Yritin ymmärtää pitkään mieheni exää ja sitä, että minä en saanut millään tavoin puuttua lapsen asioihin, edes kyselemällä mitkä kasvatussäännöt heillä on, jotta pidettäisiin yhteinen linja etc. Joten aloitin omat säännöt meitillä. Kun minulta evättiin kaikki mahdollisuus olla mukana yhteisössä, missä esim. exän nykyinen mies saa kyllä olla, teen päätöksiä lapsen puolesta täällä miten haluan (peleistä, nukkumaanmenoajoista, ruokatavoista, elokuvista, jotka saattavat olla hieman vanhemmille sallittuja etc. Tavallaan hienoa niin, koska monet kasvatusasiat sotivat minun maailmaani vastaan .Väärinkäsitysten syntyessä oikaisen ne suoraan lapselle järkevästi., enkä jää uhkumaan, puhkumaan ja harmittelemaan. Itsepähän valitsevat tälläisen tien, joka kostautuu vain heille.. Niin makaa kuin petaa. Viimeksi eilen kerroin lapselle, että olisi ollut järkevää sopia aikuisten kesken nämä asiat, mutta mitäs teet kun kaikki portit on suljettu. Exät eivät näköjään tajua. että tällainen sulkeminen pois kostautuu ainoastaan lapselle. Vaihtoehdoksi jää oman tien kulkeminen. Eli jos sinut suljetaan pois tee juuri niin kuin huvittaa ja mitä oma järki sanoo. Älä sorru kenenkään mustamaalaamiseen, mutta voit hyvin sanoa etttä ei ole kiva kun suljetaan pois, se tuntuu samalta kuin koulukiusaaminen, Tai olisi tosi kiva tulla, mutta en saa (älä kerro kuka kieltää). Siinähän äiti sitten ihmettelee kun lapsi kuitenkin kertoo ja tajuaa mistä kielto on peräisin. Älä jää toivottomuuteen vaan sovella omia ajatuksia ja sääntöjä järjellä. Ajattele, sinulla on vapautus toteuttaa itseäsi juuri niin kuin haluat. Ystäväni on perheterapeutti ja illanistujaisissa painotti nimen omaa, että lasten/teinien tulee oppia talossa talon tavoille., ja eri säännöt voivat hyvin päteä eri talouksissa.Muista että exä ei ohjaa sinun elämääsi millään tavoin. Sinä ohjaat omaasi ja mikä hienointa voit ohjata sitä juuri niin kun haluat, kun ei saa osallistua piiripienipyörii -leikkiin. Ja harvoin muuten ne miehet välittää, jos et sorru lasta haittaavin asioihin. Mitä jos exä hyväksyisi sinut, mutta laatisi kaikki säännöt! Painajainen sekin.
Tsemppiä, mutta uskokaa, kyllä helpotti kun oivalsin tämän.
Tsemppiä, mutta uskokaa, kyllä helpotti kun oivalsin tämän.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Taidanpa ottaa vaaarin neuvoistasi, kiitos.
Siinähän sitten ihmettelevät.
..joo mut varo vaaarin exää...exmummot voi kostaa!
Jes, thats the way to do it! Suosittelen.
Hyvin kirjoitit, nyxärella.
Tiedän ja toimii!
Ap. Mikäs valta sulla on lapsiin, lapsethan tulevat isänsä luokse ei sinun ja siinä onkin suuri ero. Lasten asiat eivät kuulu sinulle yhtään mitään, eikä sinulla oel minkäänlaisia oikeuksia heihin.
Toivottavasti lasten isä on senverran järkevä ihminen että laittaa sinut ruotuun.
Hän varmasti tietää, kuinka lasten kanssa on menetelty aikaisemmin ja toivon hartaasti, että hän hän myös jatkaa sitä, koska lapset eivät enää laistasi hirmua todellakaan tarvitse lähelleen.
Ihmettelen myös sitä, miksi sinun pitäisi päästä kyselemaan nykyisen puolisosi ex:ltä asioita, sillä miksi et yksinkertaisesti kysy lasten oikealta isältä asioita.
Minusta tämän eroisän pitäisi kaikin tavoin ottaa vastuu lapsista ja heidän olostaan luonanne, voit sillä aikaa virkata vaikka patalappuja tai mennä omien sukulaistesi luokse kokonaan pois sieltä määräilemästä.
Hittojako työnnyt lasten asioihin millään tasolla, sillä eivät ne sinulle kuulu yhtään mitään.
