Mistä tunnistat aidon ihmisen? Miten tärkeänä pidät ominaisuutta, jos kanssakäyminen vain satunnaista.
Pitääkö omistamiesi tavaroiden olla aitoja, materiaali, merkki jne.
Pitääkö omistamiesi tavaroiden olla aitoja, materiaali, merkki jne.
Aitouden merkitys
11+5
38190
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
rakkauden ja rehellisyyden pitää olla aitoa, voi kun osaisinkin tunnistaa aidon, silloin ei olisi näin kipeä sydän
materia on vain materiaa, ei väliä onko rihkamaa jos hinta/laatu suhde on kohdallaan
Toivotaan vielä parantajaa kipeälle sydämelle! Ei ole helppoa, pitäisi olla avoin, miten muuten edes kohtaa ketään.. Sitten jos toinen osoittautuu täydeksi "roistoksi" ihmisenä:/
Aitous ny aina on ihan omaa luokkaansa minulle, nimenomaan aito ihminen.
Se on rohkeudenkin merkki.
Niinpä, mutta miten helppo se on tunnistaa ihmisessä.
Joskus tuntuu (=huonompia hetkinä), että pitää olla tuntenut toisen jostain nuoruudesta, ainakin tosi pitkään. Sen jälkeen vasta luottaa, tietää mikä aitoa.
Eli näillä vuosin aina vaikeampaa.. tosin eihän kaikkien tarvi olla uskottuja, sydänystäviä..
Ensin tuntematonta, sittemmin tutummaksi muuttuvan aitoutta ei voi tunnistaa, ennen kuin ehkä vuosien kuluttua.
Joistakin sen saattaa nähdä, vaistota - mutta ihmisissä pummista paaviin on aina kaksi puolta.
Miehenä en lähde lajittelemaan ketään. Jokainen näyttäytyy siinä valossa kun näyttäytyy. Luotan että vastapuoli on aito tai täysi källi, ei siinä ole välimuotoja juurikaan.
Just noin minäkin osin ajattelen, en osaa tunnistaa ihmisluonnetta ensinäkemältä.
Jotkut pääpiirteet kyllä voi todeta mutta sen sisemmän ilmitulo vaatii jo aikaa ja paljon paljon keskusteluja.
Vain kaksi puolta.. aika jyrkkä mielipide?
Eikähän se niin tärkeää liene, jos ei itselle läheinen, tärkeä henkilö..
Aikaa ja keskusteluja, ja se, kun näkee, miten toisen ihmisen kohtaa.
Ihan sama asia ei mun mielestä ole rooli esim. töissä, olettais että harvempi siellä pystyy olemaan samoin kuin vapaalla..
Niin, no kohdata ihmiset ihmisinä kuitenkin, aidosti, asioista riippumatta.
Siinä taas outo kysymys. En ole pitänyt tärkeänä etsiä ihmisten joukosta epäaitoja koska en usko että sieltä löytyy alieneita tai robotteja. Kaikilla tänne syntyneillä ihmisillä on vanhempinaan ihmiset, joten he ovat aitoja.
Jos taas kuvitellaan että ihminen on 'epäaito' jos hän jäljittelee muita tai teeskentelee olevansa joku muu kuin on, tämä voidaan ihan yhtä hyvin määritellä 'ominaisuudeksi' kuin 'viaksi', eli kyseessä on aito ihminen jolla on tuollainen ominaisuus osana persoonaansa.
Tavaroiden suhteen miulle on tärkeintä että ne toimivat tehtävässään, ei se, kuka ne on tehnyt, minkä merkin niihin laittanut tms.
Ei väliä.. outo on kysyjäkin ;))
Niiii-in, kysymyksestä tulee sellainen käsitys, että joku toinen tietää paremmin kuin ihminen itse minkälainen jonkun tulisi olla ollakseen 'aito'. Parempi vain hyväksyä ihminen sellaiseksi kuin miltä näyttää ja arvioida vain onko persoonallisuus miellyttävä tai jotakin muuta. Ei se kuitenkaan miksikään muutu meidän toiveistamme.
Jotenkin luulen ymmärtäväni asian tuoltakin kannalta..
Kiitos vähän erilaisesta kommentista..
Milloin sitten ihminen on aito.
Useimmilla on tapana korostaa hyviä puoliaan, ja peitellä huonoja.
Nythän järjestetää työnhakuun oikein kurrseja, miten tulee parhaitten huomatuksi. Onko se aitoa.
Useempi tykkää, jos toinen katselee samalta tasolta, eikä kohtele alentuvasti, itseään jalustalle nostaen.
Mielistelijät on oma ryhmä, ainakin saman sukupuolen kohdalla.
