Olemme olleet yhdessä kymmenen vuotta. Ensin emme edes haikailleet lasten perään, joten huolehdimme ehkäisystä, mutta pari vuotta sitten lopetimme ehkäisyn käytön ja ajattelimme, että tulkoot jos on tullakseen. Mieheni on toisinaan kummastellut, kun ei ole tärpännyt, mutta ei ole asiasta sen kummemmin stressannut, koska emme mitenkään varsinaisesti yrittämällä ole yrittäneet lasta. Yrittämällä yritätmisellä tarkoitan kierron seuraamista, lämpöjen mittailuja ja ovu-testien tekoa. Lähipiirissämme on pari pariskuntaa, joille tuo on arkipäivää, joten tiedämme ettei asia tapahdu aina "helposti".
Itse en ole kulkenut gynellä, koska inhoan asiaa yli kaiken. Kävin nuorena pari kertaa, kun ns. ikään kuului pillereiden hankinta. Pillerit jäivät, kun minusta tuli raivohullu niiden kanssa vaikka merkkiäkin vaihdeltiin jne. En tiedä siis missä vika, etteivät nuoruuteni gynekäynnit jo paljastaneet karua totuutta minkä kuulin, kun viimein kolmikymppisten "kunniaksi" päätin rohkaistua ja mennä gynelle: en voi koskaan saada lasta.
En tiedä kuinka kertoisin tämän miehelleni. Hän on aina halunnut lapsia. Minä en ole aina, mutta nyt "aikuistuttuani" olen huomannut katselevani muiden lapsia ajatellen mitäs jos... Nyt sitten minulle selvisi, etten ikinä voi saada lapsia.. En ole uskaltanut asiasta vielä puhua mieheni kanssa.
Mieheni sisarukset sikiävät kuin pupulauma ja miehelläni on aikamoinen vauvakuume, vaikkei sitä myönnäkään. Rakastan miestäni, mutta pelkään, että kertoessani etten voi saada lasta, hän jättää minut. Minusta tuntuu, ettei hän edes osaa kuvitella tulevaisuutta ilman lasta. Olen yrittänyt vaivihkaa kysellä, että mitäs jos ei tärppääkään tai mitäs jos ei saadakaan lapsia, niin mieheni tuntuu lyövän asian leikiksi "mitäs sinä nyt, totta kait me saadaan... jne"...
Minä rakastan miestäni ja voisin elää ajatuksen kanssa, ettemme saisi lapsia, mutta pelkään, että mieheni rakastaa ajatusta lapsista enemmän kuin minua... Jätänkö kertomatta miehelleni saamastani tuomiosta ja jatkamme vain yrittämistä ja toivon että hänkin joskus ymmärtää että voimme elää ilman lastakin?
Itse en ole kulkenut gynellä, koska inhoan asiaa yli kaiken. Kävin nuorena pari kertaa, kun ns. ikään kuului pillereiden hankinta. Pillerit jäivät, kun minusta tuli raivohullu niiden kanssa vaikka merkkiäkin vaihdeltiin jne. En tiedä siis missä vika, etteivät nuoruuteni gynekäynnit jo paljastaneet karua totuutta minkä kuulin, kun viimein kolmikymppisten "kunniaksi" päätin rohkaistua ja mennä gynelle: en voi koskaan saada lasta.
En tiedä kuinka kertoisin tämän miehelleni. Hän on aina halunnut lapsia. Minä en ole aina, mutta nyt "aikuistuttuani" olen huomannut katselevani muiden lapsia ajatellen mitäs jos... Nyt sitten minulle selvisi, etten ikinä voi saada lapsia.. En ole uskaltanut asiasta vielä puhua mieheni kanssa.
Mieheni sisarukset sikiävät kuin pupulauma ja miehelläni on aikamoinen vauvakuume, vaikkei sitä myönnäkään. Rakastan miestäni, mutta pelkään, että kertoessani etten voi saada lasta, hän jättää minut. Minusta tuntuu, ettei hän edes osaa kuvitella tulevaisuutta ilman lasta. Olen yrittänyt vaivihkaa kysellä, että mitäs jos ei tärppääkään tai mitäs jos ei saadakaan lapsia, niin mieheni tuntuu lyövän asian leikiksi "mitäs sinä nyt, totta kait me saadaan... jne"...