Anna lasten isälle se aika olla lastensa kanssa, laittakoot yhdessä ruuan ja todellakin painu "huulahelvetiin" koko akka sieltä.
Osuit ihann oikeaan: ei mulla olkaan mitään valtaa, niin ei TARVI VÄLITTÄÄ. Ja virkkaaminen e i kuulu juttuihini vaan ihan jokin muu! enkä painu, minun koti nimittäin, ja hillun vaikka alasti siellä jos huvittaa. Ihan sama!
"Minusta tämän eroisän pitäisi kaikin tavoin ottaa vastuu lapsista ja heidän olostaan luonanne, voit sillä aikaa virkata vaikka patalappuja tai mennä omien sukulaistesi luokse kokonaan pois sieltä määräilemästä.
Hittojako työnnyt lasten asioihin millään tasolla, sillä eivät ne sinulle kuulu yhtään mitään.
Anna lasten isälle se aika olla lastensa kanssa, laittakoot yhdessä ruuan ja todellakin painu "huulahelvetiin" koko akka sieltä. "
Kerropa, miksi kenenkään pitäisi lähteä omasta kodistaan sukuloimaan, kun kotiin tulee vieraita?
Jos äiti on sitä mieltä, että lasten asiat eivät millään tasolla kuulu nyxälle (ei synttärionnitteluita, ei joululahjoja, ei huolehtimista, että lapsi viihtyy isänsä luona, ei keskustelua ja mielenkiinnon osoittamista lasta kiinnostaviin asioihin...), niin voi tuon äidin mielenterveyttäkin jo epäillä. Ei lasta saa eristää muusta maailmasta vain siksi, että äiti ei hyväksy isän uutta suhdetta.
Jos kummi osoittaa mielenkiintoa lasta kohtaan ja haluaa olla osa tämän elämää, niin se kyllä on kelpaa.
Puhuuko tässä nyt 2 eri ihmistä, ensimmäinen osio on vastaan ja toinen puolesta.
Hmmm.
Tiedoksi: Isä on aina matkoilla. Täällä ei ole ketään muuta. Kaikki lähisukulaiset ovat kuolleet.
Enkä nyt muutenkaan lähde omasta kodista mihinkään. Ei tarvi!
Kun sulla on oheita exille, niin annappa samantien nyksille! Miten toimia nyksien kanssa.
Ota mukaan kuvioihin jos pystyt: kaikki on silloin paljon helpompaa. Jutelkaa keskenänne, niin kumpikaan ei koe toista uhkana.
Nyxä tuskin ikinä haluu niitä lapsia omakseen, niin mustasukkainen ei tarvi olla.
Eikö voisi toimia asiallisesti?
En mä mitään pervoa teekään
No mutta tottakai jokaisessa kodissa on omat säännöt, talon aikuisten asettamat. Ei kukaan ulkopuolinen minkäänlaisessa tapauksessa voi alkaa toisten kotia ja sen sääntöjä määräilemään, ei edes uusperheessä.
Se on ihan sama millaiset kasvatuskäytännöt ja säännöt miehesi exällä on, ne eivät päde sinun ja miehesi taloudessa. Exä ei voi määrätä mistään teidän kotinne asioista, hänen valtansa ei ulotu sinne.
Ja tottakai sinulla on oikeus puuttua joltain osin lasten asioihin. Ei välttämättä esim. kouluasioihin, harrastuksiin jne. mutta kodissanne sinä olet yksi aikuisista. Ei sinun tarvitse vain katsoa vierestä ja antaa lasten elää kuin pellossa, sinulla on omassa kodissasi valta miehesi kanssa asettaa sääntöjä ja rajoituksia ja valvoa niitä. Niinhän se menee ydinperheessäkin, ei uusperheellisyys tarkoita sitä että pitäisi omassa kodissaan nostaa vain kädet avuttomana pystyyn ja antaa valta lapsille.
Tämähän on päivänselvä asia.
Ahaa, ja että nyksien määräysvalta ulottuu kuitenkin miehen exäb kotiin? Kuis niin???????
Miten se isin pikku nyksä sitten saa puuttua miehen lasten elämään, jos miehen exä ei saa puuttua sen nyksän lasten elämään???????
Jotenkin omituista tää ykspuolinen kiusaaminen.
Ei tietenkään nyksien määräysvalta ulotu exien kotiin. Missä kohdin olen niin sanonut?? Jokainen aikuinen päättää omassa kodissaan omat sääntönsä. Ei kukaan toinen voi määräillä mitä toisen taloudessa tapahtuu.
