Tätini Irma jäi leskeksi 80-luvun lopulla kun hänen miehensä Esko kuoli. Parilla ei ollut lapsia, testamenttia eikä avioehtoa. Nyt kuoli myös leski.
Eskolla oli pieni tyhjä tila, jossa 20ha metsää ja vanha mökki. Pari omisti puoliksi rivarihuoneiston, jossa he asuivat. Eskon kuoltua Irma puolisona tietenkin peri tämän omaisuuden.
Irmalla oli itsellään rivitalo-osakkeen toinen puolikas ja lisäksi kolme muuta huoneistoa sekä melkoinen osakesalkku.
Tiedän, että lesken kuoltua jäämistö jaetaan molempien sukulaisille, mutta tapauksen tekee vaikeaksi se, että Irma on lahjoittanut kaksi asuinhuoneistoa pois ulkopuolisille. Lisäksi hän on lahjoittanut edesmenneen miehensä omistaman tilan mökkeineen tämän veljen pojalle v -98, ja rivarin puolikkaan tämä sisarelle -08. Nämä sisar ja veli ovat Eskon ainoat toissijaiset perijät.
Ajatukset jäämistön jaosta ovat nyt sen verran sekaisin, että jakamiseen tarvittaisiin neuvoja. Riitoja ei vielä ole, mutta ehkä jo huomenna...
Eskolla oli pieni tyhjä tila, jossa 20ha metsää ja vanha mökki. Pari omisti puoliksi rivarihuoneiston, jossa he asuivat. Eskon kuoltua Irma puolisona tietenkin peri tämän omaisuuden.
Irmalla oli itsellään rivitalo-osakkeen toinen puolikas ja lisäksi kolme muuta huoneistoa sekä melkoinen osakesalkku.
Tiedän, että lesken kuoltua jäämistö jaetaan molempien sukulaisille, mutta tapauksen tekee vaikeaksi se, että Irma on lahjoittanut kaksi asuinhuoneistoa pois ulkopuolisille. Lisäksi hän on lahjoittanut edesmenneen miehensä omistaman tilan mökkeineen tämän veljen pojalle v -98, ja rivarin puolikkaan tämä sisarelle -08. Nämä sisar ja veli ovat Eskon ainoat toissijaiset perijät.
Ajatukset jäämistön jaosta ovat nyt sen verran sekaisin, että jakamiseen tarvittaisiin neuvoja. Riitoja ei vielä ole, mutta ehkä jo huomenna...
Vastaukset 3
Vanhimmat
Irma on ollut koko omaisuuden omistaja ja olisi saanut lahjoittaa tai hummata kaiken ihan vapaasti. Pääsäännön mukaaan se mitä jäi menee puoliksi. Poikkeus voi syntyä vain jos lahjoituksia on tehty lähisuvulle
Pk:n 3 luvun 1§ mukaan pannaan puoliksi, mutta vain siinä tapauksessa, että jäljempänä olevasta ei muuta johdu. Jäljempänä 2§-5§ johtuu paljonkin lisäehtoja ja minä tulkitsen tasajaon sijaan lähtökohtaiseksi jaoksi ensiksi kuolleen perukirjan mukaisien varallisuuksien suhteen, jota korjataan varallisuuden oleellisten muutosten perusteella. Lesken tekemät lahjoituksetkin mainitaan, mutta tapauksessanne ensiksi kuolleen puolison ainoat ainoat perilliset ovat saaneet ennakkona "omaansa" ja ulkopuoliset ovat saaneet vain lesken omaa, eli korjausta ei siis tarvittaisi.
Aivan näin yksinkertainen asia ei varmaankaan ole senkään takia, jos Eskon perillisten saamat lahjoitukset ovat kovin eriarvoiset. Tällöin toinen voinee vaatia ja saada lesken jäämistöstä täydennystä, vaikka lesken nykyinen jäämistö olisi jopa pienempi ulkopuolisille tekemiensä lahjoitusten takia. Hankalaksi voi mennä, koska pk mainitsee lahjan peräyttämisenkin, jos saaja tiesi tai olisi pitänyt tietää lahjan loukkaavan toisten perillisten oikeutta. Suosittelen käyntiä asiantuntijan puheilla.
Onpa mutkikasta. Mitenkäs yksinkertaisempi tapaus? Kolm e veljestä jakoi perintötilansa. Kaksi heistä sai osuutensa rahana. Kolmas veli nimittäin lahjoitti oman osuutensa pojalleen, joka lunasti tilan. Kaikki on ok, mutta tämä veljes, joka aikoinaan lahjoitti oman osansa tilasta pojalleen omistaa kaksi muutakin lasta. Onko tuo lahjoitus olemassa jossain tallessa ja tiedossa? Kaiketi noille kahdelle muulle lapselle kuuluisi perintöosaa veljeksen omasta omakotitalosta? Eli tyhmempi luulisi, että yksi veli olisi jo osuutensa saanut? Vai onko saanut virallisesti mitään? Ei ole testamenttejä.