīgōn,
    inti ni gileitēst unsih in costunga,
    ūzouh arlōsi unsih fon ubile.

    Muinaisenglanniksi:

    Fæder ure þu þe eart on heofonum;
    Si þin nama gehalgod
    to becume þin rice
    gewurþe ðin willa
    on eorðan swa swa on heofonum.
    urne gedæghwamlican hlaf syle us todæg
    and forgyf us ure gyltas
    swa swa we forgyfað urum gyltendum
    and ne gelæd þu us on costnunge
    ac alys us of yfele

    Pohjoisgermaaniksi näitä tekstejä ei tuossa historian vaiheessa ollut.

    Mutta mihin katosi gootin kieli? Kenties itägermaanit assimiloituivat valtasuhteiden seurauksena voimakkaampiin ja kenties kehittyneempiin heimoihin eikä heidän kielensä päässyt kehittymään samoin kuin saksa on kehittynyt (enimmäkseen) yläsaksasta ja englanti ranskalaistunut ja kehkeytynyt nykyenglanniksi.

    Äänestä

  • .............. kirjoitti:

    Vertailun vuoksi Isä meidän parilla muinaisyläsaksan murteella ja muinaisenglanniksi. Nämä ovat siis länsigermaanisia kieliä.

    Alemanniksi:

    Fater unseer, thu pist in himile,
    wihi namun dinan,
    qhueme rihhi diin,
    werde willo diin,
    so in himile sosa in erdu.
    prooth unseer emezzihic kip uns hiutu,
    oblaz uns sculdi unsero,
    so uuir oblazem uns skuldikem,
    enti ni unsih firleiti in khorunka,
    uzzer losi unsih fona ubile.

    Itäfrankiksi:

    Fater unser, thū thār bist in himile,
    sī geheilagōt thīn namo,
    queme thīn rīhhi,
    sī thīn willo,
    sō her in himile ist, sō sī her in erdu,
    unsar brōt tagalīhhaz gib uns hiutu,
    inti furlāz uns unsara sculdi
    sō uuir furlāzemēs unsarēn sculdīgōn,
    inti ni gileitēst unsih in costunga,
    ūzouh arlōsi unsih fon ubile.

    Muinaisenglanniksi:

    Fæder ure þu þe eart on heofonum;
    Si þin nama gehalgod
    to becume þin rice
    gewurþe ðin willa
    on eorðan swa swa on heofonum.
    urne gedæghwamlican hlaf syle us todæg
    and forgyf us ure gyltas
    swa swa we forgyfað urum gyltendum
    and ne gelæd þu us on costnunge
    ac alys us of yfele

    Pohjoisgermaaniksi näitä tekstejä ei tuossa historian vaiheessa ollut.

    Mutta mihin katosi gootin kieli? Kenties itägermaanit assimiloituivat valtasuhteiden seurauksena voimakkaampiin ja kenties kehittyneempiin heimoihin eikä heidän kielensä päässyt kehittymään samoin kuin saksa on kehittynyt (enimmäkseen) yläsaksasta ja englanti ranskalaistunut ja kehkeytynyt nykyenglanniksi.

    Ns. "ostrogootit" assimiloituivat nykyisen Italian väestöön sen jälkeen, kun Bysantti kukisti goottien Italian alueelle perustaman valtion. Visigooteille on kai käynyt samoin Espanjan tienoilla.

    Gootin kieltä puhuttiin - yllätys, yllätys - Krimillä vielä 1700-luvulle asti. He lienevät venäläistyneet.

    Äänestä

Tässä minusta eniten edellä estettyyn Herran rukoukseen vertailukelpoinen saksankielisistä nykyversioista:

Vater unser im Himmel,
geheiligt werde dein Name.
Dein Reich komme.
Dein Wille geschehe,
wie im Himmel, so auf Erden.
Unser tägliches Brot gib uns heute.
Und vergib uns unsere Schuld,
wie auch wir vergeben unsern Schuldigern.
Und führe uns nicht in Versuchung,
sondern erlöse uns von dem Bösen.
Denn dein ist das Reich und die Kraft und die Herrlichkeit in Ewigkeit.
Amen.
http://de.wikipedia.org/wiki/Vaterunser

Tämän perusteella pystyy mainitun goottiversion http://en.wikipedia.org/wiki/Gothic_Bible#Text_of_The_Lord.27s_Prayer_in_the_Wulfila_Bible
helposti tulkitsemaan.

Äänestä

Väärä fontti.

Äänestä

tuota kyse on itä-germaanisesta kielestä ja on lähempänä venäjää, kun ne venäläiset on myös lähtöisin roskildestä, 70% suomen sanoista on ruotsia, ja suomalaiset on niitä gootteja, ne jämi ovat bjärmejä ja asuvat vienan meren rannalla.
ei englantikaan ole enää kelttien kieltä, se voisi olla vielä lähempänä, keltin ja germaanin ero on se että kelti oli palkka sotilaana rooman armeijassa ja germaanit ei, ruotsalaiset eli sveni eli svebit ovat lion ranskasta, kun julius cesar voitti keltti kuninkaan suurin osa jäi orjaksi tai surmattiin, mutta keltti klaaneissa oli tapana että selvinnyt heimopäällikkö huolehti soturin perheestä, ja kelttien sanat muistuttaa ruotsin ja venäjän sekotusta.

Äänestä

Vastataanpa nyt lopulta siihen, mitä kysyttiin.

Otsikon kysymykseen: Ei minnekään, se vain hävisi maailmasta, kun Goot kuoli.

Sisällön kysymykseen: Pitäisi tietää, kuka Goot oli, mutta jos tarkoitat gootin kieltä, vastaus on "oli".

Äänestä

Gootin kielen kielisukulaisuus nykysaksaan ei jääne epäselväksi esimerkiksi gootin lukusanoista:

ains (one)
twai (two)
þreis (three)
fidwōr (four)
fimf (five)
saihs (six)
sibun (seven)
ahtau (eight)
niun (nine)
taihun (ten)

Äänestä
  • Mitenkä tuosta ilmenee joku yhteys nykysaksaan?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Gothia kirjoitti:

Oliko se lähempänä saksan kieltä kuin mm ruotsia ?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu