"Kun leski kuolee ja pesän arvo on suurempi kuin ensin kuolleen puolison kuollessa, luetaan tämä pesän vaurastuminen lesken omien perillisten hyväksi. Edellytyksenä tälle on se, että selvitetään lesken saaneen omaisuuden perintönä, testamentilla tai lahjana."
Mitä tämä lause tarkoittaa käytännössä vaikkapa kuolinpesän ositus- ja perinnönjakotilanteessa?
Mitä tämä lause tarkoittaa käytännössä vaikkapa kuolinpesän ositus- ja perinnönjakotilanteessa?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Onpa harvinaisen surkea "tieto"sivu tuo http://www.nettilaki.com/a/kuolinpesän-vaurastuminen-lesken-elinaikana
Esim. ei mainita sanallakaan sitä täysin oleellista seikkaa että tuo on voimassa ainoastaan jos leski on perinyt lapsettoman puolisonsa!
Selkeää, oikeaa tietoa saa Perintökaaresta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040, varsinkin luku 3, "Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä".
Siellä kerrotaan hyvin, mitä tuo käytännössä tarkoittaa.
>>Onpa harvinaisen surkea "tieto"sivu // ei mainita sanallakaan sitä täysin oleellista seikkaa että tuo on voimassa ainoastaan jos leski on perinyt lapsettoman puolisonsa!
Eli jos v. 1975 kuolinpesän arvo on ollut 70 000 mk ja 2012 se on yli 300 000 €.
Kuolinpesää jaetaan lesken uuden puolison ja rintaperillisten välillä.
Leski on ensimmäisen puolison jälkeen saanut perinnön, jonka arvo on ollut kuitenkin reilusti enemmän kuin tuon ensimmäisen kuolinpesän arvo. Leski ja puoliso eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet arvonnousua.
Jaa-a..., herää kysymyksiä kun maallikkona tulkitsee lakitekstiä :)
Jos Lesken L kuollessa ensimmäisen puolison P1 jälkeen ei ole toimitettu omaisuuden ositusta, se on ensin tehtävä. Omaisuuden lisäys, jos se perustuu AL 90 §:ssä mainittuihin saantoihin, koituu avio-oikeudesta vapaana L:n pesän hyväksi (muussa tapauksessa sekin lähtökohtaisesti puolitetaan P1:n perillisten ja L:n pesän kesken).
Tämän osituksen jälkeen toimitetaan toinen ositus L:n pesän ja hänen toisen puolisonsa P2:n välillä. Siinä P2:lla, jos on varakkaampi, on oikeus vedota lesken tasinkoprivilegiin ja kieltaytyä omaisuutensa antamisesta tasinkona L:n pesään; jos P2 on köyhempi, hän saa tasingon L:n pesästä.
Se, mitä L:n osalle näiden kahden osituksen jälkeen tulee, muodostaa L:n jäämistön, ja sen perivät L:n rintaperilliset, ellei testamentista muuta johdu.
Jos P1 oli lapseton, L peri hänet. Tällöin L:n kuoltua 1. osituksen asemesta toimitetaan L:n pesän jako PK 3 luvun mukaisesti L:n ja P1:n toissijaisten perillisten kesken ja sen jälkeen L:n ja P2:n ositus, jos L:llä on rintaperillisiä. Muussa tapauksessa ositusta ei toimiteta, vaan P2 perii L:n.
Kiitos, niinpä onkin kerrottu.