Vastakkaisen sukupuolen välisessä kanssakäymisessä mielistelystä voi olla hyötyäkin.
Kyllä tavaroiden kohdalla hinta on suoraan verrannollinen laatuun.
Kertakäyttöinen tämä elämäkin on, tarvinneeko muunkaan olla pysyvää, että siinä mielessä minun ajatusmaailma voi olla pielessä.
Työt lienee niin kortilla usein nykyisin, että vois katsoa aiheelliseksikin nuo kurssit.
Mutta jos/kun se työ on saatu, kuten sanot, pitää katsoa ihmisä samalta tasolta, vaikka ois korkeampi koulutus, sen myötä asema.
Ihan en ymmärrä miksi kenekään mielistelystä ois hyötyä?
Kirjoitat mukavasti..yleensäkin.. onko tuo mielistelyä, jos tarkoitan sitä ?)
Jossain ketjussa kysyit, mistä hoitajat tunnistaa, kun ne avaa suunsa.
Ketju oli mennyt niin alas, etten enää sitä nostanut.
Tämän ikäluokan hoitajiksi on aikanaan hakeutunut enempi empaattisia luonteita.
Lie koulutus vielä korostanut niitä piirteitä.(Eikös se empaattisuus tarkoita jonkinlaista myötäelämistä, No se siitä, luultavasti olen oikeilla jäljillä).
No mihinkä se luonteesta lähtevä, ja vuosien työkokemuksen kartuttama piirre häviää.
Näkeehän sen jo Sinun kirjoituksista. Hih.
Kai se useempi tykkää, jos saa hyvistä puolet mainitaan vähä korostetustikkin.
No en minä tuota koe mielistelyksi, kunha jää tuohon yhteen kertaan :).
Häh.. en tainnut ymmärtää, tai meni väärin.
Hyvä, etten sitte avaa suutani sinun kuullen, jos oletat minun ammatin tietäväsi :)
Eipä se taida niin helppoa aina olla. "Epäaitous" kuitenkin jossain vaiheessa paljastuu, ennemmin tai myöhemmin.
Voi tietysti kysyä, että mikä on aito ihminen. Minusta aito ihminen on rehellinen, sanoo suoraan sen, mitä ajattelee, vaikkei se olisi niin kuulijan mieleenkään.
Edessä päin mielin kielin olevat ihmiset, jotka selän takana puhuvat perätöntäkin pahaa, ovat epäaitoja. Näin ajatellen, arvostan aitoa ihmistä.
Tavaroissa ei aitoudella ole sinänsä merkitystä, kunhan täyttävät tehtävänsä. Joskin on olemassa epäaitoja kopioita, joiden laatu on olematon. Ja tavarastahan se riippuu, esim. nahkasohvan pitää olla aitoa nahkaa, keinonahka ei kelpaa.
Minustakin aito ihminen on rehellinen, mutta onko ihan kaikkea pakko sanoa suoraan, ellei sillä ole tähdellistä merkitystä, ja loukkaa kulijaa..
Valitettavaa, mutta aika yleistä voi olla vaikkapa työelämässä; edesä kaveria, takana jotain ihan muuta.
Oon joutunut joskus kuulemaan, kun esimiehelle on työkaveria mollattu, tämän hidastavan asioiden sujumista.
Vaikka he yhdessä ovat sopineet, miten töitä tehdään.
Tää asia ei multa unohdu koskaa, kun oon tään takanapäinpuhujan kans tekemisissä.
Voihan vuodet ja vastoinkäymiset olla muuttaneet häntä, ei voi tietää.
Kyseessä mieshenkilö(t)
No, tuo suoraan sanominen on vähän sellaista. Voi sitä sanoa suoraan mielipiteensä, ei sen silti tarvitse olla loukkaavaa. Esim. hyvien ystävien kesken, todellinen ystävä pystyy ottamaan vastaan myös kipeätäkin kritiikkiä.
Ja mitä tulee tuohon työkaverin mollaamiseen. Olisi se reilumpaa mollata suoraan päin naamaa, jos aihetta on. Minä ainakin arvostaisin sellaista työkaveria, joka arvostelisi minun tekemisiäni suoraan minulle, eikä esimiehelle. "Perseennuolentaa" työpaikalla en siedä.
Milloin ja minkälainen ihminen on aito?
Onko ihminen aito yksin yksinään?
Milloin ihminen on muiden seurassa ilman naamaria. Sen ulkonäkö määräytyy, missä ja milloin ollaan.
Ihmisillä on eri rooleja, kukaan ei ole aina samanlainen, aito??
Rehellinen voi olla, jos se on autoutta.