Ja tottakai nämä nyksän ja isän kodin säännöt koskevat myös miehen lapsia, koska he asuvat kyseisessä taloudessa! Samoin jos siellä kyläilisi lasten kaverit tai naapurin lapset, niin samat säännöt koskisivat heitäkin. Jokaisella on omassa kodissaan oikeus päättää sen toimintatavoista! Jos joku ei halua kodissaan käveltävän kengät jalassa, niin se koskee kaikkia, miehen lapsia, nyksän lapsia, naapurin lapsia, ja kaikkia aikuisiakin. Tämän asian tiimoilta "se isin pikku nyksä" saa puuttua miehen lasten elämään, koska hän on yksi perheen aikuisista. Pitäisikö miehen lasten sitten saada talsia kodissa kurakengät jalassa, kiroilla, jättää leipävehkeet pöytään, pelata aamukahteen pleikkaria jne. vain sen vuoksi, kun he ovat miehen lapsia?? Ei mene jakeluun mulle sinun ajatusmaailmasi, ei sitten millään...
Eikä mene minulle jakeluun sekään, että miten se exä nyt liittyy tähän asiaan? Eihän miehen exä asu tai ole millään tavoin tekemisissä ex-miehensä nyksän lasten elämässä. Jos ex taas alkaa tahollaan seurustelemaan uuden miehen kanssa, niin oman nyksänsä lasten asioihin hän saa kotonaan puuttua, jos he asuvat saman katon alla. Mutta kyllä sinä minusta nyt vaan vähän saivartelet ja tahallasi vääntelet tätä asiaa.
Pointti on se, että OMASSA kodissaan jokainen aikuinen saa päättää säännöistä ja toimintatavoista. Toki jos miehen nyksän lapset vierailevat miehen exän luona, niin toki exä voi silloin valvoa että hänen kotinsa sääntöjä noudatetaan, tottakai. Mutta aika epätodennäköiseltä tuntuu, että nyksän lapset siellä miehen exän luona kävisivät, eihän heillä ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Kun taas miehen lapset saattavat viettää jopa puolet elämästään (viikko-viikko-systeemillä) isänsä luona, ja siellä yhteisistä säännöistä päättää myös isän uusi puoliso.
Ja mitä mahdat tarkoittaa yksipuolisella kiusaamisella? Tai ylipäätään kiusaamisella tässä tapauksessa? Onko se kiusaamista, että aikuiset laativat kodin säännöt? Onko se kiusaamista, että lapsilla on sääntöjä? Kyllä minun mielestäni kiusaaminen olisi ennemminkin sitä, että antaisi lapsille vapaan kasvatuksen. Siinä tekee vain lapsille karhunpalveluksen. Kyllähän ydinperheissäkin lapsille opetetaan käytöstapoja, rajoitetaan pleikkarin pelaamista, pidetään kiinni nukkumaanmenoajoista, jne. Eikö se ole ihan normaalia?
Jos vetoat siihen, että kun "se on just se nyksä joka ei saa puuttua", niin eikö tuo ole aika lapsellista rajaamista? Kun lapsi menee mummolaan, niin mummolan sääntöjä pitää noudattaa. Kun lapsi menee kouluun/hoitoon, sielläkin pitää noudattaa sääntöjä. Kun lapsi menee kaverin luokse kylään, siellä pitää noudattaa kaverin kodin sääntöjä. Mutta sitten jos nyksä OMASSA kodissaan osallistuu isän kanssa siihen, että kodin sääntöjä noudatetaan, niin se on väärin?? Vain siksi koska kyseessä on nyksä??
Huhhuh, sanon minä. Nyt haiskahtaa katkeroituneen ex-vaimokkeen katkeruus ja kauas. Eihän siinä ole enää kyse mistään muusta.
Tottakai katkera saa olla, olethan sinäkin. Tu sinun MINÄ MINÄ MINÄ, meillä meillä meillä... on juuri sitä katkeroitumista.
On aivan eri asia noudattaa mummolan, kodin, koulun ym sääntöjä, kuin katkerien ja ilkeiden isän naisten, he ovat lapselle täysin vieraita ihmisiä.
juttu on juuri näin, kuten *--- 20.9.2012 12:20* kirjoitti. Kiitos kuuluu hänelle hyvin perustellusta, kodin aikuisia ja lapsia kunnioittavasta elämän asenteesta ja selväjärkisestä tekstistä.
