Oletetaan, että perhe on viettänyt normaalia elämää ja lapsen koulu sujuu.
1. Lapsi karkaa kotoa ja kertoo, missä on
2. Lapsi karkaa kotoa eikä kerro, missä on
3. Lapsi polttaa tupakkaa
4. Lapsi käyttää alkoholia
5. Lapsi käyttää huumeita
6. Lapsi on väkivaltainen
7. Lapsi näpistää
8. Lapsi varastaa
Montako kertaa täytyy jäädä kiinni, että sossun on kohtuullista tulla kotiin kuulustelemaan vanhempia ja alkaa tarkkailemaan perheen elämää? Mahdollisesti viedä lapsi laitokseen.
Mikä on nykytilanne? Tiedän, että muutaman näpistyksen jälkeen joutuu sossujen asiakkaaksi, mutta vielä yhdestä kerrasta ei.
Onko kenenkään lasta huostaanotettu, vaikka koulunkäynti olisi sujunut hyvin?
1. Lapsi karkaa kotoa ja kertoo, missä on
2. Lapsi karkaa kotoa eikä kerro, missä on
3. Lapsi polttaa tupakkaa
4. Lapsi käyttää alkoholia
5. Lapsi käyttää huumeita
6. Lapsi on väkivaltainen
7. Lapsi näpistää
8. Lapsi varastaa
Montako kertaa täytyy jäädä kiinni, että sossun on kohtuullista tulla kotiin kuulustelemaan vanhempia ja alkaa tarkkailemaan perheen elämää? Mahdollisesti viedä lapsi laitokseen.
Mikä on nykytilanne? Tiedän, että muutaman näpistyksen jälkeen joutuu sossujen asiakkaaksi, mutta vielä yhdestä kerrasta ei.
Onko kenenkään lasta huostaanotettu, vaikka koulunkäynti olisi sujunut hyvin?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kaikki ovat tilanteita, joissa AIKUISEN tulisi puuttua tilanteeseen. On tietenkin selvää, että 13-vuotias on pitkälti eri tapaus kuin 17-vuotias.
Jos vanhemmista ei ole puuttumaan lueteltuihin asioihin, asiat ovat huonosti. Silloin ammattiapuun useimmiten turvaudutaan. Ainakin huumeiden suhteen kynnyksen pitäisi olla matala.
Aikuinen ja sossu ovat eri asioita. Missä kohtaa riittää omien vanhempien puuttuminen peliin?
Asioihin ei ole yksinkertasta vastausta. Jos alaikäinen jää kiinni rikoksesta, sosiaalitoimi ymmärtääkseni on nopeasti asiassa mukana. Rippuu sitten tapahtuneesta, miten tehokkaasti.
En kysynyt sossujen mielipidettä vaan teidän.
Ammattikasvattajaksi päässee parhaiten, kun ei omaa omaa mielipidettä mistään. Joo.. tuota... ööh.. niin...
Riippuu tapauksesta. Huumeissa ja väkivallassa tilanne on minusta selvä. Useimmien tilanne oikeassa elämässä on sekaisin perheessä jo aiemmin. Sanoisin, että muissa tilanteissa välitöntä puuttumista ei ehkä tarvita.
Todellisessa maailmassa nuoret eivät useimmiten yhtäkkiä muutu vaikkapa väkivaltaisiksi. Samoin huumeisiin siirrytään muiden päihteiden kautta.
Meille ammatiksemme lasten kanssa työtä tekeville korostetaan varhaista puuttumista. Se onkin järkevää. Kiitos keskustelusta.
" Tiedän, että muutaman näpistyksen jälkeen joutuu sossujen asiakkaaksi, mutta vielä yhdestä kerrasta ei."
Etkä tiedä. Ei ole yleistävä vastaus tuokaan. Eli jos YKSI sossu on vastannut asiaan noin, niin kymmenestä sossusta 9 voisi vastata eri tavalla.
Nyt ajattelen omaa teiniäni vastatessani:
1. Kyllä suuresti ihmettelisin, jos hän karkaisi. Eikä kyllä yhdenkään kaverin vanhemmat hyväksyisi pitkää heillä majailemista, jokaisesta yhden yön kylästäkin vanhemmat soitellaan keskenään.
2. Soittaisin kaikki kaverit läpi ja jos kukaan ei tietäisi mitään, tekisin poliisille katoamisilmoituksen.
3. Oli polttanut viime kevään luokkaretkellä elämänsä ensimmäisen tupakan ja siinä kävi just niin kuin arvasin eli lapsi yökötteli vielä seuraavana päivänä, että "Hyi kauheeta, miten kukaan voi polttaa tällaista, vieläkin kaikki maistuu kauheelle."
