... ilman hänen omaa tahtoaan.
Palstalla on lukuisia avauksia joissa kerrotaan niistä tavoista ja menetelmistä joilla heistä on lapsesta asti yritetty tehdä väkisin uskovia.
Uskovia heistä on toki tullutkin, mutta mihin he ovat uskoneet?
Jumalan sanan hyvä tuntemus eikä Jumalan rakkaus loista pakotettujen viesteistä, vaan voimakas halu päästä vapauteen, - toteuttamaan omaa tahtoaan.
Ei ole pienintäkään halua toteuttaa Jumalan tahtoa, vaan nimenomaan on halu toteuttaa väkisin estettyä omaa tahtoa.
Jeesuksen esimerkeitä joita Raamattuun on kirjoitettu näemme että hän varmistui aina ensimmäisenä kohtaamansa ihmisen omasta tahdosta.
Sairailta hän varmisti ennen parantamista, tahdotko sinä tulla terveeksi, tai kysyi, mitä sinä tahdot että minä tekisin sinulle.
Jeesus ei koskaan toimi tai puhu ilman syvällistä merkitystä.
Kenestäkään ei voi kasvattaa kristittyä. tämä on hyvin tärkeä läksy opittavaksi meille uskoville vanhemmille ja isovanhemmille.
Toinen yhtä tärkeä läksy on että kaikki ,lapset ovat saman arvoisia, niin vanhemmilleen kuin Jumalallekin, olivatpa he uskovia taikka eivät. Vain Jumalan rakkaus, joka tuli ilmi Jeesuksessa Kristuksessa, - voi parantaa syntisen.
Jos uskovan nimeä kantava henkilö käyttäytyy hylkäävästi lähimmäistään kohtaan, eikä nöyrry sellaisesta parannukseen, minkä kuvan hän silloin antaa Jumalsta?
Ihminen ei eristäydy siksi että hän olisi paha, vaan siksi että hän on pelkuri, joka pelkää menettävänsä omankin uskonsa rakastaessaan uskosta osattomia sydämellisellä rakkaudella jotka ilmenevät sekä puheissa että teoissa.
Mistä sellainen pelkuri-usko on kotoisin? Se on varma merkki siitä että ihminen ei tunne vielä Jeesusta henkilökohtaisesti, Jeesusta joka sytyttää rakkauden ihmisen sydämeen, vaan hän elää lain vaatimusten alla syyllisyydessä häpeässä ja rangaistuksen pelossa. Tällaisella ihmisellä ei ole vielä Vapahtajaa.
1. Joh. 4:13-14 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
1. Joh. 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
1. Joh. 4:16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
1. Joh. 4:17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
*) 1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
1. Joh. 4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
1. Joh. 4:20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
1. Joh. 4:21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.
Palstalla on lukuisia avauksia joissa kerrotaan niistä tavoista ja menetelmistä joilla heistä on lapsesta asti yritetty tehdä väkisin uskovia.
Uskovia heistä on toki tullutkin, mutta mihin he ovat uskoneet?
Jumalan sanan hyvä tuntemus eikä Jumalan rakkaus loista pakotettujen viesteistä, vaan voimakas halu päästä vapauteen, - toteuttamaan omaa tahtoaan.
Ei ole pienintäkään halua toteuttaa Jumalan tahtoa, vaan nimenomaan on halu toteuttaa väkisin estettyä omaa tahtoa.
Jeesuksen esimerkeitä joita Raamattuun on kirjoitettu näemme että hän varmistui aina ensimmäisenä kohtaamansa ihmisen omasta tahdosta.
Sairailta hän varmisti ennen parantamista, tahdotko sinä tulla terveeksi, tai kysyi, mitä sinä tahdot että minä tekisin sinulle.
Jeesus ei koskaan toimi tai puhu ilman syvällistä merkitystä.
Kenestäkään ei voi kasvattaa kristittyä. tämä on hyvin tärkeä läksy opittavaksi meille uskoville vanhemmille ja isovanhemmille.