Ehei, en minä ole katkera. Olin ehkä hetken eron jälkeen, mutta minä pääsin sen yli ajan myötä.
Ja edelleen: missä kohdin olen kirjoituksessani hokenut MINÄ MINÄ MINÄ, MEILLÄ MEILLÄ MEILLÄ? Kirjoitin kylläkin aivan yleisesti, että jokaisella on omassa kodissaan valta päättää miten siellä eletään ja toimitaan. Myös sinulla, myös minulla, ihan jokaisella.
Minä en ole alkanut päsmäröimään ex-mieheni ja tämän uuden puolison elämää, enkä heidän kotiaan. Ei olisi koskaan tullut mieleenikään. Ja hyvä, että lasten tekemisiin puututaan myös siellä päässä. En todellakaan ole vapaan kasvatuksen kannalla, ja kyllä minua tympäisisi, jos lasten annettaisiin isän luona elää kuin pellossa.
Eikä se ole yhtään eri asia noudattaa mummolan, koulun tai kaverin kodin sääntöjä kuin isän kodin sääntöjä. Ja isän koti on myös yhteisten lastemme koti, lapset ovat siellä joka toisen viikon. Eikä ex-miehen uusi puoliso ole lapsille vieras, eikä hän ole ilkeä, vaan ihan tavallinen aikuinen nainen, jolla on täysi oikeus omassa kodissaan pitää huolta siitä että sääntöjä noudatetaan. Enhän minä lasten kavereidenkaan vanhemmille soittele, että ette sitten puutu minun lapseni elämään ja komentele häntä kun hän tulee kylään! Poikani nurisi kerran, että kaverin tykönä piti pestä kädet ennen välipalaa jos oli rapsutellut koiria, johon minä sanoin, että entä sitten. Ja paljon vieraampia nämä kaverin vanhemmat pojalleni ovat kuin isän uusi vaimo! Tympeää jos lapset alkaisivat vielä luonani nurisemaan että "no kun iskän luona saa syödä olohuoneessa/valvoa puoleenyöhön/pelata koko päivän pleikkaria jne". Kyllä sitä joku tolkku pitää olla.
Ei ne lapset maailmanvaltiaita ole vaikka omia olisivatkin. Kyllä minä haluan lasteni oppivan normaaleille tavoille, ja toivon ja tiedän, että ex-miehen uusi vaimo tekee tässä oman osuutensa, eikä vain katso vierestä jos lapset hölmöilevät.
Kiva lukea täältä välillä ihan täyspäisenkin ihmisen kirjoituksia :)
Saa se!
Saa se
En ymmärrä miksi äidit päättää vastaus tulee tuonne alle koko ajan, mutta siis vastaukseni on saa se!
Usko itsestäsi mitä haluat... kukapa nyt itseään moittimaan!!!
Vikahan on aina lasten äideissä, vaikka olisi k uin uusion omia ongelmia, niin aina syyllinen on se miehen exä. Sillälailla tunttee itsensä ainakin hyväksi ihmiseksi.
Mikä kumma saa uusioista tulemaan itsevaltiaaksi, vain he ovat oikeassa, muut aina väärässä, kukaan muu ei osaa yhtään mitään!!! Minusta tuollainen ajattelutapa ei ole tervettä.
Kyllä lapsille isännaiset on vieraita, vaikka uusiot muuta yrittävätkin. Meillä ei edes lapset ja minä olla koskaan sitä ex miehen ja ex isän kieroa naikkosta nähty, täysin vieras olento. Oikeesti en voisi kuvitella, että moinen marssisi meille sisälle ja alkaisi säätämään meidän elämää ja haukkumaan ja arvostelemaan tapaamme asua ja elää.
Ei mekään mennä anopin kanssa sen naikkosen kotiin määräilemään sen kakaroita ja haukkumaan heitä. Ainoa joka tajuu tilanteen on anoppi ja appi! He oiekin naurvat kun lukevat näitä juttuja täällä.
Minä en voisi kuvitellakkaan, että joku vieras exän naisen alkai latelemaan mulle lastenhoito sääntöjä, vaikkei itsellään one kakaran kakaraa!!! En vain ymmärrä syytä miski olettavat tietävänsä kaiken!! Katkeruutta ja epätoivoista, kun eivät ole saaneet miestä, muutenkuin rikkomalla LAPSIPERHEEN!!! Jos se on kiittämisen aihe, niin väärillä teillä ollan.
voi hyvät hyssykät
Se on sitten menty uusiin naimisiin, kun oikein anopin ja apen kanssa ihmetellään. Onnea vaan sinnepäin, ja toivottavsti olet saanut kunnon miehen, joka saa sinut jaloillesi takaisin.