Minä rakastan miestäni ja voisin elää ajatuksen kanssa, ettemme saisi lapsia, mutta pelkään, että mieheni rakastaa ajatusta lapsista enemmän kuin minua... Jätänkö kertomatta miehelleni saamastani tuomiosta ja jatkamme vain yrittämistä ja toivon että hänkin joskus ymmärtää että voimme elää ilman lastakin?
Vastaukset 126
Vanhimmat
monta vuotta ajattelit pantata? Kerrot koska sait asiasta tietää ja miten asian laita on.
voihan miehesi saada lapsen jonkun toisen naisen kanssa ja adoptoitte lapsen teille.näin se homma hoituu
Vasten lapsen oman äidin tahtoa?
Kyl mä menisin paneen toista naista ja kun äpärä tulee, voi sen adptoida, mitä vikaa siinä on?
Siis kuka voi adoptoida? Isä oman äpäränsä?
Lapsen äidin pitää antaa lapsi ensin adoptoitavaksi. Varmaan aikuisena? ihmisenä ymmärrät sen.
lapseton
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10921920
monta vuotta lasta yrittäneenä olen ryhtynyt hyväksymään oman vajavaisuuteni etten enää koskaan saa lasta onneksi naapurin lapset käyvät ilahduttamassa arkeamme aina välillä vielä silti toivon kipinä on sydämessäni jos nämä lääkkeet nyt sitten auttaisivat munasoluja kunei juurikaan ole suomessahan tuota sijaissynnyttäjä mahdollisuutta ei ole ajattelin kyllä joskus että jos suomi olisi mahdollisuuksien maa saisi äitinikin vielä luovuttaa minulle munasolun vaan tasan ei käy onnenlahjat
ikää tulee kohta sen verran ettei mitkään konstit enää auta adoptio tuntuu ainoalta mahdollisuudelta omaan lapseen
Suomalaiset perusäidit muuttuvat lesboiksi äitiyden myötä, joten älä liikaa haikaile sen elämän perään, eihän lesboudessa mitään syntiä ole muttei se mikään tietoinen haavekkaan tarvi olla.
Sellainen perusäiti nimittäin kohtelee äitiydensä jälkeen joka miestä kuin lastaan, siitä tulee myös puuma jutut.
Selkeämpi nimitys on kuitenkin lesbous.
Hahhaaaa.... minkä elämän perään?
Olen ollut äiti jo 30 vuotta. Lesboksi en ole muuttunut ja tuskin enää muutun. Ei ole löytynyt mitään lesbonappulaa josta lesbous laitetaan päälle.
Ei se mikään synti olekaan mutta tuskin ketään väkisin väännetään homoksi tai lesboksi.
Sinun olisi kyllä syytä mennä viivyttelemättä psykologin puheille.
On siinä huomattavissa paljon eroavaisuuksia äidin ja ei äidin välillä, enkä tarkoita edes nuoren ja vanhan naisen välistä eroa, vaan ihan kahden samanikäisen välinen ero on havaittavissa, ei ehkä lesboutta mutta jotain silti menee niin sanotusti "ihan vituille" asenteessa, eikä paluuta normaaliin tilaan sen jälkeen ole.
Siis kenen?
Luuletko että psykologi muka olisi kanssani samaa mieltä tuossa?
Ei varmasti olisi, eikä ne edes mieti tuollaisia asioita vaan ihan muita juttuja, joten miksi menisin turhaa keskustelemaan asiasta joka ei liity heidän alaansa?
siskoni ei saanut omaa lasta vaikka tehtiin vaikka minkälaisia hoitoja. he päättivät adoptoida ja 2 vuoden jälkeen saivat ihanan 3 kk vanhan poikavauvan ja meidän lapsemme ihanan serkun. ei lapsi aina tarvitse juuri omia geenejä, lapsen ympäristö, rakkaus, kasvatus merkitsee paljon. saat itsellesi juuri niin ihanan lapsen ja hyväksyttävän koko suvulle kuin vain itse haluat. rohkeutta. moni pieni lapsi ei saa oikeanlaista hoivaa ja rakkautta vaikka olisivat biologisia vanhempia, joten jos olet ihminen joka välittää, niin tuumasta toimeen.
sehän on vaan ympäristöteko, mikäli jättää lisääntymättä.
