Olen tuntenut erään jellona uroon nyt 3vuotta, kun olimme samassa koulussa,olemme hyviä ystäviä ja vähän enemmänkin,mutta olen jo monta kertaa sanonut haluavani olla vain ystävä. Hän taas on aina halunut olla enemmän. Joskus sorrun antamaan hänelle toivoa flirttailemalla..en ole voinut sille mitään koska pidän myös hänestä..mutta en tahdo rikkoa ystävyyttämme. Olenkin nyt tajunnut että koska en voi olla hänen lähellään tulematta väärin ymmärretyksi minun pitää jättää tämä osa elämästäni taakse..haluan, että hän voi jatkaa elämäänsä ja rakastua muihinkin, koska ilmeisesti hän ei sitä voi tehdä niin kauan kun pysyn kuvioissa..mikä siis olisi kivuttomin tapa hänen kannaltaan "liueta" tästä suhteesta kun suoraan puhuminen ei auta...??
Leijona ja jättäminen..
Alyah
112481
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kissa putoaa aina jaloilleen, ylpeyttä on ehkä loukattu, mutta oikea leijona nuolee haavansa ja jatkaa matkaansa.
hän kun tietää olevansa luomakunnan kruunu ja kaiken palvonnan arvoinen.
Ystäväksi hänestä ei ehkä hylkäämisen jälkeen ole ainakaan heti jalomielisenä tosin joskus vielä antaa anteeksi.
Siis älä ole huolissasi.
minulla oli sama juttu. kipeää tekee joka tapauksessa.
Luuletko tosiaan että olet leijonamiehelle se yksi ja ainoa? voin vaikka taata että hänellä on kierroksissa yksi toistaan kauneimpia naisia. vaikka hän olisikin surullinen ettette mene yhteen, ei hän kauaksi aikaa jää rannalle ruikuttamaan. leijonat harvoin ovat "yksiavioisia" varsinkaan kun teillä ei ole parisuhdetta, joten turhaan huolehdit miten hän reagoi...ei hän kuole ilman sinua. hänellä luultavasti on valmiina jo seuraava nainen.
on sellainen paha tapa, että varaamme jonkun toisen ihmisen varmuuden vuoksi, jos toinen kuitenkin jättää. Silloin voi vain sanoa, että olin jo itsekin jättämässä..ei mene ylpeys, joka meille leijonille on kaikki kaikessa.
Toisin sanoen, tällä kundilla on ihan oikeasti joku tai moniakin naisia ns.varalla. Hän vain luultavasti kokee monen muun leijonan tavoin velvollisuutta osoittaa kiinnostusta sinulle, kun kerran flirttailet hänelle.
Olen havainnut samoja piirteitä itsessäni, varsinkin nuorempana. Vaikea on hyväksyä jättämistä, vaikka elämä muuten jatkuisi niin vanha suola janottaa - ja vain sen takia, että tuli jätetyksi. Pitäisi löytyä leijonaltakin nöyryyttä, mutta vaikeaa on kaivaa, kun käy luonnon päälle:P
Taitaa "jättämistä" miettivällä olla kovempi pala purtavanaan kuin leijonamiehellä, joka on nähtävästi jo aikoja sitten jättänyt sinut siinä mielessä. Älä sure enää, suuntaa katse eteenpäin, unohda leijonamies, hän on mennyt jo aikoja sitten eteenpäin, sinä et vain sitä huomaa.
Et ehkä olisi ollutkaan onnellinen leijonamiehen kanssa sillä leijonat tarvitsevat ja onnistuvat vain hyvin vahvojen ihmisten kanssa. Etsi sinä joku rauhallisempi ja pieni-eleisempi mies itsellesi niin onnistut sinäkin jatkamaan elämääsi ...
Minulla on tai oli aivan sama tilanne eli olimme kovin hyviä ystäviä pitkään jellonan kanssa ja hän olisi halunnut olla enemmän kuin pelkkä ystävä toisin kuin minä.. en halunnut rikkoa sitä ystävyyttä mikä meillä oli. Sillä hän oli tavallaan niinkuin ainoa miespuolinen ystäväni!
Mut sit alko mennä jo liian pitkälle ku se jätkä vaa ei kuunnellu mua.. vaa se itki mun perää eikä pystyny jatkaa elämäänsä.
Sit mä aloin miettii et ooks mä niin itsekäs ihminen tai jotai ja aloin oikeesti säälii sitä.. niinpä mä ajattelin et jos mä annan sille mahollisuuden ni ehkä se luovuttaa sitten jos siit ei tuu mitää..
mut kävikii jotai mitä mä en ois ikin uskonu.. mä rakastuin siihen poikaa ja nyt ollaa oltu yhes noin puoltoista vuotta:)
Mä oon niin onnellinen et mä tein sen päätöksen vaik se ehk hullulta kuullostaaki.. sinäkin voisit samaa kokeilla. Eihän sulla oo mitää menetettävää?
Joten miettippä vielä kerran..
Olen samaa mieltä 'oinas tyttö -86-' kanssa sillä eihän sinulla ole mitään hävittävää.. eihän? Näyttää nyt ikävä kyllä siltä, että teidän ystävyys kärsii tavalla tai toisella joka tapauksessa!
Voin hyvin kyllä kuvitella, että se olisi vähän kiusallista seurustella ja on sellainen outo olo aluksi mutta kyllä se siitä!
Mutta tämäkin on vain mielipide joten mitä ikinä päätätkin tehdä niin onnea siihen..
Sulle tulee kuitenki ikävä sitä ystävänä yms. Jos yhtään siltä tuntuu, kokeile ees! Jos todellakaan et haluu sitä jellistä, miks ees mietit mitä pitäis tehä? Tietty rehellisyyden kannattajana annat sille tilaa tai jatkat flirttailua paljon huolettomammin, riippuen siitä, miten vakavasti jellona sunhu on ihastunu. Jos tuntuu, et rakastat liikaa, siihen on yx lääke: rakasta lisää! =) Toi lääke muuten sopii muihinki rakkausvaivoihi...
Leijonat on hyvä jättää, koska niitten älyllinen potentiaali ei ehkä riitä. Niille on tärkeintä vain ainainen johtajaleikki. Muuta tarjottavaa niillä ei oo!
voi sinua mussukkaa, onko joku ilkeä leijona vetänyt sinua nenusta? turhaan olet vihainen tai katkera,se vain pahentaa oloa. ja turhaan syytät toisia, ei kukaan pakota sinua olemaan lähelläkään ilkeitä leijonia, eihän? no halit ja pusut vaan sinne =) t. iiihana leijona tyttö