Eihän tuo ole helppo kysymys.. on olemassa jokin sanontakin; yksin ollessaan ihminen on aidoimmillaan, kun tulee muita, alkaa teeskentely.
Se on vain jonkun mielipide, enkä muista sanatarkasti.
Mutta on täällä hyviä määreitä tullut, kun tuntee toisen, on mahdollisimman rehellinen, katsoo tasavertaisesti..
En tunnista enkä usko aitoutuuteen ennenkuin olen tuntenut henkilön pidempään ja nähnyt oikeassa elinympäristössään. Satunnaisissa tapaamisissa pidän oman itseni varautuneena ja niin muuten tekee toinenkin osapuoli. Hyviä ystäviä saadaan ajankanssa ja tutustumalla ja silloin aitous tulee esiin; ei muuten.
Pidän laadukkaista ja hyvin tehdyistä tuotteista sillä ne kestävät. Merkillä ei siis väliä ja monet myydyt merkithän voivat olla piraattituotteita ;) Ei siis aitoja ;)
Hyvä kommentti.. ei lisättävää.. saati poistettavaa :)
itse olen hoksannut että aidon ihmisen tuntee siitä kun hän uskaltaa sanoa mielipiteensä vaikka asia voi olla miten sen nyt sanoisi piinallinen . sain " ahaa " ilmiön jokin vuosi sitten kun oli keskustelua ja sanoin mielipiteeni ja tuli hiljaista, kukaan ei sanonut mitään... hoksasin että kuitenkinhan kaikki ajattelivat jotain mitä eivät tuoneet julki. seuraavan kerran katson ihmistä silmiin ja kysyn ,mitä ajattelet ? mikä on sinun mielipiteesi ?
saman keskustelun jälkeen huomasin että nämä hiljaiset ihmiset olivat tosi törkeästi toimineet selkäni takana just samasta asiasta mistä minä sanoin mielipiteeni ja he vaikenivat... vuosia olin uskonut samoihin ihmisiin ja ollut sinisilmäinen.
pitäähän kaikkien ihmisten kunnioittaa toisen mielipidettä eikä se saa vaikuttaa ihmissuhteisiin negatiivisesti. tiedän toki että näin ei ole mutta se on aika kypsymätöntä aikuiselta ihmiseltä ja hyvin epärehellistä.
ei ne tunnetut vuodet ole mikään perusta aina että voi sanoa tuntevansa ihmisen. ihmisen oma avoimmuus sen ratkaisee ja just se että uskalletaan puhua asiasta kuin asiasta.
en ole materialisti, eikä tavaroiden tarvi olla aitoja, riittää kun ne on toimivia tarkoitukseensa.
Tuossa et suoraa sano, että kyse ois työympyröistä, luen sen rivien välistä.
Ja toden totta, avoimmuus, rehellisyys pitäisi olla kaiken a ja o!
Ei mikään peruste ole, että jokainen pelkäisi omaa asemaansa, ehkä mahdollisuutta ylenemiseen. Pomo, duunari, tai siltä väliltä; molemminpuolinen kunnioitus, toisen mielipiteen kuuleminen, ja huomioonottaminen tosi tärkeitä.
Vaikuttaa varmasti myös työssä viihtymiseen..
on varmaan sitte otettava asenne, ettei asia maailmanlaajuisesti ole niiin mullistava, yritettävä asennoitua siihen jotenkin jättämällä toisten törkeys omaan arvoonsa. Ei varmasti helppoa, enkä ees ole varma, puhuttiinko samasta asiasta.
Yksityisasioistaan jokainen puhuu, jos puhuu, sen minkä haluaa.
valitettavasti ei ole kyse työympäristöstä jos oisi ollut oisi ollut helpompi hyväksyä. mutta kun yksityiselämässä vuosia olleet läheiset ihmiset pettää on vaikeampi hyväksyä.
uskon aina ihmisistä hyvää ja kaikkien pitää saada rehellinen mahdollisuus ja ketään ei saa tuomita juorujen tai ennakkoluulojen takia. jos oisin näin tehnyt oisin säästynyt paljolta kieroudelta.
unohtui yksi tärkeä seikka. se että se joka muuttaa täysin käytöstään humalassa ei ole aito, vasta alkoholia saadessaa ilmenee kuka hän on.
Ai olet sitä mieltä että ihminen on aito vasta sitten kun pää on kemikaaleilla sekaisin? Eiköhän ihminen ole kuitenkin selvinpäin se aito.
ei täysin aito. kuinka moni ihminen ei ole humalassa sanonut ja käyttäytynyt tavalla mitä katuu ? on helpompi hillitä itsensä selvinpäin mut kuitenkin ehkä puhuu asiasta seläntakana. sit humalassa tulee ne totuudet...
kyllä on ihmisiä jotka osaa näytellä ja sitä lulee tuntevansa heidät , niin kuin sitä sanotaan, ennen tai myöhemmin totuus tulee ilmi.