Ihminen tuottaa elinaikanaan hirmuisen määrän tuota erittäin "vaarallista" hiilidioksiidia, joista päästäöistä autonoistajiakin rankaistaan vähäisistä ajokilometreistä välittämättä.
Somaliakat ainakin on sellaista sikiävää sorttia, kun pääsevät kunnon ravinnon ja etuuksien ääreen... lasten koosta päätellen kerran vuodessa pieniin päin.... tasasesti ylenevä sarja.
Eipä siinä enää tarvi kaikkien suomalaisten enää lisäänytäkään, niin ei maapallo ylikansoitu.
Meillä asia on toisinpäin: Minä saisin lapsia, mies ei.
Tuskinpa kissa sentään lasta korvaa, vaikka mukava onkin.
(Meillä toinen osapuoli on se lapseton eli ei voi saada lapsia, ainakaan ilman apukeinoja.)
Ei se mikään synti olekaan mutta tuskin ketään väkisin väännetään homoksi tai lesboksi.
Ette ole ymmärtäneet edes sitä, mikä on synti. Jos tekee lain tai tavan, on synti jos ei tee sitä, minkä tietää olevan oikein. Synti tulee siitä, että ei noudata lakia, vaan ei laki ole synti, vaan se, että syyttää siitä, että maailmankaikkeus, ei muka aivoissaan tai muulla tehnyt sitä mitä teki, olipahan se sitten oikein tai väärin, mutta vain vääryydestä saa kuoleman tuomioita..... Maailma on tuominnut väärinkin ihmisiä, kuuluisa Jeesus oli paras esimerkki siitä.... Ja sekin on Mooseksen lain mukaan väärin, jos murhalleen ei löydetä hyvää syytä.
Ei se, että vanhenee jostakin itselleen sopimattomasta seksuaalikäyttäymisestä pois, tee vielä syntistä, muuta syntiset syyttävät niistä asioista muita, mitä eivät itse kyenneet tai halunneet olemaan.....
Mutta vain siitä joutuu Hellvettiin jos syyttää Saattanaa.....
Älä isääs opeta sotimaan....Leikkiä sen kanssa voit, jos pystyt..... Ja saat silloin leikkiä sen kanssa ikuisuutesi, ja syödä, jos mitäkin laavaa ja paskakakkuja.....
Juomiseksi siellä tarjotaan jotain veden näköistä, mutta saattaa olla vähän rikillä tai etanolilla terästettyä....
Mutta Saatana on melko yleinen nimi Kiinassa, Kanadassa(Stan) ja Slovakiassa.... Ne eivät olleet pahimpia paholaisia, vaan samanlaisia ihmisiä kuin me. Satanhan on suostaan Slovakian paras hyökkääjä, ollut monissa kisoissa jääkiekkokisoissa, ja se ei ole synti jos Slovakki syöttää sille saatanalle Mirosalev mutta se on jos suomalainen jääkiekkopelaaja sille tahalleen syöttää...
Saattana ei ole ihminen, teille pettymyksesi kerron, vaan Sinivalaan kokoinen punainen dinosaurus....
Lainaa: Täti M
Meillä asia on toisinpäin: Minä saisin lapsia, mies ei.
On niin hauska täti tuo täti .
Miten sinä voit saada lapsia jos mies ei?
Vastaa, kiitos!
EI lapsia synny sellaisiin perheisiin, jonne lapset eivät tahdo syntyä...
