Olisko kenelläkjään kokemusta maantiekuljetuksen hinnasta
Kroatiasta pohjois saksaan itämeren rannalle.
Vene olisi n.10m pitkä ja hieman alle 3,5m leveä Elan 333
Syväys sen verran ettei tule kanavasta.
Loppumatka suomeen kokeneitten kavereitten kanssa.
Kroatiasta pohjois saksaan itämeren rannalle.
Vene olisi n.10m pitkä ja hieman alle 3,5m leveä Elan 333
Syväys sen verran ettei tule kanavasta.
Loppumatka suomeen kokeneitten kavereitten kanssa.
Vastaukset 58
Vanhimmat
Kymppitonnin kun varaan, niin ei paljoa heitä. Minulla olisi -99 mallinen ylimääräisenä valmiiksi täällä, soittele 040-500_6509.
Ja hintaluokka on lähellä n.35000€ (vm 2002) +ALV 20% +10 000€ ???
Tuo 10 000€ kuulostaa aika kalliilta.
Ei kai siihen tarvi olla erikoiskuljetus?
Edellisen veneeni omistaja kuljetutti NF:n lähes saman matkan
kemistä saimaalle kuorma-auton lavalla, hintaa en tiedä mutta tuskin sentään
kymppitonnia.
On se matka Kroatiasta Itämerelle kuitenkin paljon pidempi kuin Kemistä Saimaalle. Tuntuisi, että ei tuon hintaista paattia kannata sieltä asti Suomeen kuskata, jos kuljetuksesta pitää ulkopuoliselle maksaa. Toinen juttu on, jos on _aikaa_ ja seikkailumieltä tuoda se itse purjehtien.
Ens kesäks vesille kirjoitti :
"hieman alle 3,5m leveä Elan 333 "
" Ei kai siihen tarvi olla erikoiskuljetus? "
No ihan taatusti on erikoiskuljetus tuolla leveydellä, ja huomioajoneuvo edessä lisäksi pakollinen.
Ilman erikoiskuljetusta selviää ainoastaan max 2.5m leveydellä EU:ssa, ja alle 3:n metrin leveydellä selviää silti ilman huomioajoneuvojen käyttöä.
Tuollainen 35k€ Elan333 on loppuunajaettu vuokra/kisavene, ellei halua itselleen 'projektia' niin 50k€ on lähempänä käyttöveneen hintaa. Siihen 10k€ rahti ja 23€ alv, ollaan 75k€ hinnassa pohjois-Saksassa. Suomeen rahtaaminen maksaisi n.5k enemmän. Lisäksi vielä ainakin lämppärin asennus yms.
Eikö Suomi ole EU:ssa? n.270cm leveä exä lähti normaali kuljetuksena.
(Ei tosin lavalla, kuten aiemmin väitin, vaan matalalla avo peräkärryllä)
270cm leveä kuorma on suomessa erikoiskuljetus, joten sellaisena se lähti. Ihan sama tiesitkö sinä tai kuski sitä tai ettekö tienneet.
Laissa ei todellakaan ole mitään tulkinnan varaa tuossa kohtaa.
Ne maksimi mitat säädetään asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257
2 § 4. Jakamattomalla kuormalla tarkoitetaan kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan. Jakamatonta kuormaa ei voida sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa.
4 LUKU
Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän massat ja päämitat käytettäessä ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa
25 § Muut päämitat
2. Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä. Henkilöauton (M1-luokka) suurin sallittu leveys on 2,50 metriä.
Miten purjevene "ajetaan" loppuun?.
Toisaalta, 2002 mallisen Elanin hintaluokka pitäisi olla täälläkin n. 50.000,- ja niin muuallakin.
2000-luvun veneet alkavat olla sen luokan muovisia pesupuljuja, ettei niistä niin hirveitä kannata maksaa.
Surullista on, että meidän omat "älyköt" ajoivat viellä lisäkustannuksia rahteihin, meillä kun ei ongelmia ennen näiden idioottien kanssa ollutkaan.
Jos on aikaa niin rekkakuskauksen hinnalle sen purjehtii kotiinkin sieltä.
