Hei. Oon 15v ja oon ollu lääpälläni yhteen jätkään jo monta vuotta. Oon tuntenu jo pikkulikasta asti. Vanhempien avioero ongelman takia asun nykyään yli 400 kilsan päässä siit vaikka ennen käytiin samaa kouluu. Juttelen sille viel meses ja käyn sen luona kun se on mun bf:n veli. Se on mua vuoden vanhempi ja mun bf sano et sitä ei haittaa jos kerron sille tai alkasin sen kaa. Mut en tiiiä uskallanko sanoo sen sille. Se yleensä ärsyttää mua jollakin jutulla mitä oon sanonu ja tehny mut ja piilotaa mun kenkii välil jos oon siel. Se saa mut kyl aina nauramaan ja tullaan muuten hyvin toimeen. En tiiä pitäks se musta kun se välil auttaa mua tai sit jotenki ärsyttää. Se mun bf on parikertaa huutanu et se on lätkässä muhun kun oon ollu siin vieres ja se on menny hiljaseks. Se on vapaa mut en tiiä miten kertoo sille. Nään siit untakin väli ja haluisin kertoo sille. Mut en oo uskaltanu kun se saattaa ottaa sen vitsil ja vääntää siit vitsin. Se ois noloo. Tulisko siit ylipäätäään mitään? Käyn siellä aina lomalla kun kerkeen mut sekään ei aina pitkään kestä kun jonkun pari viikkoo... Puhun sille aina suoraan asioista mut en tiiä uskallanko kertoo sille et tykkään siit... Mitä teen , neuvot ois kivoi ... ????!!!!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Huom. pikku lisäyksenä et se sattuu olee mun eka ihastus ja en oikeen koskaan ees kato poikii mut siinä on joku juttu mikä saa mut vaan niin iloseks. Nautin aina siit lyhyestäkin ajasta minkä voin viettää sen kassa mut en tiiä mitä se musta aattelee. Meses on pari kertaa heittäny et mä haluun vaan jutella sen kaa ja menin tosi iloseks kun se kehu mun konfis kuvaa et olin kaunis. Ja se oli eka kohteliaisuus sen suusta.En uskalla kun pelkään et se saattaa pitää jostakin muusta tai jotain... :(
Jos ymmärsin oikeen niin sun bf tiätää että tykkäät siitä? Jos ymmärsin oikeen että tietää nii voitte sopii viestil tai puhumalla (jonmpi kumpi) ja pyydät että jättää teijät kahden. Sitte vaa kerrot sun bffäs veljelles sun tunteistas sitä kohtaa.
Oon miettiny sitä monta kertaa mut pelkään et se ei ota mua vakavasti ja vaik ottaski niin pelkään et se alkais vihata mua tai et siit ei vaan tulis mitään...
Jos se alkaa vääntää vitsiä siitä nii vaan sanot olevas tosissas.
Kerro sille oikeesti.
Jos se ei ota sua vakavasti - Sanot että sä oot ihan tosissas. Kyllä se uskoo jos oikein vakuutat sille. Miksei uskois?
Jos se alkais vihata sua - Haloo, miks ihmeessä se alkais vihata sua? Jos kerrot sille tykkääväs siitä, miten ihmeessä se sua vihaamaan alkais? Sehän on vaan kohteliaisuus! Jos joku sun tuttu tulis kertomaan omasta ihastuksestaan suhun, alkaisitko sä muka vihata sitä? Vaikkei se tuntiskaan samalla tavalla, ei se sua silti vihaamaan alkais. Miks alkais?
Jos teijän jutusta ei tuliskaan mitään - Niin, tää on tää ikävin kohta. Aina on tietenkin mahdollista, ettei se tunne samanlailla sua kohtaan kun sä sitä. Mut se on vaan elämää. Niin se vaan menee. Tiiän miltä susta tuntuu. Koska nyt voit vielä ajatella että kaikki on mahdollista. Ja jos et ikinä kerro, kaikki voi aina olla mahdollista - on mahdollista että teistä tulee pari. Mutta jos et kerro, teistä ei ainakaan ikinä tuu. Jos kerrot, teistä joko tulee tai ei tuu.
Ja tiiän miltä se tuntuu, kun toi on esteenä tunteista kertomiselle. En osaa oikein selittää tätä kunnolla. Mutta tiiän, että ajattelet, että sitten kun olisit kertonu tunteistas, eikä se tykkäiskään susta, niin sit kaikki olis siinä. Ei enää mitään haaveita tai mahdollisuutta siihen, että se ehkä tykkäiskin susta. Mut siihen asiaan on oikeesti parempi saada selkee vastaus. Jos se nyt sitten on ei, niin sitten se vaan on. Sitten sä voit viettää yhen illan suklaata syöden ja itkien särkynyttä sydäntäs, mutta sen jälkeen sä voit unohtaa koko tyypin ja siirtyä eteenpäin. Tiiän myös, kuinka haikeelta se tuntuu, kun on tykänny toisesta ihan älyttömän kauan, ja sit yhtäkkiä pitäiskin vaan päästää irti. Ja luopua siitä kaikesta, mikä on ollu osa elämää niin pitkän ajan. Mutta niin se vaan pitää tehä. Vai haluutko sä koko loppu elämäs olla ihastunut etkä kertoa tunteistas ja odottaa ja odottaa ja tuhlata koko elämäs yhteen poikaan, kun ei oo ees varmuutta, että siitä tulis ikinä mitään? Vai haluutko selvittää, onko sulla siihen mahiksia, ja jos on, niin saat olla onnellinen ja saat kaiken mistä oot haaveillu, ja jos ei oo, niin sitten vaan ettii jonkun toisen. Ja tiiän, että se "toisen ettiminen" tuntuu tyhmältä ja lähes mahdottomalta ajatukselta, kun tällä hetkellä on oikeesti vaan se yks kenet haluais. Mutta ajan kanssa se luonnistuu ja onnistuu.
JOTEN: Oo kiltti ja kerro sille tunteistas. Älä pelkää kertoo. Koska me eletään vaan kerran, ja oishan se yks kerta kiva elää kunnolla.
Älä pelkää kertoo sen takia, että jos siitä ei tuliskaan mitään, koska kaikille käy niin, ei aina voi saada kenet haluaa, eikä omaa sydäntään voi loputtomiin suojella särkymiseltä. Ja ainakin saisit hyvän kokemuksen ja kasvaisit ihmisenä ja oppisit uutta.
Kiva jos sait tekstistäni edes jonkun tolkun, mutta tsemppiä, ja kerro sille, oikeesti :)!
Thanks for the help :) ja se suurin asia mitä pelkään on et ei voida enää puhuu mut pitää se riski varmaan ottaa XD