"Melatoniini ja aikabiologiset unilääkkeet
Melatoniinireseptoreihin sitoutuvien agonistien tutkimus on luonut uuden käsitteen eli aikabiologiset unilääkkeet. Aikabiologisten unilääkkeiden teho perustuu melatoniinin nukahtamista helpottavaan vaikutukseen ja kykyyn rytmittää elimistön uni-valverytmiä.
Suomessa aikabiologisista lääkkeistä on käytössä lääkkeeksi rekisteröity melatoniinin hitaasti imeytyvä 2 mg:n tabletti (Circadin) sekä Yliopiston Apteekin lääkärin reseptin perusteella suoraan melatoniiniraaka-aineesta valmistama melatoniini (1 mg ja 3 mg tabletit, annos 1–6 mg iltaisin).
Melatoniini on monen potilaan kohdalla etenkin lievemmän, tilapäisen unettomuuden hoidossa hyvin toimiva lääke, jonka käyttöön ei liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Iäkkäämpien potilaiden kohdalla nämä aikabiologiset unilääkkeet voivat olla erityisen käyttökelpoisia, koska ne rytmittävät univalverytmiä eivätkä heikennä muistia. Melatoniini on usein toimiva lääke myös vuorokausirytmin rikkoontumiseen (viivästynyt unijakso, jet lag, vuorotyö) liittyvän unettomuuden hoidossa.
Melatoniini on yleisesti ottaen hyvin siedetty aine. Haittavaikutuksina voi ilmetä väsymystä, huimausta tai päänsärkyä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää eräissä perinnöllisissä sairauksissa (galaktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö ja saamelaisilla esiintyvä laktaasin puutos) eikä autoimmuunitauteja sairastavilla.
Aikabiologisiin unilääkkeisiin liittynee lähikuukausien aikana myös toinen melatoniinin reseptoreiden agonisti eli agomelatiini, jota on kehitetty masennustilojen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Agomelatiini on tutkimusvaiheessa kuitenkin lievittänyt potilaiden unettomuutta, jonka vuoksi sitä voidaan käyttää melatoniin tapaan myös unettomuuden hoidossa. Agomelatiinin annos unettomuuden hoidossa on 25 mg iltaisin. Sen haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, kurkkukipua, nuhaa tai flunssaisuutta.
Yhdysvalloissa on jo vuodesta 2005 alkaen ollut käytössä unettomuuden hoidossa ramelteoni, joka on agomelatiiinin tapaan melatoniinin 1- ja 2-reseptorin agonisti. Sitä voidaan Suomessa saada käyttöön Lääkelaitoksen erityisluvalla.
Aikabiologisten unilääkkeiden käyttöön ei ainakaan nykytiedon valossa liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Tämän vuoksi niiden on ennustettu korvaavan perinteiset unilääkkeet ainakin lievemmän sekä iäkkäämpien potilaiden unettomuuden hoidossa.
Aikabiologiset unilääkkeet eivät kuitenkaan aina ole yhtä tehokkaita kuin perinteiset unilääkkeet tai sedatiiviset masennuslääkkeet, jos potilaan unettomuuden taustalla on voimakkaampia psyykkisiä ristiriitoja, ahdistuneisuutta, pelkoja tai masennusta."
Siis ennustaa melatoniinin korvaavan muut unilääkkeet. Ainakin se on hieno asia, varsinkin lääkkeitä käyttävien ihmisten kannalta.
Vielä kun sen saisi vapaasti ostettavaksi vaika maitokaupasta, niin se olisi hyvä asia. (Maito muuten sisältää melatoniinia, varsinkin luomumaito.)
Melatoniinireseptoreihin sitoutuvien agonistien tutkimus on luonut uuden käsitteen eli aikabiologiset unilääkkeet. Aikabiologisten unilääkkeiden teho perustuu melatoniinin nukahtamista helpottavaan vaikutukseen ja kykyyn rytmittää elimistön uni-valverytmiä.
Suomessa aikabiologisista lääkkeistä on käytössä lääkkeeksi rekisteröity melatoniinin hitaasti imeytyvä 2 mg:n tabletti (Circadin) sekä Yliopiston Apteekin lääkärin reseptin perusteella suoraan melatoniiniraaka-aineesta valmistama melatoniini (1 mg ja 3 mg tabletit, annos 1–6 mg iltaisin).
Melatoniini on monen potilaan kohdalla etenkin lievemmän, tilapäisen unettomuuden hoidossa hyvin toimiva lääke, jonka käyttöön ei liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Iäkkäämpien potilaiden kohdalla nämä aikabiologiset unilääkkeet voivat olla erityisen käyttökelpoisia, koska ne rytmittävät univalverytmiä eivätkä heikennä muistia. Melatoniini on usein toimiva lääke myös vuorokausirytmin rikkoontumiseen (viivästynyt unijakso, jet lag, vuorotyö) liittyvän unettomuuden hoidossa.
Melatoniini on yleisesti ottaen hyvin siedetty aine. Haittavaikutuksina voi ilmetä väsymystä, huimausta tai päänsärkyä. Sitä ei kuitenkaan tule käyttää eräissä perinnöllisissä sairauksissa (galaktoosi-intoleranssi, glukoosi-galaktoosi-imeytymishäiriö ja saamelaisilla esiintyvä laktaasin puutos) eikä autoimmuunitauteja sairastavilla.
Aikabiologisiin unilääkkeisiin liittynee lähikuukausien aikana myös toinen melatoniinin reseptoreiden agonisti eli agomelatiini, jota on kehitetty masennustilojen ja ahdistuneisuuden hoitoon. Agomelatiini on tutkimusvaiheessa kuitenkin lievittänyt potilaiden unettomuutta, jonka vuoksi sitä voidaan käyttää melatoniin tapaan myös unettomuuden hoidossa. Agomelatiinin annos unettomuuden hoidossa on 25 mg iltaisin. Sen haittavaikutuksina voi ilmetä huimausta, kurkkukipua, nuhaa tai flunssaisuutta.
Yhdysvalloissa on jo vuodesta 2005 alkaen ollut käytössä unettomuuden hoidossa ramelteoni, joka on agomelatiiinin tapaan melatoniinin 1- ja 2-reseptorin agonisti. Sitä voidaan Suomessa saada käyttöön Lääkelaitoksen erityisluvalla.
Aikabiologisten unilääkkeiden käyttöön ei ainakaan nykytiedon valossa liity lääkeriippuvuuden kehittymisen riskiä. Tämän vuoksi niiden on ennustettu korvaavan perinteiset unilääkkeet ainakin lievemmän sekä iäkkäämpien potilaiden unettomuuden hoidossa.
Aikabiologiset unilääkkeet eivät kuitenkaan aina ole yhtä tehokkaita kuin perinteiset unilääkkeet tai sedatiiviset masennuslääkkeet, jos potilaan unettomuuden taustalla on voimakkaampia psyykkisiä ristiriitoja, ahdistuneisuutta, pelkoja tai masennusta."
Siis ennustaa melatoniinin korvaavan muut unilääkkeet. Ainakin se on hieno asia, varsinkin lääkkeitä käyttävien ihmisten kannalta.
Vielä kun sen saisi vapaasti ostettavaksi vaika maitokaupasta, niin se olisi hyvä asia. (Maito muuten sisältää melatoniinia, varsinkin luomumaito.)
Vastaukset 2
Vanhimmat
vai tarkoititko että maito sisältää melaniinia ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yömaito