merivesi ruskettaa kyljet

En usko, että ruskeaksi värjäytyminen johtuisi meren pinnalla olevasta saasteesta. Itämeren vesihän on nykyisin kauttaaltaan ruskehtavaa, ei vain pinnasta. Mitä enemmän aallokkoa sitä korkeammalta kyljet ruskistuvat. Keväällä olen vahannut kahteen kertaan, mutta ei sekään enää auta.

Aivan uudet veneet eivät värjäydy yhtä helposti. Olisikohan selitys se, että vähitellen gelcoatpinta muuttuu huokoisemmaksi ja siihen tarttuu lika helpommin kuin uuteen gelcoatiin??

ei vahauskaan estä kirjoitti:

En usko, että ruskeaksi värjäytyminen johtuisi meren pinnalla olevasta saasteesta. Itämeren vesihän on nykyisin kauttaaltaan ruskehtavaa, ei vain pinnasta. Mitä enemmän aallokkoa sitä korkeammalta kyljet ruskistuvat. Keväällä olen vahannut kahteen kertaan, mutta ei sekään enää auta.

Aivan uudet veneet eivät värjäydy yhtä helposti. Olisikohan selitys se, että vähitellen gelcoatpinta muuttuu huokoisemmaksi ja siihen tarttuu lika helpommin kuin uuteen gelcoatiin??

PohjoisItämeri on kyllä väriltää vihertävää ja sinileävlautassa keltaista. Järviseuduilla vesi on ruskeaa.

Jos gelkoat on huokoinen ja ei enää kiillä niin farceloilla ja muilla lähtee taas kiiltämään. Koklaa semmoista.

Uusissa veneissä on muottivaha vielä kyljessä.

ei vahauskaan estä kirjoitti:

En usko, että ruskeaksi värjäytyminen johtuisi meren pinnalla olevasta saasteesta. Itämeren vesihän on nykyisin kauttaaltaan ruskehtavaa, ei vain pinnasta. Mitä enemmän aallokkoa sitä korkeammalta kyljet ruskistuvat. Keväällä olen vahannut kahteen kertaan, mutta ei sekään enää auta.

Aivan uudet veneet eivät värjäydy yhtä helposti. Olisikohan selitys se, että vähitellen gelcoatpinta muuttuu huokoisemmaksi ja siihen tarttuu lika helpommin kuin uuteen gelcoatiin??

Huomasin lohestusta koskevassa tv-reportaasissa tänä aamuna, että Pohjanlahden kalastajien valkoinen paatti oli muuttunut kauttaaltaa ruskeaksi. Se oli sitä samaa ruskeaa värjäytymistä, jota on purkkareiden kyljissä.
Jos haluaa, että kyljet säilyvät valkoisina, ei pidä lähteä merelle. Vai olisko joku muu keino estää värjäytyminen?

yleinen ilmiö? kirjoitti:

Huomasin lohestusta koskevassa tv-reportaasissa tänä aamuna, että Pohjanlahden kalastajien valkoinen paatti oli muuttunut kauttaaltaa ruskeaksi. Se oli sitä samaa ruskeaa värjäytymistä, jota on purkkareiden kyljissä.
Jos haluaa, että kyljet säilyvät valkoisina, ei pidä lähteä merelle. Vai olisko joku muu keino estää värjäytyminen?

Kyljet värjäytyy helpommin taivaalta tulevasta happosateesta, jos reunalista ei ohjaa sadevesiä kyljestä pois. Meri ei vanhaa gelgoat pintaa ruskenna, jos se on asianmukaisesti kiillotettu ja vahattu ja pinta ei ole jatkuvassa kosketuksessa meren kanssa.

ei vahauskaan estä kirjoitti:

En usko, että ruskeaksi värjäytyminen johtuisi meren pinnalla olevasta saasteesta. Itämeren vesihän on nykyisin kauttaaltaan ruskehtavaa, ei vain pinnasta. Mitä enemmän aallokkoa sitä korkeammalta kyljet ruskistuvat. Keväällä olen vahannut kahteen kertaan, mutta ei sekään enää auta.

