Mä oon kokenu elämäni aikana erilaista kiusaamista, ala-asteella ehkä eniten ja sitten taas yläasteella vanhassa koulussa (oon vaihtanu koulua) niitten peruspakkelinaamojen ivaamista, koska erotun ns. massasta mm. pukeutumisella. Oon nyt ysillä ja luokassa, jossa ainakaan mua kohtaan ei ole kiusaamista suunnattu (koulu on muutenkin paljon tasokkaampi yhteishengeltään).
Mut nyt mun luokalla on sellanen poika, jolla ei oo oikeestaan paljon ollenkaan kavereita. Mä teen sen kaa välil ryhmätöitä ja juttelen sille muutenkin välkällä ku nään sitä ja moikkailen. Mut me ollaan niin erilaisia, että en usko meistä mitää hyviäkään ystäviä (muutenki saadaa kauhee kiista kaikest aikaan ku nii eri mielipiteet). Lisäks se on tosi kova pelaa koneella ja muutenki jos sille puhuu nii ainoo josta se syttyy keskustelemaan on koneet ja sit sellaset pelit joist en oo kuullukkaa, ja näistähä mä en oo erityisen kiinnostunu. :D
Ongelma on kuitenki, et oon huomannu et sitä kiusataan vähän tai enemmän. Luokal on kaks sellast poikaa, jotka itekkää ei oo missää suosios, mut ne hyötyyki tästä yhestä pojasta ja yrittää pönkittää imagoaan kiusaamalla sitä. Vaik se poika onki huomauttanu niille, et siitä ei tunnu kivalta, nii nää yhet on vaa "Mitä, täähä on vaa läppää ja leikkiä?" Vattu ku ne on sellasii yksii...
Joojoo, siis. Vaik mä oon tos paikal, emmä uskalla ku mulkasta niit jätkiä. Emmä tiiä mikä mul o? Sisäl huutaa, että vattu lopetatte ton ja alkakaa meneen siit muualle, mut mä en vaan saa sanottuu sitä ääneen. Ehk mä pelkään et ne alkaa nauraa mulle? Oonko oikeest niin säälittävän epävarma?
Mitä mun pitäs tehä? Miten mä uskaltaisin sanoo niille ja puolustaa kiusattua? Koska mä oikeest tiiän miltä tuntuu, ku kukaan ei puolusta. Ja se on ihan hirveetä.
Mut nyt mun luokalla on sellanen poika, jolla ei oo oikeestaan paljon ollenkaan kavereita. Mä teen sen kaa välil ryhmätöitä ja juttelen sille muutenkin välkällä ku nään sitä ja moikkailen. Mut me ollaan niin erilaisia, että en usko meistä mitää hyviäkään ystäviä (muutenki saadaa kauhee kiista kaikest aikaan ku nii eri mielipiteet). Lisäks se on tosi kova pelaa koneella ja muutenki jos sille puhuu nii ainoo josta se syttyy keskustelemaan on koneet ja sit sellaset pelit joist en oo kuullukkaa, ja näistähä mä en oo erityisen kiinnostunu. :D
Ongelma on kuitenki, et oon huomannu et sitä kiusataan vähän tai enemmän. Luokal on kaks sellast poikaa, jotka itekkää ei oo missää suosios, mut ne hyötyyki tästä yhestä pojasta ja yrittää pönkittää imagoaan kiusaamalla sitä. Vaik se poika onki huomauttanu niille, et siitä ei tunnu kivalta, nii nää yhet on vaa "Mitä, täähä on vaa läppää ja leikkiä?" Vattu ku ne on sellasii yksii...
Joojoo, siis. Vaik mä oon tos paikal, emmä uskalla ku mulkasta niit jätkiä. Emmä tiiä mikä mul o? Sisäl huutaa, että vattu lopetatte ton ja alkakaa meneen siit muualle, mut mä en vaan saa sanottuu sitä ääneen. Ehk mä pelkään et ne alkaa nauraa mulle? Oonko oikeest niin säälittävän epävarma?
Mitä mun pitäs tehä? Miten mä uskaltaisin sanoo niille ja puolustaa kiusattua? Koska mä oikeest tiiän miltä tuntuu, ku kukaan ei puolusta. Ja se on ihan hirveetä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.