Toinen yhtä tärkeä läksy on että kaikki ,lapset ovat saman arvoisia, niin vanhemmilleen kuin Jumalallekin, olivatpa he uskovia taikka eivät. Vain Jumalan rakkaus, joka tuli ilmi Jeesuksessa Kristuksessa, - voi parantaa syntisen.
Jos uskovan nimeä kantava henkilö käyttäytyy hylkäävästi lähimmäistään kohtaan, eikä nöyrry sellaisesta parannukseen, minkä kuvan hän silloin antaa Jumalsta?
Ihminen ei eristäydy siksi että hän olisi paha, vaan siksi että hän on pelkuri, joka pelkää menettävänsä omankin uskonsa rakastaessaan uskosta osattomia sydämellisellä rakkaudella jotka ilmenevät sekä puheissa että teoissa.
Mistä sellainen pelkuri-usko on kotoisin? Se on varma merkki siitä että ihminen ei tunne vielä Jeesusta henkilökohtaisesti, Jeesusta joka sytyttää rakkauden ihmisen sydämeen, vaan hän elää lain vaatimusten alla syyllisyydessä häpeässä ja rangaistuksen pelossa. Tällaisella ihmisellä ei ole vielä Vapahtajaa.
1. Joh. 4:13-14 Siitä me tiedämme pysyvämme hänessä ja hänen pysyvän meissä, että hän on antanut meille Henkeänsä. Ja me olemme nähneet ja todistamme, että Isä on lähettänyt Poikansa maailman Vapahtajaksi.
1. Joh. 4:15 Joka tunnustaa, että Jeesus on Jumalan Poika, hänessä Jumala pysyy, ja hän Jumalassa.
1. Joh. 4:16 Ja me olemme oppineet tuntemaan ja me uskomme sen rakkauden, mikä Jumalalla on meihin. Jumala on rakkaus, ja joka pysyy rakkaudessa, se pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä.
1. Joh. 4:17 Näin on rakkaus tullut täydelliseksi meissä, että meillä olisi turva tuomiopäivänä; sillä sellainen kuin hän on, sellaisia mekin olemme tässä maailmassa.
*) 1. Joh. 4:18 Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkoittaa pelon, sillä pelossa on rangaistusta; ja joka pelkää, se ei ole päässyt täydelliseksi rakkaudessa.
1. Joh. 4:19 Me rakastamme, sillä hän on ensin rakastanut meitä.
1. Joh. 4:20 Jos joku sanoo: "Minä rakastan Jumalaa", mutta vihaa veljeänsä, niin hän on valhettelija. Sillä joka ei rakasta veljeänsä, jonka hän on nähnyt, se ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt.
1. Joh. 4:21 Ja tämä käsky meillä on häneltä, että joka rakastaa Jumalaa, se rakastakoon myös veljeänsä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jälleen olemme tulleet näihin kahteen kohtalon kysymykseen.
Kysymys 1. Onko sinun autuutesi siinä mitä sinä teet, taikka mitä sinä jätät tekemättä?
Kysymys 2. Vai onko sinun autuutesi KOKONAAN siinä mitä Jeesus teki sinun puolestasi?
Jos vastauksesi on 1. ja vaikka se olisi vain vähäisessäkin määrin numero 1. , niin sinä elät vielä lainvanhurskaudessa.
Jos sinun vastauksesi on numero 2. ja tulee sydämestä, niin että vastauksesi annettuasi olet valmis kuolemaan sekunnin päästä ja kohtaamaan Jumalasi, silloin sinä olet maailman onnellisin ihminen, sinä elät uskonvanhurskaudessa.
Nämä kaksi kysymystä on siis aivan välttämättä vastattava, ennen kun jatkat matkaa valitsemallasi tiellä.
Jos vastaus on tällä hetkellä numero 1. mutta kaipaat kovasti voidaksesi vastata numeron kaksi vastauksen, silloin jäljelle jää se ainoa konsti minkä publikaani meille opetti Jeesuksen katsellessa vieressä.
Luuk. 18:13 Mutta publikaani seisoi taampana eikä edes tahtonut nostaa silmiään taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.'
Aameen, tule Herra Jeesus!