Jos on tapahtunut kauhea murha perheessä heti syntymän jälkeen, niin oliko se sitten lapsen syy? Sitä en usko. Joku hullu pisti velkojillaan ne murhaamaan, sekin on pyhän hengen pilkkaa, vaikka sekin on, jos ei maksa vaikka pystyisi, jonkun ystävänsä suuren velan pois..... Vihollisten velan jos pystyy maksamaan, niin silloin olet jo kyllä Jeesus.....
Suomalaiset perusäidit muuttuvat lesboiksi äitiyden myötä, joten älä liikaa haikaile sen elämän perään, eihän lesboudessa mitään syntiä ole muttei se mikään tietoinen haavekkaan tarvi olla.
Minulla semmoinen suuri luulo, että isät ja äidit ovat ollee biseksuaaleja alusta saakka.... EI ateisti heterot ole, eikä homot, siksi ne ei tavallisesti saakkaan itse siittää ja synnyttää lapsia, koska täytyy olla varautunut saamaan, joko tyttö tai poika!
Mutta kyllä näissä asioissa on hyvä kysyä oikeasti VANHOJEN ihmisten mielipiteitä, jos eivät ole sitten muka kuuroja ja mykkiä kuolemansa jälkeen?
Se ei ole mahdollista, muista monen veljeni ja sisareni, jopa palvelijani ja Mestarini mietteitä...
"MUtta miksi ette jo ITSE päätä, mikä on oikein?" Jos toisen tahtoon antaudutte, niin ette mitään ateismista tiedä:"MINÄ OLEN SINUN HERRASI JA JUMALASI älä pidä muita dfjdfjdfskjldfs"(Mooses).
Jos jollekin on SINÄ Jumalasi, niin silloin tiedätte jotain Allahin rakkaudesta juutalaisiin, ei Arabia sitä pelkästään vihaa..... Vaan Israel rakastaa sotaisia elämiä...(Kaikki arabit eivät ole syntyneet talvella, mutta niillä on vain yksi vuodenaika....ja viisi viisasta tapasääntöä, jota muiden kansojen on turha täydellisesti luulla osaavansa, se vaatisi sen, että asuisi siellä sen 1400 vuotta, mikä Muhammedin mukavaista muhinoista murhista meni meihin....)
Mutta kannattaa vaihtaa kiviset kirjaimet, vähän liikkuvampaan elämään, jos haluaa, mutta ei kannata kääntyä opista toiseen, kuin nainen, jolla ei ole päänään miestä, tai kuin mies jolla ei ole jossain naista.....)
Minä vaihdan, jos koneeni kosahtaa, kuten digiboxini pari päivää sitten, tietokonekin on vain kuolevainen kuten me.)
.
todella typerä kommentti... kertoo kyllä millanen olet..
Jumalaa ei kukaan kuolevainen ymmärrä... Miksi Jumissa olevat alat kestävät meitä, vaikka teemme niille pahaa, ja muutamme niin hirveästi niitä alkuperäisistä muodoistaan.... Emme anna levätä, ja jos annamme, niin saatamme jättää nämäkin vehekee ruokkimatta kokonaan liian pitkäksi aikaa?
Jeesus tavoitteli Jumaluutta: Tehkää hyvää pahoille ja jotain hyville, mutta sitä en tiedä mitä niille pitää tehdä(tietysti puolustautua pahan pyvon pyhästi)....
Jokaisella ihmisella saattaa olla salattu supervoima. Jumalakin SAATTAA olla jokin järjettömän suuri humanoidi, mutta ei asu, kyllä omalla planeetallamme vielä(Juhana, Juhani?)
Ihmisen suuri kunnia laimenee, jos ihminen ei saa olla Jumalalleen Isä, en ole siitä huolissani, että se kuolema olisi vielä loppunut, se on laitonta.
EI ole Jeeeuksesta kenellekään mitään turvaa, jos hän pelkkä karitsa, ilman sarvia... Sellaisesta voi olla, mutta Jeesus on susikin... Se on pedon logiikka, että ystäviään se auttaa ja heidät se saa aina pelastettua kokonaan, jos on riittävän voimakas,, mutta vihollistaan ei voi koskaan pelastaa, jos se ei käänny puolellesi, tai sinä sen. Juuri niin järkevä tämä peto on... Peto on älykäs, muttei kaikkitietävä.....