Miten sinä voit aina ymmärtää selkeästi suomeksi kirjoitetun asian väärin?
Ei kukaan kirjoittanutkaan että isän uusi puoliso menisi miehensä eksän kotiin päsmäröimään. Vaan että aikuiset päättävät OMASSA kodissaan.
Ja isän kotona käyvät ne isän pikku palleroiset, mutta isän eksän kotona tuskin käyvät isän uuden puolison palleroiset koskaan.
Rajojen asettaminen ja annettujen normaalien sääntöjen noudattamisen vaatiminen ei ole kiusaamista.
Mutta kun rajojen asettaminen sääntöjen asettaminen EI KUULU SILLE VIERAALLE IHMISELLE!!
Ymmärrä jo, että vaikka kuinka se olisi kivaa ja tuntuisi ylevältä määräillä toisten lapsia, se ei kuulu sinulle.
Omat vanhemmat hoitavat ne asiat.
Ei se miehene xäkään tule sun kotiin määräilemään sun lapsias.
Kyllä ne OMASSA kodissa kuuluu perheen aikuisille. Ei kenekään OMASSA kodissa ole vieraita kuin kutsuttuina vierailijoina. Isän uusi puoliso ei ole VIERAS heidän OMASSA kodissaan. Ei tule ex MINUN kotiini määräämään, enkä minä mene exän KOTIIN määräämään. Puhe olikin jokaisen OMASTA kodista.
Ei kuulu. Toisten lasten asiat ei kuulu.
En minäkään mene määräileen ja haukkumaan naapurin lapsia heidän kotiinsa. Tai jos ovat tulleet meille, en ala heitä haukkumaan.
Mitä sukus se isän nainen on lapsille? Ei mun tietääksein yhtäänm itään. Mutta kuvitellahan aina voi. Minäkin voin ajatella että olen koko talon lasten äiti, kummi, hoitaja, mummi, täti... ja viakka mikä.
"Toisten lasten asiat", nyt puhutaan mieheni lapsista, eikä puhuta mistään haukkumisesta, vaan rajoista.
Minä kyllä rajoitan jopa naapureiden lasten touhuja, kun meillä ovat. Kukaan lapsi ei meillä käyttäydy niin, että aiheutuu harmia toisille, eli tarvittaessa puutun naapureiden (eli lastemme kavereiden) lasten toimiin.
En minäkään mene määräämään naapuriin ketään, mutta jos omat lapseni tekevät jotain kiellettyä naapurissa, naapuri saa heitä kyllä ohjeistaa ja komentaa, onhan hän kuitenkin omassa kodissan.
Sulla tuo mielikuvitus tuntuu toimivan:). Jep, en ole sukua mieheni lapsille, enkä ole sukua edes miehelleni. Olen mieheni vaimo ja näin ollen hän puoliso ja näin olle aikuinen ihminen joka määrää OMASSA kodissan.
Olla olematta sukua jollekkin on eri asia kuin olla vieras ihminen. Mieheni lapset kyllä tuntevat minut erittäin hyvin, olen ollut heidän isänsä vaimo vuosia, en siis ole mikään vieras ihminen heille, kuten ei mieheni ole vieras minun lapsillenikaan.
Sinä voi ajatella noin kuten haluat, minä en kuvittele olevani äiti, kummi, hoitaja, mummi enkä täti kenellekkään muulle, kuin niitä oikeasti olen. Mummi en ole vielä kenellekkään..
utta nuo aisat ei muuta sitä tosi asiaa miksikään, että me aikuiset määrääme rajat ja toimintatavat omassa kodissamme. Ja ps. me asumme ihanassa omakotitalossa, emme betonilähiössä, joten "koko talomme" ihmiset ovat meidän perheejäseniä :)).
Olet ylimielinen ihminen. Kyllä ne miehen lapset aikuisena ymmärtää, ja varmasti saat kuulla. Säälin heitä syvästi, mutta kuten usein, lapset laitetaan maksamaan aikuisten virheistä. Erittäin valitettavaa, mutta lapsen osa joissakin tapauksissa,. Ei yhtään ihme että mielentervys jonot ovat niin pitkät, kun lapsille vaan sanotaan mitä saat tehdä, mitä puhua ja miten olla. Jos et oo niinkuin minä sanon, olet häirikkö ja kamala lapsi.
