Millaisilla harjoituksilla olisi mahdollista lisätä liikkeisiin räjähtävyyttä?
Kiukuttaa kun monesti homma menee pieleen, koska otteeni on liian löysä.
Varsinkin pystyrandorissa tuntuu että kaikki jää "kesken". Se jokin viimeinen riuhtaisu lopussa puutttuu.
Mikä aiheuttaa sitä, että ei saa kunnolla vietyä loppuun asti, huono kunto, liian vähän voimaa?
Tavallaan ei pitäisi pelkästään voimasta olla kiinni koska olen punttiakin nostellut ja teen fyysistä voimaa vaativaa työtä yms, silti tuntuu että joku estää sen räjähtävän loppusilauksen heitoissa.
Millä sitä saa treenattua? Mistä saa kerättyä ikään kuin agrea hoitaa homma kunnolla loppuun?
Kiukuttaa kun monesti homma menee pieleen, koska otteeni on liian löysä.
Varsinkin pystyrandorissa tuntuu että kaikki jää "kesken". Se jokin viimeinen riuhtaisu lopussa puutttuu.
Mikä aiheuttaa sitä, että ei saa kunnolla vietyä loppuun asti, huono kunto, liian vähän voimaa?
Tavallaan ei pitäisi pelkästään voimasta olla kiinni koska olen punttiakin nostellut ja teen fyysistä voimaa vaativaa työtä yms, silti tuntuu että joku estää sen räjähtävän loppusilauksen heitoissa.
Millä sitä saa treenattua? Mistä saa kerättyä ikään kuin agrea hoitaa homma kunnolla loppuun?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Itsekseni pohdin vetokumilla harjoittelua, jos sillä treenailisi kotona oikein riuhtaisevia kiertoja..
Pienillä punteilla|painoilla räjähtäviä lyhyitä toistoja. Eli maksimiharjoittelu pois siinä vaiheessa, kun hakee nopeutta. Hae räjähtäviä lyhyitä sprinttejä lenkkiradalla, pieniä painoja punttisalilla. Vältä uintia, ja isoja maksimivoimaharjoituksia. Eli nopeudessa ei haeta maitohapoille. Tietysti Utchikomit ja heittoharjoittelut, Uken riemuksi, sitä mukaan räjähtäviksi.. Jos salilta löytyy paksu voimistelumatto, niin siihen tietysti mätkitään Ukea., kivampi Uken lähteä kotiin ja tulla uudestaan ;) Ja lopuksi, hyvä heittotekniikka on nopeudenkin kannalta suuri ja olennainen tekijä. Ei kannata repiä, jos ei tekniikka pelitä.
1. Onko uchikomi ja heittoharjoittelua tarpeeksi
2. Tehdäänkö heitot loppuun asti makikomina
3. Tekniikan analysointia, hajoaako se loppuvaiheessa
4. Keskittyisin rentouteen enkä voimankäyttöön
Uskoisin että vika on tekniikassa, eikä räjähtävyydessä. Puntti voi kuitenkin vaikuttaa negatiivisesti lajisuoritukseen, koska silloin käyttää liikaa voimaa.
Liike ikään kuin pysähtyy horjutuksen jälkeen.
Joskus saan heitot onnistumaan hyvin, kun en ajattele liikaa vaan teen liikkeestä ja vaan teen sen.
Suurimman osan aikaan tuntuu kuitenkin että jokin ratkaiseva puuttuu.
Varsinkin pystyrandorissa kaikki heittoyritykset ovat pelkkä horjutus, ja siihen se sitten jää.
Liekö vain itseluottamuksen puute, ettei usko heiton onnistuvan joten ei viitsi kunnolla yrittää loppuun asti?
Ehkä hätäilen liikaa, olen vasta jatkokurssilla ja suoritan oranssin vyön ensi jouluna.
Tarkoitus olisi vielä joskus päästä kisatatameille ja haluaisin heti hoitaa tuollaisen raivostuttavan löysyyden pois. Joka toki voi oikeasti vielä tässä vaiheessa olla puhtaasti tekniikan/kehonhallinnan puutetta.
Vaatii tietysti lisää treeniä ja taas lisää lisää treeniä, mutta olisikohan olemassa jotain voima/kehonhallintaharjoitteita joilla voisi vaikka kotioloissa saada räjähtävää voimaa/liikettä?
Nyt vasta luin, Oranssi. Tässä vaiheessa unohdat nopeuden ja räjhätävyyden ja haet tekniikat kuntoon. Kunnon tekniikalla nopeus tulee itsestään. Ensin tekniikka, tekniikka ja tekniikka, sitten vasta nopeus ja voima. Saat väärän idean liikeratoihin, jos pystyt hyvässä lykyssä runttaamaan voimalla jonkun. Myöhemmin tulee vastaan kavereita, joilla on sekä voimaa että tekniikkaa.
Kuten sanoit, älä ajattele vaan anna heiton tapahtua. Muista että horjutus on muutakin kuin veto käsillä. Jos vedät, vastustaja vastustaa vetoa, ja heittosuunta on taakse jne... Tekniikkaa vaan lisää, huolellisia heittoja uudestaan ja uudestaan. Kun teet heittoja, muista tavoite eli ippon.
Mannen oppien mukaan hyppynaru lisää räjähtävyyttä. Sillähän ne nyrkkeilijätkin pomppii, että saisivat just sitä räjähtävyyttä lisää.
Naruhyppely lisää kimmoisuutta, ei räjähtävyyttä.
