Kotona saan koko ajan kuulla mm. Sanoja "paskapää" "idiootti" "tyhmä" "vammainen" "kehittymätön" jne jne ja koko ajan lisää tulee. kaikkiin vielä yhdistetään joku kirosana ja vielä lisää halventavia juttuja...
kesällä olin ainakin lähellä masennusta, sille oli omat syynsä. Mikään ei tuntunut millekkään, paitsi ihan kamalalle, turhalle. Luulin jo, että olisin ns. Parantunut eli mielialani olisi kohonnut. Ja kohosikin se tässä hetkeksi aikaa-en vain tajunnut, että tilanne kotona muuttuisi taas samanlaiseksi. Siskoni on ilmeisesti paras mahdollinen ihminen maailmassa, minä jaloissa.
Huutaminen jatkuu ja jatkuu. En jaksa kuunnella. Heittelen tavarani sinne tänne, en yksinkertaisesti enää jaksa kerätä niitä. Mitä hyötyä siitäkin olisi, toki sekin olisi negatiivista.
Minua tarkkaillaan koko ajan. Laatikkoni pengotaan ja ovi rämähtää auki säännöllisin väliajoin...
Silloin tällöin olemme tavallinen perhe. (tai siis vanhempani ovat eronneet) tavallinen perhe esim. Vaatekaupassa, mutta kotiin päästyämme kaikki on taas "normaalisti."
Kaikki elämääni piristävät asiat kielletään, tai ainakin ne ovat negatiivisia. Vaikkeivät ne edes vaikuttaisi minuun sillätavalla, kyse ei ole ryyppäämisestä tai polttamisesta.
En ole viillellyt, enkä sinäänsä ajatellut itsemurhaa, en sitä pystyisi tekemään. Silti vain niin usein tekee mieli kuolla...
kesällä olin ainakin lähellä masennusta, sille oli omat syynsä. Mikään ei tuntunut millekkään, paitsi ihan kamalalle, turhalle. Luulin jo, että olisin ns. Parantunut eli mielialani olisi kohonnut. Ja kohosikin se tässä hetkeksi aikaa-en vain tajunnut, että tilanne kotona muuttuisi taas samanlaiseksi. Siskoni on ilmeisesti paras mahdollinen ihminen maailmassa, minä jaloissa.
Huutaminen jatkuu ja jatkuu. En jaksa kuunnella. Heittelen tavarani sinne tänne, en yksinkertaisesti enää jaksa kerätä niitä. Mitä hyötyä siitäkin olisi, toki sekin olisi negatiivista.
Minua tarkkaillaan koko ajan. Laatikkoni pengotaan ja ovi rämähtää auki säännöllisin väliajoin...
Silloin tällöin olemme tavallinen perhe. (tai siis vanhempani ovat eronneet) tavallinen perhe esim. Vaatekaupassa, mutta kotiin päästyämme kaikki on taas "normaalisti."
Kaikki elämääni piristävät asiat kielletään, tai ainakin ne ovat negatiivisia. Vaikkeivät ne edes vaikuttaisi minuun sillätavalla, kyse ei ole ryyppäämisestä tai polttamisesta.
En ole viillellyt, enkä sinäänsä ajatellut itsemurhaa, en sitä pystyisi tekemään. Silti vain niin usein tekee mieli kuolla...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ilmoita sosiaaliviranomaisille
Soita poliisille HETI !!!!