Ikävää että vielä sellaisia lapsia on, joilla ei ole omaa elämää, vaan heille sanellaan ja pakotetaan olemaan samanalinen kuin aikuinen.
Oma itsensä ei saa olla, se on väärin.
Voi luoja että sinä olet ihminen sekaisin.
Sinä säälit lapsia, joilla on kotona sääntöjä ja rajoja? Lapsia, joilla on nukkumaanmenoaika, pleikkarinpeluuaika, kotiintuloaika? Lapsia, joiden on siivottava omat jälkensä? Lapsia, joille opetetaan käytöstapoja, joita kasvatetaan normaaleiksi kansalaisiksi? Lapsia, joilla on läksyjentekopakko?
Tiedätkös, minä taas säälin lapsia, joilla näin ei ole. Minä säälin lapsia, joilla on vapaa kasvatus ja joiden kotona ei välitetä. Minä säälin lapsia, joille ei kukaan aseta rajoja.
Päivittäin näitä lapsia näkee ostarin kulmilla, ala-asteikäisiä tupakoimassa ja räkimässä ja hokemassa vittua. Yläasteikäisiä katuojassa kännissä kuin käet. Lapsia, joilla ei ollut läksyjentekopakkoa eikä kotiintuloaikoja, ja joita kukaan ei ohjannut, opettanut ja kasvattanut.
Juuri nämä lapset ovat myöhemmin siellä mielenterveysjonossa, nuorisovankilassa, aikuisena ihan tavallisessa vankilassa. He ovat pitkäaikaistyöttömiä, alkoholisteja, narkkareita, eristäytyneitä omasta perheestään ja läheisistään. Heille ei ole koskaan sanottu mitä saa tehdä, miten saa puhua ja miten olla. He ovat saaneet vapaasti mennä, potkia mummoja ja huoritella vastaantulijoita.
Minun mielestäni näillä lapsilla ei ole sitä elämää. Normaali elämä ja normaali aikuisuus odottaa niitä lapsia, joille sanellaan sääntöjä ja rajoituksia. Heitä ei tällä tavoin pakoteta olemaan kuin aikuiset, vaan heitä kasvatetaan aikuisuutta varten. Jotta he jonain päivänä osaisivat tulla toimeen omillaan, olisivat yhteiskuntakelpoisia kansalaisia, osaisivat pitää oman kotinsa siistinä, hakea työtä, maksaa laskunsa, keskustella ihmisten kanssa, kunnioittaa muita ihmisiä, olla fiksuja aikuisia.
Kasvattaminen ja ohjeistaminen ei tarkoita sitä, että lapsi ei saisi olla oma itsensä. Se tarkoittaa sitä, että lapsesta välitetään, häntä rakastetaan ja arvostetaan, ollaan kiinnostuneita hänen tulevaisuudestaan. Kuka lapselle opettaisi asioita jos niitä ei kotona opeteta? Jo 1-vuotiaalle opetetaan pöytätapoja, uhmaikäinen opetetaan hillitsemään tunteitaan, jottei vahingoittaisi muita, taaperoa opetetaan keräämään lelujaan, pikkukoululaiselle opetetaan liikennesääntöjä, koululainen opetetaan jo siivoamaan omaa huonettaan, teini-ikäinen opetetaan pitämään kiinni kotiintuloajoista, jne. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Jos kotona ei ohjeistettaisi lasta, lapsi kasvaisi kuin pellossa. Hän ei oppisi tapoja, vaan olisi kuin viidakossa eläinten kasvattama villilapsi.
Minä en tiedä, miten sinä olet omat lapsesi kasvattanut. Ainakin kirjoitustesi perusteella olet kasvatusta vastaan, puhut lapsen "elämään puuttumisesta, sanelusta, pakottamisesta, lapsen vapaudesta olla oma itsensä". Puhut kasvattamisesta "aikuisen tekemänä virheenä, josta lapsi laitetaan maksamaan". Säälit lasta, jota kasvatetaan. Pidät ylimielisenä aikuista, joka on kasvatuksen kannalla. Nimimerkkisikin on "onneksi ei meillä". Olen pahoillani lastesi puolesta, jos sinä et ole heille antanut tarvittavia eväitä elämään.
Kiitos, en olisi tuota itse osannut paremmin sanoa, mutta ihan samoin ajattelen kanssasi.
Ymmärtää mitä ja mitä saan kuulla? Mistä virheistä lapsemme maksavat? Miten niin ei ole omaa elämää? Miten "rajat ja rakkaus" vie lapsiltamme elämä?
