Silloin tällöin nousee esille koulujärjestelmämme tehokkuuden (tuottavuuden) lisääminen lisäämällä työpäivien määrää koulussa. Nämä puheet voidaan jättää omaan arvoonsa, sillä Suomen koulujärjestelmä on ihanteellinen niin työpäivien mitoitukseltaan kuin oppisisällöiltään. Mutta tietenkään tuloksia ei synny ilman korkeasti koulutettua opettajakuntaa. Ei tietenkään.
Arvioitaessa koulujen opetusaikoja, työrytmitystä ja saavutettuja tuloksia voidaan panna merkille niiden tasapainoisuus. Suomessa on saavutettu eräänlainen optimitilanne. Kansainvälisesti vertaillen koulun työpäivien määrä ei ole suoraan yhteydessä esimerkiksi Pisa tutkimuksessa menestymiseen.
Hyviä tuloksia Pisa-tutkimuksessa saavuttaneista maista Korealla, Australialla ja Japanilla on opetustuntien määrä suurempi kuin Suomella. Koreassa opetuspäivien määrä on keskimäärin 14 % suurempi kuin Suomessa ja opetusviikkoja yksi vähemmän. Japanissa opetusviikkoja on kolme
vähemmän ja vastaavasti opetuspäiviä kolme enemmän kuin Suomessa. Australiassa sekä opetusviikkojen että opetuspäivien määrä on Suomea korkeampi.
Tuloksista voidaan päätellä, että opetusviikkoja tai -päiviä lisäämällä oppimistulosten parantaminen on nykytilanteessa kyseenalaista. Korean, Japanin ja Australian esimerkit osoittavat, että suuremmalla koulun työaikamäärällä ei välttämättä saavuteta entistä korkeatasoisempia
oppimistuloksia. Toisaalta, useimmilla tilastollisesti merkitsevästi heikompia tuloksia saavuttaneilla mailla, kuten Espanjalla ja Italialla, opetusviikkojen ja -päivien määrä on joko samaa tasoa tai pienempi kuin Suomella. Nämä vertailut osoittavat, että työajan määrän lyhentäminen saattaisi osaltaan heikentää oppimistuloksia.
Suomessa perusopetuksen tuottavuus, opetukseen käytetyn ajan määrä ja opetuksessa saavutetut tulokset ovat tasapainossa. Kansainvälisesti vertailtuna ne ovat huippuluokkaa. Suomen erinomaiset oppimistulokset on saavutettu nykyisen toimivan koulujärjestelmän avulla. Erityistä huomiota lähivuosina on kiinnitettävä perusasteen ja toisen asteen uusien
opetussuunnitelmien toimivuuteen ja edelleen kehittämiseen. Uusien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa voi tehostaa opettajien ja etenkin koulutoimesta vastaavien johtajien täydennyskoulutuksen kautta.
Koulun työaikojen muuttamisella saattaa olla oppimistuloksia heikentävä merkitys erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, jotka jo nykyisin ovat oppilashuollon, erityisopetuksen, tukiopetuksen tai muun erityisen tuen tarpeessa. Näiden edellä mainittujen palveluiden ja tukitoimien järjestäminen
on ongelmallista koulun arjesta poikkeavissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa.
Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön v. 2016, mutta työrytmitys silti säilyy. Viisaasti tehty.
Arvioitaessa koulujen opetusaikoja, työrytmitystä ja saavutettuja tuloksia voidaan panna merkille niiden tasapainoisuus. Suomessa on saavutettu eräänlainen optimitilanne. Kansainvälisesti vertaillen koulun työpäivien määrä ei ole suoraan yhteydessä esimerkiksi Pisa tutkimuksessa menestymiseen.
Hyviä tuloksia Pisa-tutkimuksessa saavuttaneista maista Korealla, Australialla ja Japanilla on opetustuntien määrä suurempi kuin Suomella. Koreassa opetuspäivien määrä on keskimäärin 14 % suurempi kuin Suomessa ja opetusviikkoja yksi vähemmän. Japanissa opetusviikkoja on kolme
vähemmän ja vastaavasti opetuspäiviä kolme enemmän kuin Suomessa. Australiassa sekä opetusviikkojen että opetuspäivien määrä on Suomea korkeampi.
Tuloksista voidaan päätellä, että opetusviikkoja tai -päiviä lisäämällä oppimistulosten parantaminen on nykytilanteessa kyseenalaista. Korean, Japanin ja Australian esimerkit osoittavat, että suuremmalla koulun työaikamäärällä ei välttämättä saavuteta entistä korkeatasoisempia
oppimistuloksia. Toisaalta, useimmilla tilastollisesti merkitsevästi heikompia tuloksia saavuttaneilla mailla, kuten Espanjalla ja Italialla, opetusviikkojen ja -päivien määrä on joko samaa tasoa tai pienempi kuin Suomella. Nämä vertailut osoittavat, että työajan määrän lyhentäminen saattaisi osaltaan heikentää oppimistuloksia.
Suomessa perusopetuksen tuottavuus, opetukseen käytetyn ajan määrä ja opetuksessa saavutetut tulokset ovat tasapainossa. Kansainvälisesti vertailtuna ne ovat huippuluokkaa. Suomen erinomaiset oppimistulokset on saavutettu nykyisen toimivan koulujärjestelmän avulla. Erityistä huomiota lähivuosina on kiinnitettävä perusasteen ja toisen asteen uusien
opetussuunnitelmien toimivuuteen ja edelleen kehittämiseen. Uusien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen käyttöönottoa voi tehostaa opettajien ja etenkin koulutoimesta vastaavien johtajien täydennyskoulutuksen kautta.
Koulun työaikojen muuttamisella saattaa olla oppimistuloksia heikentävä merkitys erityisesti niiden oppilaiden kohdalla, jotka jo nykyisin ovat oppilashuollon, erityisopetuksen, tukiopetuksen tai muun erityisen tuen tarpeessa. Näiden edellä mainittujen palveluiden ja tukitoimien järjestäminen
on ongelmallista koulun arjesta poikkeavissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa.
Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön v. 2016, mutta työrytmitys silti säilyy. Viisaasti tehty.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.