Split – Rostock tietä pitkin on Google mapsin mukaan reilut 1600 kilometriä. Eli ei taida kymppitonni riittää kuljetuskustannuksiin. Ainoa järkevä tapa on tuoda se purjehtimalla, mutta silloinkin rahaa palaa joku tonni ruokaan, satamamaksuihin ja polttoaineeseen.
Pitänee sitten tyytyä hollanti, ruotti tai suomi paattiin.
Vuosimallista joutuu sitten varmaan tinkimään.
Kiitos vastauksista
Jos kyytäisi sen traktorikuljetuksena, niillä kun saa kuskata, mitä mieleen sattuu tulemaan..
Vähän aikaa voi ottaa, kun paikallinen lähtee belaruksella kulkuun.
Juu, mutta erillinen kuljetusvakuutus kannattaa silti ottaa. Normaali venevakuutus ei koske maantiekuljetusta muualla kuin Suomessa. Tuo 500 euron lisä pitää myös ottaa huomioon.
Varmaan kaikkineen kymppitonnin homma plus verot veneistä. Pelkän kuljetuksen osuus lienee seitsemän tonnin luokkaa. Siihen nostot ja laskut ja matkakulut ja yllättävät menot.
Menee vähän aiheen sivusta, mutta pakko kommentoida. Kaikki ulkomailta tuodut veneet joita olen käynyt katsomassa, ovat järjestäin olleet todella huonossa kunnossa. Kaikein pahin esimerkki oli juuri Kroatista tuotu. Kannattaako sieltä oikeasti tuoda venettä vain sen vuoksi, että hinta olisi edullisempi? Vuosimallin 2002 vene siellä on todennäköisesti paljon enemmän käytetty kuin vuosimallin 1999 vene Suomessa tai Ruotsissa.
Muutman vuoden Välimerellä käytössä ollut vuokravene on lähes varmasti kuluneempi, kuin 10v Suomessa yksityiskäytössä ollut vene. Käyttötunteja tulee ihan erimalliin. Porukkaa on mukana niin paljon, kun punkat antavat periksi, miehistö rahtaa kovia sampsoniittejä viikoittain sisää/ulos ja muutenkin venettä pidetään, kuin ei kenenkään omaa.
Vuokraveneistä pidetään vikakirjaa toisin kuin yksityisveneistä ja vaaditaan myös deposit summia. Voi siis väittää, että ne ovat hyvässä kunnossa, laki mm. vaatii tarkastetun pelastuslautan.
Selvähän se on, että vuokraveneen kohtelu voi olla karumpaa, mutta se näkyy hinnassa ja pikkujuttujen korjaus on helppoa.
Pidetäänkö vikakirjaa Kroatiassakin? Se ei ole eu-maa kuin vasta 2013 alkaen ja lainsäädäntö taitaa olla muutenkin paljon lievempää, kun taksiveneen kuljettajakin uskaltaa tissutella kaljaa turistien silmien alla ja ottaa veneeseen 50% ylikuormaa.
Kuinkas montaa Saksasta, Hollannista tai Ruotsista tuotua venettä olet käynyt katsomassa?
Jos kysyit minulta, yllä mainitsemistasi maista yhtä kustakin. Suurin osa oli suolaisemmilta vesiltä eli välimereltä ja UK:sta. Täsmennetään nyt sitten vielä, että nimenomaan nuo suolaisempien vesien veneet ovat olleet huonokuntoisia. "Kotivesien" (=itämeri) eivät. Mutta tässä keskustelussa puhuttiin nyt Kroatiasta tuodusta veneestä. Ja painotetaan nyt vielä, että kaikki veneet ovat yksilöitä. Itsellänikin ulkomailta tuotu vene oli vaihtoehto, siksi niitä jo valmiiksi tuotuja kiertelinkin. En lainkaan epäile, etteikö niistäkin voisi löytyä oikein hyvä yksilö. Krotatian ollessa kyseessä epäilen, että se on vaikeampaa, koska siellä veneet ovat suureksi osaksi rasittavassa charter käytössä ja kaudet pitkiä.
Sama meininki kuin etelä-euroopan maissa yleensäkin, EU;ssa tai ei !
Kirjoitit alunperin: "Kaikki ulkomailta tuodut veneet joita olen käynyt katsomassa, ovat järjestäin olleet todella huonossa kunnossa."