Se on suuri juoni, pelastaa vihollisensa, mutta siitä ei enempää, se on jo liian kimuranttia, ja siinä sekoa järkevinkin älykkö....
Kuoleman pelosta vielä: Usein ihminen pelkää väkivaltaa, ja on totta, se on ainoa asia, mitä massamöhkäleet pelkäävät....
Mutta ettekö te jo tajua, että mitä se haittaa, jos kokee mitä kokee, jos johonkin kuolee, niin se on olemattomuus, ja jos jossain tuntuu vain kipua ja tuskaa, ja jos sitä ei kestä niin siihenkin vain kuolee ja tulee olemattomuus... Se ei merkitysopillisesti tarkoita, että silloin tuntuisi missään miltään, mutta en silti tiedä, koska KIRJAIMIA siinä silti on, ja kyllä niillekin jonkin sanaristikon voi tekaista, ja ne merkitykset jäävät kuoleman jälkeiseen elämään meitä riivamaan ja kiusaamaan tai palkitsemaan jos elimme hyvän elämän, eli ei tässä nyt logiikka ole silti ainoa totuus mistään.....
Todennäköisesti miestäsi loukkaa enemmän se, jos asia paljastuu vasta vuosien päästä. Silloin hänen olisi yritettävä päästä yli sekä lapsettomuustuomiosta että siitä tiedosta, ettet ole asiaa hänelle kertonut vaikka olet tiennyt.
Tiedon panttaaminen vaikuttaa stressaavasti myös sinuun, kuten jo tästäkin voidaan päätellä että asiasta tänne kirjoitit.
Kannattaa kertoa heti. Jos miehesi haikeilee lasten perään, niin kyllähän hän silloin jossain vaiheessa haluaa, että alatte selvittää asiaa esimerkiksi lapsettomuusklinikalla. Totuus kävisi siis kuitenkin viimeistään siellä ilmi, eivät he siellä tuhlaa aikaansa teihin, jos kerran syy on selvillä ja se on täysin varma. Sinne ei myöskään voi mennä hakemaan apua, jos ei molemmat lasta halua.
Voi kulta;) Miehet eivät voi saada lapsia ::)))
Ps. mä oon nainen ja mul jo 5 lasta
"haha moi" aloittajan vaimo?
Keittiöstä näköjään voi kommentoida suomi24:ään...
Kaksi asiaa.
Eiköhän se miehesi ole jo tuota epäillyt.
Voit aivan hyvin saada lapsia, ne eivät vaan tule sinun kohdusta.
Saattavat silti tulla hänen kohdustaan. Tiedän tuttavani, hänelle sanottiin ettei koskaan lapsia. Molemmilla vaikeuksia mikään ei toimi. Ja sitten kaikkien maailman mutkien jälkeen erosivat ja menivät tahoillaan naimisiin ja molemmat saivat lapsen.
"Rakas mieheni! Tarvitsen apua Jumalalta Jeesuksen nimessä saadakseni apua."
"... saadakseni lapsia."
Ilmestyskirja:"Ilmoitan hänelle uuden nimeni:"
No kuule jätä reilusti kertomatta, kyllä se miehellesi selviää ajan sitten ajan kanssa, ja sitten voikin epäillä kaikkea sanomaasi, eikä enää koskaan luota sinuun, voitte erota sitten todella näyttävästi. Tai sitten voit kertoa nyt heti, säälittää tuollaiset panttaajat. Mies voi epäillä itseään lapsettomuuden syynä ja on takuulla katkera jos sinä tuollaista panttaat.
Joo.. Reilusti vaan annat sille tavaraa joka päivä niin elätte onnellisena. Ei se lapsi niin pakollinen ole. Välillä tuntuu itsestäni siltä että kumpa ei olisi yhtään lasta. On niissä niin saakelinmoinen työ ja hermopainevälillä kun sille päälle sattuvat. Hurjastelkaa nyt seksileikeissä minkä ikinä vaan jaksatte. Voi kun mulla olisi yhtä mukavaa eikä tarvitsisi välittää ehkäisystä ollenkaan. Mutta kun meikäläinehn on näköjään niin herkkä lisääntymään ja muija myös. Viimenen lapsiki tuli vaikka oli kierukka paikallaan. Varmaanki se nojatuolissa istualtaan vaimo sylissä takaapäin oli sit se liian syvvään asento.