Aivan uudet veneet eivät värjäydy yhtä helposti. Olisikohan selitys se, että vähitellen gelcoatpinta muuttuu huokoisemmaksi ja siihen tarttuu lika helpommin kuin uuteen gelcoatiin??

Mulla maalatun veneen vesilinja ruskistuu selvästi pahiten laiturissa. Siinäkin yksi puoli enemmän kuin toinen ja keula paljon pahemmin kuin taaempaa. Keulan ja laiturin välissä pyörii tietysti enemmän töhnää pinnassa. Vahauksella ei tunnu olevan vaikutusta, mutta ne kohdat, joita on joutunut paikkamaalaamaan, pysyvät melkein puhtaina. Jonkinlainen ikääntymiskysymys näyttäisi olevan. Silti kiinnostaisi tietää, tuleeko ruskea kohtalaisen runsaasta ohikulkuliikenteestä vai luonnosta.

Kevyesti lika kyllä lähtee vannepesulla, joka sisältää vain ripauksen oksaalihappoa. Pelkkä pesu on täysin tehoton.

ei estä ei kirjoitti:

Mulla maalatun veneen vesilinja ruskistuu selvästi pahiten laiturissa. Siinäkin yksi puoli enemmän kuin toinen ja keula paljon pahemmin kuin taaempaa. Keulan ja laiturin välissä pyörii tietysti enemmän töhnää pinnassa. Vahauksella ei tunnu olevan vaikutusta, mutta ne kohdat, joita on joutunut paikkamaalaamaan, pysyvät melkein puhtaina. Jonkinlainen ikääntymiskysymys näyttäisi olevan. Silti kiinnostaisi tietää, tuleeko ruskea kohtalaisen runsaasta ohikulkuliikenteestä vai luonnosta.

Kevyesti lika kyllä lähtee vannepesulla, joka sisältää vain ripauksen oksaalihappoa. Pelkkä pesu on täysin tehoton.

Kyllä se johtuu siitä, että vanhat veneet on imeneet vettä sisäänsä (osmoosin alkua) ei tuota ilmiötä uusissa veneissä ole

Tietän, tietän kirjoitti:

Kyllä se johtuu siitä, että vanhat veneet on imeneet vettä sisäänsä (osmoosin alkua) ei tuota ilmiötä uusissa veneissä ole

Kyllä se ruskea tarttuu myös uuteen veneeseen, se vaan lähtee helpommin pois. Osmoosista ei ole kyse vaan meren likaisuudesta.

Tietän, tietän kirjoitti:

Kyllä se johtuu siitä, että vanhat veneet on imeneet vettä sisäänsä (osmoosin alkua) ei tuota ilmiötä uusissa veneissä ole

Epoksimaalin (AWL Grip) alla on lisää epoksia ja sen alla puuta. Tuskin on osmoosin alkua. Pintamaali on vajaa 10 v ikäinen.

"#### kirjoitti:

Kyljet värjäytyy helpommin taivaalta tulevasta happosateesta, jos reunalista ei ohjaa sadevesiä kyljestä pois. Meri ei vanhaa gelgoat pintaa ruskenna, jos se on asianmukaisesti kiillotettu ja vahattu ja pinta ei ole jatkuvassa kosketuksessa meren kanssa.

Tää dorka taas intoilee siitä al-reunalistasta. Kannelta valuva vesi tulee tietystä tai tietyistä kohdista kyljelle reunalistan materiaalista riippumatta. Ja siihen kohtaan tulee harmaa raita noesta, ei ruskea tai keltainen. Tai sitten nykyään sataa merenpinnasta ylöspäin. Minkälainen vene muuten se on, jonka kylki ei ole jatkuvassa kosketuksessa meren kanssa? Ilmeisesti ainoastaan käyttämättömänä laiturissa seisova.

Aurajoen vierailu ruskettaa myös nopeasti!