En ole käynyt katsomassa Välimereltä tuotuja veneitä, mutta kylläkin Saksasta, Englannista ja Hollannista tulleita. Osa on vähintään yhtä hyväkuntoisia kuin suomalaiset samanikäiset veneet. Osa ikäisekseen suomalaisia huonompikuntoisia. Noita "todella huonossa kunnossa" olevia olen kuitenkn nähnyt paljon suomalaisissa veneissä, mutta en ulkomailta tuoduissa.
Suolainen vesi on tietysti yksi merkittävä tekijä, mutta Itämerellä ei ole kovinkaan suolaista. Hollannissa ja Saksassa satamat ovat pääosin makeassa vedessä järvillä tai joissa.
Kuten sanottu, veneet ovat yksilöitä. Kokemukseni perustuu lähinnä 2000-luvun veneisiin, ja niissä kaikki näkemäni kotimaiset olivat kyllä järjestäin hyväkuntoisia. Pahimmat pommit olivat UK:sta (vuosimalli 2002), Kroatiasta (2000) sekä Ranskasta (2000).
Kyllähän 2000-luvun veneet Suomessa tosiaan ovat hyväkuntoisia melkein kaikki. Aika usein kyllä purjeet ovat alkuperäisiä eikä varustusta ole kovinkaan paljoa. Tosin 2000-luvun sinikylkisiä veneitä on "jouduttu" jo Suomessakin maalaamaan (tai ovat maalaustarpeessa) ja kolhuja tulee täälläkin.
Kroatiassa veneet ovat huomattavan halpoja ja tuskin syyttä. Ei ole kokemusta. Kokemukseni mukaan Saksassa on jotkut venetyypit selkeästi halvempia kuin Suomessa, Ruotsista puhumattakaan, ilman syytä. Saksassa kaikki veneet eivät suinkaan ole halpoja ja tiedän Suomestakin Saksaan myytyjä purjeveneitä.
Mieti nyt vähän itsekin, jos omistaisit pankkirahalla 10 aluksen fleetin vuorkaveneitä, eikö yhtään kiinnosta niiden kunto ja jälleenmyntiarvo????
Oot käynyt pari venttä katsomassa ja sitten guruilet koko välimeren miljoonan veneen venekannasta ja sen kunnosta. Älykästä.
Vaan kun monesti vuokrapaatit ovat jonkun onnettoman sijoittajan, joka kuvittelee saavansa 3v jälkeen itselleen käyttöpaatin - halavalla. Sitten kun vene on käsissä, niin iskee karu todellisuus ja vene menee myyntiin.
Veneen korjaus ja huolto on vuokraamolle kulu, joka suoraan viivan alta pois. Kunhan vene suinkin kulkee tuon 3v, eikä vuokraajat valita liikaa, niin sillä mennään.
Jos vene on purjehduskuntoinen, se riittää. Kaikki muu on joko kosmeettista tai muuten vaan turhanpäivästä näpertelyä.
Kroatiassa 0-toleranssi meriliikenteessä.Kävin viime kesänä purjehtimassa.Vene oli hyvässä kunnossa,ikää 9 vuotta.
Tämä kaveri osaa kuljettaa ja kalustoa löytyy.
http://www.yachttransport-schriever.de
Älä lannistu kommenteista. itse toin sloveniasta 39 jalkaisen veneen pohjois-Saksaan alle 5000 eurolla ja vieläpä suomalaisella yrityksellä. Paljon ajaa tyhjiä autoja joiden kanssa voi päästä hyvään diilin kun pitää silmät auki. Oma veneeni oli erinomaisen hyvin pidetty vaikka kaikki varoitteli. Ja muutenkin reissu oli hieno kokemus. Suosittelen!
Veneen hinta muodostuu siitä mitä se maksaa ja mitä veneestä saa kun sen myy. Min'ä en ikinä ostaisi Suomestakaan sellaista venettä, joka on tuotu ulkomaila, Enkä tietysti vuokravenettä enkä muutakaan venettä joka on ollut suolaisissa vesissä ja aivan erilaisissa aallokoissa ja paahtavassa auringossa kuin meillä. Joten huomio se, että venettä voi olla todella vaikea myydä eteenpäin, huokeallakaan hinnalla, jolloin ostokseni ei välttämättä ole enään niin edullinen
"Enkä tietysti vuokravenettä enkä muutakaan venettä joka on ollut suolaisissa vesissä ja aivan erilaisissa aallokoissa ja paahtavassa auringossa kuin meillä."