Onpas kinkkinen kyssäri aitoudesta, koska ensin miettii juuri kuin muutkin sen liittyvän rehellisyyteen ja vilpittömyyteen. Allekirjoittaisin heti! Mutta arvioidessani tuntemiani ihmisiä vapaalla tai työelämässä yhdistää kaikkia se, että ajan kanssa ihmisen aitous tulee tunnistettavampaan muotoon. Kaikiltahan karisee ensitapaamisen kimallus ja innostus ja pikku hiljaa todelliset ominaisuudet työntyvät esiin. Tuskin kukaan pystyy olemaan muuta kuin on, mitä enemmän yhteisiä tuntemisen vuosia riittää. Tosin on niitäkin, jotka eivät tunne itseään ja koettavat olla muuta kuin ovat, mutta siinäkin tapauksessa muut yleensä näkevät valehtelun taakse sinne aidompaan sisimpään.
Mitä tulee tavaroiden aitouteen, niin eikös kaikki materia ole periaatteessa aitoa? Lähinnä mikä tuntuu omassa kädessä hyvältä on kai sitten sitä aitoa. Veden pyöristämä kivi, kissan turkki, puun kaarna, kaverin neulomat villasukat....Mutta sen tiedän, että koen oloni hyvin epäaidoksi matkailuvaunuissa tai matkailuautoissa, koska siellä on kaikki niin kätevän kestävää materiaalia ja kylmää ihoa vasten. TUntuu kuin olisin vakuumiin pakattu, eikä mikään todellakaan maistu vakuumiin pakattuna hyvältä :)
Kanssakäymisen satunnaisuus lisätty avaukseen, jos ei halua hankalahkoa kysymystä kovin syvällisesti miettiä.
Sinä oot miettiny, ja melkolaisen kinkkisen kommentin laittanut takaisinpäinkin.. :)
Lukematta muiden vastauksia, uskaltaudun tunnustamaan, että jos uuden ihmisen tapaan, niin en kykene arvioimaan, onko hän juuri sellainen vai eikö ole.
Kysyit, että "miten tärkeänä pidät ominaisuutta, jos kanssakäyminen vain satunnaista." Minulle ei ole mitään merkitystä, onko aito vai ei, jos kanssakäyminen on satunnainen. Kunhan asiat tulee sanottua ja sillä sipuli.
Tarvitsen tutustumiseen aikaa. Toisaaltaan on pakko myöntää, että en kamalan halukas ole kohlimaan uusia ystävyyksiä, koska minulla on jo muutama sydänystävä, joiden kanssa voin jakaa kaikenmaailman jutut. Minulle riittää vähemmän ihmisiä ympärilleni.
"Pitääkö omistamiesi tavaroiden olla aitoja....."
joissakin Joo ja joissakin ei mitään väliä.
Jotkut muovijutut ärsyttää. Vaikkapa muoviset kukat. Nou nou, en tykkää. Ja muita koriste-esineitä, jotka jotenkin teko-tekoja. Muovimukitkin on äklöjä.
Onhan noita paljokin, vaan en jaksa nyt alkaa mietiskelemään.
Merkkivaatteet maksavat mannaa, mutta ne kestävät piiiiitkään, eivätkä eka pesussa mene huonon näköisiksi. Ostan kuitenkin myös ei-merkkituotteita. Kuinka kulloinkin.
Joo, olipa huono vastaus.
Mitä höpäjät huonosta vastauksesta?!
Ja tuossa ekassa kappaleessa jo huomioitu tuo satunnaisuus, jos asiat tulee hoidettua, kuten pitää, mitä muuta tarvii..
Monet tarvii paljo aikaa kunnon tutustumiseen, eikä silti välttämättä onnistu.. eikä aina tosiaan ole tarviskaan.
Luotan intuitioon.
Tavara on siitä ovela sekunda, että kun sille pistää merkin, naisilla alkaa silmät kiilua ja ne kilvan juoksevat sitä palvomaan. Siis merkkiä ei tavaraa. Mutta se sekunda tavara tulee siinä ohessa kaupan päälle.
Mihin ihminen tarvitsee tavaraa? Perustarvikkeet riittää, merkillä ei väliä jos se toimii. Jos ei toimi, lemppaa mäkeen kun se on palvelunsa tehnyt.
Intuitio varmaan sopii toisille.. voi olla hyväkin tapa..
Kurkkaan housujen sisällön.
Aha, no mitä löytyy? :D
Jos ei sitä mitä pitäis niin ei ole aito.