rakkaustarinoita

Koulu rakkaus Olin katsellut häntä pitkään. Hän oli mielestäni söpö, sosiaalinen mutta vähän hiljaisemman puoleinen. Matikan tunti oli juuri loppunut ja muut olivat poistuneet luokasta. Hän oli jäänyt puhumaan opettajan kanssa niitä näitä koulusta ja ihmisistä. Olin itse liian ujo puhumaan hänelle joten olin jäänyt luokan ulkopuolelle kuuntelemaan. Kun hän lähti luokasta ja näki minun katsovan häntä vedin katseeni heti lattiaan. En halunnut puhua hänelle koska alkaisin muuten itkemään koska pelkäsin nolaavani itseni hänen nähden. Istuin penkillä ja vältin katse kontaktia häneen kunnes näin hänen jalkansa allani ja nostin pääni ylös. Näin hänen katsovan suoraan minun silmiini ja aloin kuin pakosta itkemään. Hän istui viereeni ja kysyi mikä minulla oli? En osannut muuta kuin sanoa mene pois kyynelten seasta. Hän painoi pääni hänen rintaansa ja halasi minua. Sari ei hätää ei hätää. Opettaja oli mennyt aika päiviä sitten joten olimme yksin käytävällä jossa hän rauhoitteli minua. Kyynel vuodon loputtua sain sanottua joten kuten miksi hän oli kuin olisimme parhaat kaverit. Mä näin kun aloit itkeä joten pakkohan mun on sua lohduttaa. Olli oli juuri sellainen joksi hänet kuvittelin. Olli mun täytyy myömtää yks asia. Kerro? Mä tykkään susta. Tämän sanottua olli otti vähän etäisyyttä ja katsoi minua silmiin. Olli oli kalman kalpea ja änkytti jotain epämääräistä. Sitten hän otti takaraivostani kiinni ja suuteli minua. Se oli jotain uskomatonta! Jalat meinasivat heittää alta ja tuntui että olin maailman onnellisin tyttö! Olimme suudelleet kauan ja välitunti kellot alkoivat soida. Oppilaat alkoivat tulla sisätiloihin ja me istuimme penkillä kuin koko maailma olisi pysähtynyt. Olli tuukko sää vai istukko vaa siinä? Ollin paras kaveri luukas oli sivussamme ja oli kuin olli olisi nähnyt vain minut. Olli piti minua kädestä ja katsoi silmiin kunnes hän heräsi kuin olisi ollut kuukauden koomassa tunti oli alkamassa ja hän pussai poskeani ja lähti oven pielessä hän lähetti viellä lento suukon. Olin jäänyt siihen istumaan ja katsoin viellä oveen johon unelmieni poika oli kadonnut. Olisin voinut tanssia ilosta mutta oli riennettävä tunnille. Voin tehdä kakkos osan joskus jos yli kymmenentykkää

(sori mut kopsaan mun äikäntyöstä 8lkl) Kävelen asvalttia, satoi vienosti, se oli puhdasta eikä masentavaa sadetta, ajattelen Maanantaista Äikän testikoetta, sitten huomaan että olen kävellyt ajatuksissani kauppaan XD. Päätän esittää ja ostaa jotain jännää juomaa ja joun sitä penkillä. Tuntini oli loppunut hieman muutakoulua aikaisemmin ja hetken päästä poikia ja muita alkoi ilmestyä kauppaan, en välittänyt vaan join sitä pulloa ja avasin laukkuni, inhoan tätä merkkiä ja kaivan laukustani siiderin. Alkoholiton on laillista koulussa joten juon sitä, yht- äkkiä joku nappaa sen ja juo sen nokkani edessä. sanon melkoise napakasti "tänne se Luukas!" veljeni ja minä olemme juoneet alkoholitonta koko elämämme. Ja olemme melkoisen koukussa tähän... hän altaa minulle tyhjän purkin ja lähtee jenginsä kanssa kalppimaan. Heitän häntä tölkillä olen hyvä heittäjä mutta se osuu yhteen toiseen joka tulee tielle, hän kumartuu maahan ja pitää takaraivoaan. Kaupan työntekiä tulee katsomaan ja sano että ei mitään vaarallista mutta käskee häipyä, kaupassa ei riidellä. Tuon pojan nimi oli jotain Ville Vallli Kille Lolle mikä-lie. No ihan sama lähde eri suuntaan kuin he ja en välitä maineeni on sellanen.. Lyyhistyn kulman taakse! Ei juma juuri tuohon poikaan olen pitkään jo ihastunut MIKSI JUURI