Tuommoisilta tyypeiltä unohtuu mitä suomen talvi, jatkuva veneen nosto ja lasku ja karikot tekevät veneille.
Minä ostaisin nimenomaan tuollaisen veneen, jolla on oltu muuallakin kuin Maarianhaminassa. Tietää ainakin, että veneen kanssa pärjää vaikka missä.
http://www.mergusyt.fi/fi/
Tuolta kannatta kysellä jos auto pyörii kroatiassa päin, noin 10 keuroa maksanee kuljetus itämerelle. Pari tonnia lisää nin suomeen asti.
tämähän on loisto uutinen suomalaisille veneenomistajille kun kaikki haluaa vain suomen talvessa kärsineitä moneen kertaan kiville ajettuja veneitä. ei varmaan kannata tuoda saksastakaan autoa kun niille on ajettu siellä niin kauhian kovaa.. voi jeesus miten kapeakatseinen kansa tämä voi olla.
Sinulla on varmaankin selvä näkemys Suomen talven rasitteista, varsinkin verrattuna suolaveden ja eteläisemmän auringon vastaaviin? Saksalaisissa, hollantilaisissa tai UK:ssa on noista vain suolavesi, Itämeren puolella käytetyissä ei sitäkään. Niistä harvemmat ovat olleet charter-käytössäkään. Ja charter-veneitä voi autona verrata vaikka entiseen taksiin, niitähän pidetään myös siisteinä asiakkaita varten ja viat korjattu.
Ne, jotka ovat oman veneensä vieneet aurinkoon, tietävät kyllä millaisesta rasituksesta puhutaan. Kivilleajon seuraukset on paljon helpompi korjata uutta paremmaksi.
Haepa saksasta se uusi vähän ajettu ja hyvin huollettu Audisi..
Oikeasti se on 3 kertaa enemmän ajettu vanha vuokraauto , mällätty 2kertaan, kiertänyt viidellä omistajalla ja kannentiiviste vuotaa.
Kyllä sitä täällä kehutaan...siitä ei kärsi mitä ei tiedä.
Jos purjehduskausi on kaksikertaa pidempi niin venettä on käytetty enemmän. Ulkomaiset veneet ovat yleensä heikommin pidetty kun pohjoismaiset arvoveneet.
Avaa silmäsi kapeakatseinen, halvin ei välttämättä ole paras.
Vene-lehdessä on ollut parikin juttua näistä veneenhakureissuista ja niistä ainakin paistaa läpi se, kuinka tyytyväisiä veneenostajat ovat olleet itse suoritukseen. Siihen että on kyennyt tekemään jotain jännittävää, vaikka rahaa ja aikaa on kulunut suhteettoman paljon siihen nähden että on ostettu tavallinen vanha vuokrapaatti, jota vastaavan olisi löytänyt keltaisenpörssin sivuilta halvemmalla. Mutta kaikkea kun ei voi mitata rahassa.
Melkonen osa Hollantilaisista veneistä killuu makeassa vedessä. Meriveden kanssa ovat kosketuksissa, jos ja kun poistuvat merelle purjehtimaan. Näyttävät myös olevan aivan huippukunnossa ja hinnoiltaan edullisia.
En muista noita Vene-lehden juttuja, mutta ennen omaa hakumatkaa katsoin pari vuotta vastaavia Suomesta. Yhtään samanlaista ei ollut myynnissä tuona aikana ja vastaavat olivat selkeästi yli budjetin. Juttelin myös usean veneen hakeneen kanssa ja kaikki olivat tyytyväisiä, vaikka tietysti ongelmiakin oli ollut.