Mites jos käyttäs vaikka semmosia nilkkapainoja tai painoliivejä... sitten kun ne ottaa pois niin voi liikkeet lähtee vähän räväkämmin.
Ja tosiaan pienillä painoilla vaikka jalkakyykkyä räjähtävästi, ja sen jälkeen muutamia kyykkyjä ja hyppyjä ilman painoo. Ja muutenkin ehkä kuntosaliharjotuksen jälkeen jos hujoo jotakin teräviä karate kid-tyyppisiä liikkeitä treenin lopuks.
Ohjeissasi ei ole mitään järkeä. Uskomattoman tyhmää jengiä täällä.
Olen samaa mieltä. Kannattaisi lukea pohjiksi esim. Kamppailuvalmennus tai Suomalainen valmennusoppi eikä mutuilla täällä "asiantuntevasti".
Toki tekniikkaa pitää olla mutta sen päälle voima se on mikä jyllää. Ensin riittävät perusvoimatasot ja sen jälkeen jalostamaan räjähtävyyttä siihen päälle.
Esimerkkejä:
Selkä(extensioliikkeet):
- voimaa raskailla liikkeillä, mave, julle, kyykky jne. myös isometrisiä voidaan käyttää
- Räjähtävyyttä halutusta kuormitus- ja nopeusalueesta(nopeusvoima20-50% maksimista, räjähtävyys50-85%) riippuen. esim. raaka rive, raskaan kuntopallon heitot pään yli taaksepäin, julle räjähtävästi, kahvakuulaheilautukset
Vatsa(flexioliikkeet):
- Voimaa raskailla liikkeillä, voimapyörä, jalkojennostot roikunnasta, istumaannousut lisäpainoilla, z-kyykky jne.
- räjähtävyyttä: lekalöynnit, slämmit raskaalla kuntopallolla, heittoharjoittelu
Samalla kaavalla voidaan hoitaa myös kiertoliikkeet, jalat ja yläkroppa. Kiertoliikkeissähän voima tuotetaan myös jaloilla/lantiolla ja keskivartalo toimii vain voiman välittäjänä. Niitä on kuitenkin tärkeä harjoitella erikseen, että keskikropassa riittää pitoja eikä se "vuoda" tehoja. Lannerangan kiertoliike myös vaurioittaa helposti vaurioita välilevyihin ja siten selkävaivoja.
Maksimivoimaa ja räjähtävyyttä voidaan treenata samassa mikrosyklissä tai erikseen. Esim. Ma maksimivoima, to räjähtävä treeni. Tai muutama viikko maksimivoimaa ja sit pari viikkoa räjähtävyyttä. Ihan miten sopii muuhun treeniin parhaiten. Kannattaa myös kokeilla komplekseja treenissä eli ensin tehdään joku maksimivoimaliike(voi olla vaikka isometrinenkin harjoite) ja sen jälkeen 1-2 min päästä räjähtävä liike.
Kansantajuisesti ja mutkat suoriksi vetäen: räjähtävässä liikkeessa tuotetaan lyhyessä ajassa mahdollisimman suuri määrä tehoa. Tästä pitäisi jo tyhmemmänkin ymmärtää että räjähtävyyttä harjoitettaessa vastuksen on oltava suuri. Ja kun vastus on suuri mutta liike nopea, niin suoritus vaatii runsaasti voimaa. Ja siinäpä se vaikeus sitten onkin.
Suurimmat teholukemat tuottavia urheilijoita ovat kuulantyöntäjät. Jossain on laskettu että 22-23 metrin kuulakaari(miesten kuula) vaatii hetkellisesti 7hv tehon. Kuulantyöntö onkin eniten räjähtävyyttä vaativa urheilulaji.
Teho sisältää jo aikariippuvuuden. Työ/aika. Räjähtävässä liikkeessä suoritetaan siis mahdollisimman suuri teho. Voimaominaisuuksien spesifisyydestä johtuen harjoituksen kuorma pitää sovittaa haluttuihin ominaisuuksiin. Judossa tosin on vähän vaikea määrittää mitään yksittäistä kuormitusaluetta, jolla tehontuotto pitäisi optimoida. Siksi siis listasin aika suuret alueet räjähtävän voiman harjoittelulle. Vaihtelu kyllä virkistää tiukemminkin rajatussa harjoittelussa.
Jos oikein hifistelemään alkaisi niin on myös olemassa käsite strength deficit, jolla tarkoitetaan lajisuorituksen ja vastaavan maksimivoimasuorituksen välistä suhdetta. Jos lajisuorituksessa tuotettu voima on kaukana maksimivoimasta, hyödytään enemmän lajiharjoittelusta ja tehoharjoituksista. Jos taas lajisuorituksessa tuotettu voima on lähellä maksimivoimatasoa, hyödytään enemmän maksimivoimaharjoittelusta. Ongelmaksi muodostuu judon kohdalla kuitenkin kyseisten suureiden mittaus lajisuorituksen aikana ja toisaalta myös lajisuoritteen ja maksimivoimaliikkeen parittaminen niin, että niillä olisi jonkinlainen korrelaatio.
Jos mielenkiintoa löytyy syvällisempään perehtymiseen niin lukekaa Science and practice of strength training, supertraining ja special strength training manual for coaches.
ap123: hyvää tekstiä. edellinen viestini ei muuten ollut sinulle suunnattu vaan ketjun alkupään kirjoittajille. Meinaan jos sitä luulit.