HÄNTÄ SATUTIN! Menen kotiin ja huomana että isäni nukkuu taas sohvalla - hän ei jaksa raskaan työpäivän jälkeen raahautua eteisen sohvaa pitemmälle ja herätän hänet hän menee nukkumaan. Rupean valmistamaan jotain pöperöä, Luukas tuo koko jenginsä meille mutta käsken hiedän olla hiljaa ja kysyn mitä ruokaa, Luukas huuta heti että KANAA! hän rakastaa kanaa, joten teen Kananfileesuikaleita riisipedillä :p pojat riehuvat olohuoneessa ja kuulen kun VilleValliKilleLolle sanoo jotain minuun liittyvää ja säpsähdän. En saa enempää selvää joten teen tupla annosken ja vien ne olohuoneen pöydälle, jotta saisin pojan nimen tietooni jaan annokset näin "Luukas, Kasper, Rane, Ihme tyyppi, Ilari, Joonas.." poika sanoo nimensä närkästyneenä se on Ville kuten jo arvelin :D menen huoneeseeni ja kuulen selvästi kuinka isä huutaa pojille "Täällä nukutaan menkää saatana ite duunii nii ymmärrätte!" Kaikki vaikenevät isä on jykevä mies ja työskentelee jossain rakennusalalla. Moni lähtee koska kello alkaa olla jo paljon ja kuulen Luukaksen huutavan "Voiks Ville, Tomas ja Kasper jäädä yös ku viikonloppu juu ollaa hiljaa"
isä vastaa että voidaan olla mutta ulos lentää jos melutaa. "ville.." kuiskaan ja punastun... he tulevat minun ja Luukaksen yhteiseen huoneeseen. Meillä on pieni asunto koska muutimme äidin kuoltua auto-onnettomuudessa ja rahat ovat tiukilla. Menen keittiöön ja otan kanaa ja riisiä vien sen isälle ja menen takaisin huoneeseen, he ilmeisesti pelaavat Pokeria liityn joukkoon, olen hyvä Pokerissa, ilmeeni osaa olla kivinen ja saan heti hyvän käden ja vaihdan kaksi, SAIN TÄYKÄDEN, katson kortteja kivisänä ja otan sipsin, ihmettelin miksi Ville pelasi pitkään, luotin olevani voittaja joten pistin koko ajan lisää panoksia, lopulta luovutimme ja katsoin hänen korttinsa VÄRISUORA EI SAATANA. Lopetin pelin ja parin tunnin päästä kaikki olimme jo lopettaneet ja siirryimme olohuoneeseen ja näköjään Tomaksella oli juomia eikä aikaakaan kun olemme jo kierteessä istun melkoisen selvänä mutta iloisena Villen sylissä hän taas on aivan sekaisin, en välitä, kaikki olivat aikamoisessa kierteessä ja joitain tyttöystäviä liittyi joukkoon. Sammuimme kaikki aikanamme... Kun heräsin juoksin ekana vessaan olin pitänyt taukoja juomien välillä ja juonut vettä jottei krapulaa tulisisi, Luukas nukkuu olen asentanut kaikki niin että he eivät oksentaisi sohville vaan vateihin, Tomas taas on vallannut vessan, itse olen vain hieman huonovointinen ja pukeudun ja kampaan hiukset ja meikaan, menen istumaan vielä väsyneenä Villen kylkeen ja nukahdan siihen, heräämme kaikki hieman kun isä kolistelee töihin lähtiessään, hän ei ole vihainen olemmehan sentään jo aika ihmisiä XD. Nukahdan uudelleen Isän lähdettyä, herään vasta joskus kolmen paikkeilla Ville on liikkumattomana mahallaan sohvalla ja haen buranaa, olen taas siivoja, olipa ihme. kun vien Luukakselle viimeisenä buranaa Ville ojentaa kätensä minua päin ja kävelen hänen luokseen hän tempaisee minut syliinsä ja rutistaa. Rutistan häntä takaisin, hänen paitansa haisee joten riisunsen jotten itsekkin oksentaisi. Halaamme toisiamme monta tuntia kunnes porukka alkaa lähtemään. Luukas näköjään lähtee taas jonnekkin, me kaksi emme hievahdakkaan lukuun ottamatta hyvästi-käden heilaukutsia ja kun isä tulee takaisin kotiin nukkumana poistumme makuuhuoneeseen ja jatkamme makaamista siellä, krapulassa ei viitsi tehdä mitään. kun Villen on pakko lähteä Sunnuntai iltana isän käskystä muistan Äikän esitelmä - kokeen! luen koko yön voi saatana. KAKKONEN TULEE JOSKUS!