Itse budjetoin hakureissuun (Saksa, Pohjanmeren puoli) kaksi tonnia ja se riitti helposti (koko miehistön lentomatkat, dieselit ja satamamaksut, ruokakulut jaettiin enkä pidä niitä varsinaisena kuluna). Ennen kauppaa kävin kerran katsomassa kahta tarkasti netin kautta "tarkastettua" venettä, joista molemmat olivat riittävän hyväkuntoisia ostettavaksi ja ostamani ei hirveästi uutta häpeä. Se toinenkin tuli Suomeen samana kesänä.
Ainoa ongelma oli ensimmäisenä yönä hajonnut lämppäri, joka saatiin kuntoon vasta Suomessa pääsiäispyhien takia. Ohjainboksi lämppärin sisältä oli kärähtänyt, uusi maksoi reilut 200 €.
"Ulkomaiset veneet ovat yleensä heikommin pidetty kun pohjoismaiset arvoveneet"
Miten ulkomaisen omistajan kiinnostus pitää huolta omasta kymppitonnien omaisuudestaan voi olla huonompi kuin pohjoismaisen?
Halvempi kustannustaso motivoi paremmin ulkomaista veneenomistajaa, rahaa ei pala esim telakointiin kuten suomessa.
Joopa joo, etelä-euroopasta uudempi ja uudemmilla varusteilla vene autolla kotipihaan 20 000 euroa halvemmalla kuin suomessa vastaava, hintaerotus sisältää kuljetuksen. Oli sitten varaa ostaa uusi lämppäri ja pukki.
"Ne, jotka ovat oman veneensä vieneet aurinkoon, tietävät kyllä millaisesta rasituksesta puhutaan. Kivilleajon seuraukset on paljon helpompi korjata uutta paremmaksi. "
Jos on venehommia tehnyt, niin kyljen hiominen fareclalla on yksinkertaisempaa hommaa kuin karilleajon aihettaman delaminoitusen ja murtumien korjaus.
Yhden onnistuneen hakureissun tarina:
http://verkkojulkaisu.viivamedia.fi/nautic/2011/5/25
http://nenankotimatka.wordpress.com/2011/03/18/oman-asuttavan-purjeveneen-hankinta/
(lue kaikki blogi-kirjoitukset)
Veneenhaku reissusta puheenollen, kauanko seilaa normaali kelissä nonstoppina hollannista eteläsuomeen?
7 päivää Amsterdamista Hankoon 6 solmun nopeudella. 1057 mpk.
http://sea-distances.com/
Entä jos hommaiskin sen verran matalampi syväyksisen veneen, että tulis kanavaa. Kuinka paljon pitää varata aikaa kanavaan, maksuja suluilla?
Mistä kanava yleensä alkaa ja mihin päättyy? Etsin kartasta mutten löytänyt.
Tuolla on yksi kartta:
http://www.inlandwaterwaysofthenetherlands.com/route-planner/mast-up-route
Yksi vaihtoehto on Rhone suulta ( Port Sain Luis du Rhone) ylös. Sitten joko Canal Rhone au Rhine eli Reinille tai vanha Canal de`l Est> Moselia Koblenziin ja siitä Reinille. Saksan kanavia Itämerelle tai Reiniä esim. Amsterdamiin ja Pohjanmerelle. Max syväys vain 1.6m ellet mene Rhone- Rhein kanavan kautta. Talvi tulee keskieuroopassakin eli nyt et enää kerkiä kuin Rhonen varrelle talvehtimaan. Voin vihjaista paikan jos kiinnostaa.. Keväällä maaliskuussa oli hiljaista ja hienoa kun kaikki puut kukki. Ensi kevät ja varaa aikaa pari kk ja fillarit mukaan. Ympäristö on hitaasti kiiruhtamisen arvoinen.
Ajankohta olis ens kevät. Itsellä ei kanavaan pätevyyttä eikä kokemusta, joten kaveri kipparin kanssa olis tarkoitus tulla läpi mandollisimman nopsaan. eli mikä olis realistinen aika. Välimeri tosin vasta toisena vaihtoehtona, todennäköisempi vaihtoehto purjehtimalla toukokuussa hollannista. Sisävesien veneet todennäköisestiparemmassa kunnossa
Syväys ranskan halki kanavia pitkin joko Le Havreen, Dunkerqueen tai Calaisiin on 1,8 metriä. Vaihtoehtoinen reitti on mennä Belgian läpi, jossa sama syväys ja siitä Hollantiin.