Lasta ei pakoteta olemaan samanlainen kuin aikuinen, vaan häntä pidetään lapsena, jolla on säännöt, häntä neuvotaan, opetetaan, autetaan, ohjeistetaan tuetaan, hänen ei tarvitse vielä kantaa vastuuta kuin aikuisen, eli mitä mieheni ja minun kuuluu. Mutta meillä on säännöt, rajat ja rakkautta, meillä ei eletä pellossa.
Enkä ole ylimielinen, mutta hienoa että olet oppinut uuden sanan.
Ja sitäkö ei lasten oma äiti osaa???
Vain sinä osaat, niinkö???
Voi hyvänen aika sentään, täytyy sanoa, että miten sinä olet voinutkaan ottaa niin huonon mihen, jolla on noin tyhmät lapset ja tyhmä äiti???? Ajattele puolet kuitenkin niistä tyhmistä lapsista on heidän isää, siis sinunm iestä!!!
Olist nyt valinnut uudenmiehen sieltä viisaammasta päästä, tulisi uudetkinl apset fiksumpia.
Mun ex mies kyllä pistäisi tuommosen naisen kuriin tai potkaisi pellolle, jotka mollaisi hänen lapsiaan tai minua. Nytkin kunnioittaa niin paljon, ettei ole ikinä tuonut naisaan meille ja lasten lähelle. Siitä täydet pisteet, että kuunteli mietä ja piti naiset poissa meidänelämästä, enempää ei antanut rikkoa meidän elämää.
Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että sitä ei oma äiti osaa. Minä en ole missään vaiheessa kirjoittanut, että vain minä osaan.
En ymmärrä miten kuvittelet tuntevasi ja tietäväsi minun perhesuhteistani yhtään mitään yhden yleisluontoisen kirjoitukseni perusteella. Mikä huono mies, mitkä tyhmät lapset, mikä tyhmä äiti? Miksi minut pitäisi jonkun laittaa kuriin? Miksi ja kenen pitäisi potkaista minut pellolle?
Kyllä, minä olen äiti. Ja olen ex-vaimo. Uutta miestä minulla ei ole. Minulla on kuitenkin ex-mies, ja hänellä on uusi puoliso. Lapset asuvat vuoroviikoin minun ja vuoroviikoin isänsä sekä tämän puolison luona. Ex-mieheni uusi puoliso osallistuu tottakai omalta osaltaan lastemme kasvatukseen ja ohjaamiseen, ja tottakai isän kodissa on omat säännöt, ja minun luonani omat. Sama kasvatuslinja on, kaikilla on tavoitteena kasvattaa lapsista fiksuja aikuisia. Kasvatusvastuu on mielestäni kaikilla lasten elämässä tiiviisti läsnä olevilla aikuisilla. Olisi kummallista, jos ex-mieheni uusi puoliso ei osallistuisi millään tavoin kotonaan siihen, että sääntöjä noudatetaan, ja katsoisi vain vierestä jos lapset hölmöilisivät.
Lapsemme tietävät, että maassa ollaan maan tavalla, jokaisen kodissa kodin tavalla. Kavereiden luona noudatetaan kaverin kodin aikuisten sääntöjä, mummolassa mummon sääntöjä, koulussa koulun sääntöjä. Jokaisella on omassa kodissaan oikeus päättää asioista. Olisi minulta tekopyhää kieltää ex-mieheni uutta puolisoa puuttumasta kasvatusasioihin ja sallia se muilta. Mitä se kertoisi minusta? Vain sen, että en olisi päässyt yli erosta ja katkeruudesta. Että olisin mustasukkainen lapsistani. Eikä se ole normaalia.
Talo elää tavallaan ja vieras käypi ajallaan on sääntö joka meidän kodissa vallitsee. Eli meillä on samat säännöt omille ja naapurin lapsille. Kodissaan naapurin lapset saavat elää niinkuin haluavat mutta meilleä eletään meidän sääntöjen mukaan. Ja samoin on minun lapsilla isänsä luona. Siinä kodissa on omat säännöt ja tavat joita minun lasten on noudatettava. Minua ei haittaa vaikka säännöt eivät ole juuri samanlaiset kuin meillä kotona. Myös kavereiden luona käydessään lapset elävät sen kodin säännöillä ja siitä olen kavereiden vanhemmille sanonut.