4. Varmaan lähes kaikki maistaa alkoholia alle 18-vuotiaana. Ajattelisin, että ahaa, nyt oli hänen vuoronsa. Tietty järkyttyisin, jos olisi juovuksissa. Ja mitä sanalla käyttää ymmärretään? Juo joka vkl? En missään tapauksessa hyväksyisi, mutta en osaa kuvitella, että niin tapahtuisi. Jos kuitenkin niin kävisi, eikä mikään auttaisi, niin alkaisin uhkailla ls-laitoksella. Varmaan tepsisi, niin hirveä kokemus hänellä sellaisesta paikasta on.
5. Sama kuin edellä, mutta asenteeni olisin tosi tiukka heti ensimmäisestä kerrasta alkaen.
6. Hankkisin hyvän terapeutin yksityissektorilta vaikka pankkilainan turvin, jos oma rahoitus loppuisi.
7. ja 8. Tosi seikkaperäistä keskustelua lapsen kanssa, kyllä järjen puhuminen menisi perille, näin uskon ainakin toistaiseksi, kun sellaista ei ole tapahtunut.
Tuossa siis lyhyet ekana mieleen tulevat vataukset, toki toiminta muotoutuisi tilanteen mukaan.
Mutta kuten huomaatte, yhdessäkään kohdassa ei sossun perään itkettäisi. Yhdessä kohdassa se oli mainittu vain uhkauksena. Lapsi olisi niin yllättynyt ja järkyttynyt, jos sossuilla uhkaisin, että tajuaisi varmaan jo vähemmästä, että olen tosissaan ja käytös muuttuisi.
Meillä lapsen koulu sujui hyvin laittomaan huostaanottoon asti. Lapsi kävi huostaanottoon asti tavallista yleisopetuksen luokkaa ja arvosanat olivat hyviä.
Laiton huostaanotto ja lyhyt sijoitus huonoon sijaishuollon paikkaan romahdutti lapsen terveyden ja opiskelukyvyn. Hän sai kotiutumisen jälkeen alkuun sairaslomaa koulusta ja vielä sen jälkeenkään hän ei pystynyt jatkamaan yleisopetuksen luokalla. Laittoman huostaanoton aiheuttama tuho lapsen elämässä oli raju monella tasolla ja elämänalueella.
Saako laittomasta huostaanotosta mitään korvauksia, kuten laittomasta työstä irtisanomisesta?
Mitä lakia oli rikottu?
Miksi lapsi huostaanotettiin? Mikä oli perustelu?
En ole tuo henkilö, keneltä kysytään, mutta vastaan omasta puolestani, että huostaanoton peruste oli laitoksen vaatimus.
Niin sanottu oikea peruste oli lasten psykiatristen sairaalapaikkojen puute, mutta sekään ei ollut lapsemme kohdalla todellinen peruste, koska hän ei ollut psykiatrisen hoidon tarpeessa. Todellinen peruste oli se, että se hoito, jota lapsi olisi tarvinnut, sitä ei ollut julkisella puolella ollenkaan tarjolla.
Rikotut lait on ainakin
Terveydenhoitolaki
Lastensuojelulaki
Perustuslaki
Ja rikollinen laitos rikkoi myös rikoslakia vastaan.
Kävitkö ennen huostaanottoon suostumista sossun kanssa keskustelua lapsesi tarvitseman hoidon ostamisesta yksityiseltä puolelta. Sossu saattoi olla velvollinen ostamaan lapsellesi tarvittavan hoidon yksityiseltä jollei julkisella puolella ollut tarjota tavittavaa hoitoa, ilman huostaanottoa. Olettaen, että sinulla oli lääkärintodistus hoidon tarpeesta.
Tai kokeiltiinko johonkin pattitilanteeseen katkaisua, ehkä äidin tai isän ja lapsen välisen negatiivisen vuorovaikutuksen suhteen. Olisiko tällaisesta ollut kysymys.
Suomen laki ei ratkaise jos lapselta puuttuu rakkaus ja huolempito.
Kohdat 2-4 riippuu lapsen iästä, jos 13, niin pitää, jos 17, niin ei välttämättä, ellei ole alkoholin suurkulutuksesta tms. kyse. Suurkulutuksen raja on tietysti aika matala ton ikäsellä, tytöllä varsinkin. Kohdasta 5 eteenpäin pitää, mutta on ihan tapauskohtaista, mihin toimenpiteisiin pitää päätyä.