Talvella voi kanavissa mennä aivan hyvin, kunhan varautuu ja tarkistaa mitkä sulut ovat huollossa milloinkin. Kauneimmillaankin alue on myöhään syksyllä ja talvella. Joilta kannattaa pysyä pois myöhään syksyllä/aikaisin keväällä.
Kanavia pitkin en usko paljon aikaa säästyvän Välimeri> Suomi reitillä verrattuna 24 h purjehdukseen. Jos on hätäinen niin nopein saattaisi olla Canal du Midi ja Iberian niemimaan oikaisu. Max syväys 1.6m kuten useimmilla vanhoilla Ranskan kanavilla. Kuivana aikana jopa 1.6m voi ahdistaa. Ranskan halki ei oikein voi kiiruhtaa kun kanavat 16-18 välillä menee kiinni ja aukeavat klo 8 jälkeen epämääräiseen aikaan varsinkin sesongin ulkopuolella. Päivän ennätys Ranskassa oli 32 sulkua eikä silloin paljon matka taitu. Saksassa sitten on täsmällisempää ja maksutonta. Ranskassakin on halpaa mutta joudut ostamaan tarran ikkunaan. Kukaan ei kysele pätevyyksiä. Suorita kuitankin CEVNI koska kanavalla on omia omituisia tapoja mm sivuuttamisessa. Reinille vaaditaisiin oma pätevyyskirja muttei sitäkään kysytä. Itse käytin pari kk kanavamatkailuun mutta varmaan 3-4 viikkoakin riittää. Jos on vain kiirussti saatava vene Suomeen eikä kerkiä ympäristöä katselemaan niin miksi ihmeessä se pitäisi hakea Kroatiasta saakka?
Ei ole Canal du Midissä enää kymmeneen vuoteen ollut 1,6 metriä vettä. Viime kesänä tapasimme brittiläisen moottoriveneen, joka oli 1,3 syväyksellä joutunut puskemaan paattia mudassa eteenpäin. Metrin syväyksellä voi lähteä kokeilemaan...
Tarkistin muistikuvani 1.6m syväyksestä kanavakartastosta ja kirjoista ja pitää edelleen paikansa. Kanavan vedensaantia on pidetty hyvänä 1600 luvulta lähtien. Korjauksia on tehty 70-luvulta 1989 asti. Paras lähteeni Inland waterways of France (Imray 2002-lienee uusin painos):"The maximum authorized draught is 1,6m, officially increased to 1,80m in the upgraded sections, but on account of silting and insufficient dregging, the practical maximum remains 1,60m throughout". Suomentaisin itselleni, että 1,6 metrillä pääsee läpi mutta jokiosuuksilla voi osua ruoppaamattomassa kohdassa pohjaan. 1.6-1.8 metrin syväyksellä läpipääsy on epävarmaa.
2002 on kymmenen vuotta vanhaa tietoa.
Tuosta löytyy brittien keskustelua aiheesta. Vähimmäissyvyys 1,5 metriä ja käytännöllinen syvyys veneelle 1,3 metriä.
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=326171
Tuolta kannattaa muutenkin kysellä, jos kanavat kiinnostavat. Britit kuitenkin käyttävät noita kanavia paljon ja heillä on ajantasaista tietoa.
Kanavien ajantasaista tietoa saa operaattorin VNF sivuilta vnf.fr. Midin tilanne tosiaan on huonompi kuin paperikartoissa tai 10 v. vanhoissa kirjoissa. 1,5m luvataan ja sivuhaara etelään vain 1,4m "http://www.vnf.fr/vnf/img/cms/Tourisme_et_domainehidden/sud_ouest_200904071737.pdf".
Suurin osa kai ajaa kiinni pohjaan jossakin ja yksi syy paljastui, mikä ei ole tullut mieleen: makeassa vedessä vene kelluu 2,5% syvemmällä!. Ei tosin selvinnyt verrattinko Välimereen vai Atlanttiin. Eli veneen totuttuun syväykseen pitää lisätä 4-5 cm kun poistuu mereltä!.
Sopivalla tuulilla sen purjehtii ilmapallolla Kroatisasta.