Ei lissun kanssa kannata vääntää. Hän ei osaa lukea ja kirjoittaminenkin on kauhean vaikeaa. Muutaman sanan hän yleensä saa ymmärrettävästi litteroitua: katkera, isän naikkoset... Tiedättehän te!
Meillä isä päättää täällä iskän tykönä ja lasten äiti päättää äitin tykönä. Niin helppoa. Ei hypi exä täällä meillä määräilemässä. Viimeinen sana tulee aina mieheltäni, eli lasten isältä.
Ei lissun kanssa kannate keskustella. Luetunymmärtäminen ei häneltä luonnistu ja ulospäin anti on vielä vaikeampaa. Paljon hänellä olisi asiaa mutta raukalla puhe syöttää vain samoihin asioihin.
Esim.
Voisin tehdä aloituksen tälle palstalle:
Tänään leivottiin pipareita koko perheen voimin. Miehen lapsetki pääsi tällä kertaa mukaan. Olipa tosi mukava päivä.
5 minuuttia myöhemmin voisi odotella lissulta vastausta:
Miehes lapset eivät kuulu sulle mitenkään. Sinulla ei ole mitään määräysvaltaa heihin. Meille ei mitkään naikkoset tulis. Huhhuh. En vois kuvitellekkaan että meillä jotkut oudo naiset määräilis. Onneksi olin niin fiksu että en antanut isän naikkosten meillä määräillä.
Hah, tämä oli hyvä :D
Nyxarella tänne ei saa asiallista keskustelua älä kinaa lissun kanssa :D tossa oli lissu nimimerkeillä ei kuulu sinulle, äidit päättää piste, juttu on juuri näin sekä xxx :D Se hullu siis komppailee itse itseään.
Älkää nyt hyvät järkevät ihmiset sortuko vastaamaan tuon hullun juttuihin mitään, ei täällä oikeasti mitään katkeria exiä ole kuin tuo yksi hullu vaan, kyllä jokainen normaali exä antaa toisten elää omaa elämää ja normaali nyxä kunnioittaa lapsen äidin asemaa kun vaan pysyy omassa lestissään.
Nyxärella on sekaisin onnesta. Kivaa :)
Totta kai teidän perheessä on omat säännöt lapsen kasvatukselle, mitkä luotte yhdessä miehenne kanssa. Eksän luona on voi olla omat säännöt niin kuin eri kodeissa on.
Tietty sinä toimit myös lapsen kasvattajana ja lapsi asuu teidän kotona, joten teidän kodin sääntöjän noudatteva.
Eksän ei kuulukaan ohjata teidän perheen elämää millään tavalla eikä eksä voi laatia mitään sääntöjä teidän perheelle.
Yhdyn tähän edellisiin teksteihin joissa korostetaan rajoja ja niiden kunnioittamista, näin se menee. Eihän kellään EX-puolisolla ole oikeutta määrittää EX-puolison elämästä. Tottakai terve ihminen ottaa huomioon myös lapset, mutta ei se kyllä niin toimi, että lapset tulee ja määrittää miten toisen kodissa eletään. Tälläiseen ei pidä suostua. Ongelma voi olla hankalat sukulaiset jotka voivat ajatella miehen ex-avioliitto lapsen asuvan miehen asunnossa, mutta ei kannata välittää ihmisistä jotka eivät ymmärrä kahden ihmisen välisen suhteen arvojen määrittävän nykyísen tilanteen. Kyllähän miehen lapsi on perillinen omalla isälleen ei se silti tarkoita, että lapsi omistaa miehen asunnon kuin omansa, koska ei ole sitä vielä perinyt jos mies seurustelee vakavassa mielessä. Haloo! Kyllä nykypäivänä on niin paljon uusperheitä ja varmasti tulee olemaan enemmän. EX tarkoittaa entistä ja NYX nykyistä siksi tässä hetkessä mennään miten mies ja NYX asiat sopivat. Lasta ei tule jättää kaiken ulkopuolelle, mutta parempi aikaisin oppia missä mennään ja kuviot selvillä niin on parasta myös lapsen kannalta. Parhaiten asiat toimii kun arvostetaan ja kunnioitetaan toisten ihmisten arvoja eikä v**tuilla turhaan.
Näitä on ihan kiva joskus lukea, niin muistaa taas panostaa enemmän siihen ainoaan parisuhteeseensa, jossa on koko aikuisikänsä elänyt. Tattista taas teille nyxille ja exille, koska näin tässä meidän tapauksessa lapsilla on ilmiselvästi parhainta olla ja tasapainoisinta kasvaa.