Tuleeko joskus selvä raja jonka jälkeen erota? Mistä tietää että elämäjatkuu vielä ?
Pelkään että jos joskus ero tulee nykyisen kanssa niin ei ikinä voi enää olla yhtä "onnellinen" kuin nyt.
Mutta homma onse etten enää ole pitkään aikaan tiennyt olenko onnellinen vaiköenkövaimitkäköhelvettiämunpäässäliikkuu!?!?
Olen siis yhdessä ensimmäisen tyttöystävänikanssa! olemme seurustelleen 2 vuotta. Ongelma on se etten tiedä _mitään:_ muista tytöistä. Sekin kysymys piinaa jatkuvasti... Onko ruoho vihreempää aidan toisella puolella? mutta eihän siitäkään voi ottaa selvää jos on jonkun kanssa yhdessä. Tiedän vain että Minun Luultavasti Pitäisi olla onnellinen. Tunteet on sekavat. Voi kertoo että meijän suhde on ollut hyvin TIIVIS sanan täydessä merkityksessä... siis jopa kouluntanssiaiset aiheuttivat suhteessamme useaan kertaan mutkia matkaan, koska tyttöystäväni ei tykännyt ku tanssin jonkun toisen tytön kans. No tätä on jatkunut jo näin pitkään,
Se jotenkin pikkuhiljaa syö ihmistä. Olenko vaan niin raukka ettei oo miestä laittaan poikki vai mikä on.. sillä VÄLITÄN tytöstäni tosissaan enkä haluaisi ikimaailmassa satuttaa häntä. Olen vaan itselleni vihainen oman avuttomuuteni takia koska en osaa päättää mitä haluan ja milloin on tehtävä ja mitäkin.... Ikää oli sitten 17w... nyt te elämää enemmän nähneemmät vastatkaa !!!
Pelkään että jos joskus ero tulee nykyisen kanssa niin ei ikinä voi enää olla yhtä "onnellinen" kuin nyt.
Mutta homma onse etten enää ole pitkään aikaan tiennyt olenko onnellinen vaiköenkövaimitkäköhelvettiämunpäässäliikkuu!?!?
Olen siis yhdessä ensimmäisen tyttöystävänikanssa! olemme seurustelleen 2 vuotta. Ongelma on se etten tiedä _mitään:_ muista tytöistä. Sekin kysymys piinaa jatkuvasti... Onko ruoho vihreempää aidan toisella puolella? mutta eihän siitäkään voi ottaa selvää jos on jonkun kanssa yhdessä. Tiedän vain että Minun Luultavasti Pitäisi olla onnellinen. Tunteet on sekavat. Voi kertoo että meijän suhde on ollut hyvin TIIVIS sanan täydessä merkityksessä... siis jopa kouluntanssiaiset aiheuttivat suhteessamme useaan kertaan mutkia matkaan, koska tyttöystäväni ei tykännyt ku tanssin jonkun toisen tytön kans. No tätä on jatkunut jo näin pitkään,
Se jotenkin pikkuhiljaa syö ihmistä. Olenko vaan niin raukka ettei oo miestä laittaan poikki vai mikä on.. sillä VÄLITÄN tytöstäni tosissaan enkä haluaisi ikimaailmassa satuttaa häntä. Olen vaan itselleni vihainen oman avuttomuuteni takia koska en osaa päättää mitä haluan ja milloin on tehtävä ja mitäkin.... Ikää oli sitten 17w... nyt te elämää enemmän nähneemmät vastatkaa !!!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kuitenkin tyttöni on ollut niitä elämäni harvoja ihmisiä joihin olen voinut tukeutua ja hän on vaikuttanut niin paljon elämääni että... tuntuu niin oudolta ajatukselta ettei hän enää pyörisi kanssani... silti ajatus loppuelämästä ensimmäisen tyttöystävän kanssa kauhistuttaa.... siitä guinnesin ennätyskirjaan vaikka