Joo ja pitää vetää suuhun joka toinen päivä, muuten ei ole mies tyydis. En ainakaan mä. Mut mulla onkin sellanen imukone ettei paremmasta, roikkuu palleissa vaiks puol tuntia.
Ja me ei haluta lapsia.
Hai.Olen ymmällä ja tunnen olevani eksyksissä,sillä kävinhän eilen lääkärissä.Musta tuntuu,että kaikki uneni ja haaveeni ovat minut pettäneen,kun hän kertoi että en voi koskaan saada lasta.Kulta menekö vielä lääkärille vai hankimmeko sen tilalle pienen koiranpennun,jotta voisimme todistaa ymmärtävän ja hyvän vanhemmuutemme.
Miten kertoa?
"Hei kulta. Kävin tuossa gynekologilla ja selvisi, etten voikaan saada lapsia. Mitä mieltä olisit adobtiosta?"
Näin tiivistettynä. Pakkohan se on kertoa. Mieluiten heti. Mies varmasti järkyttyy, mutta muitakin keinoja on. Olette olleet kymmenen vuotta yhdessä. Tuskin se nyt ihan äkkiseltään lähtee karkuun miettimättä ainakaan asiaa. Sillä aikaa ehdit keskustella hänen kanssaan muista lapsensaantimahdollisuuksista.
Älä mieti liikaa sitä, mitä mies ajattelee. Keskity omien tunteittesi selvittelemiseen asiasta. Mies saattaa ottaa asian yllättävän hyvin ja olla positiivisin mielin adoption suhteen.
Panet sen koko asian vain miehesi syyksi. Sillähän se hoituu.
Panet sen koko asian vain miehesi syyksi. Sillähän se hoituu.
Se ei ole oikein. Vanhan POijan syytä se on, että kaikki sitä seuraa, älkää ottako oppia pahasta vaan hyvästä.....
Tai jos pahasta niin saatte kuolla sodassa, tämä on lupaus.....
kerro heti jos et saa lasta.jos mies jättää hän tarvitsee naisen joka voi saada lapsia ja perii sitten isänsä omaisuuden.itse olen säästänyt lastani varten että jos kaikki menee hyvin hän perii firman ja rahat ison tiilikartanon ja kesämökit ja maat.siki minä elän että lapseni voi turvautua minuun,samoin lapsenlapsi.
Mitäs sitten, kun mies ehdottaa, että pitäisikö teidän lähteä tutkimuksiin asiasta..., tämäkin päivä voi olla vielä edessä.
Minusta kannattaa kertoa. Jos mies yhtään rakastaa sinua, niin kyllä hän hyväksyy tilanteen. Ja voihan olla niinkin, että miehessäkin on vikaa. Onko sitä milloinkaan todettu (onko hänellä jo omia lapsia...)?
sellasta se kuule on, kun laitta minä itse ensin ja syö pillereitä ja hormooneita. lapset pitää tehdä silloin kun on sikiävässä iässä.
Kyllä tuo lapsettomuus on useimmiten lapsettomuutta jo nuorena jos on ollakseen. Eli vikaa on ollut alusta asti. Kaikki ei ole sikiävässä iässä koskaan.
Voisimpa sanoa.
Kerro asia miehellesi mahdollisimman pian. Et ole ainoa nainen, joka ei voi saada lapsia. Yhdessä mietitte sitten, mitä teette jatkossa. Rehellisyys on tässä ainoa vaihtoehto. Tsemppiä ja rohkeutta!
Hei.
Kerro vain reilusti asiasta ja nimen omaan heti, ei se salailemalla parana. Lapsettomuus on nykyään tosi yleistä ja siitä kärsii useampi kuin arvaatkaan. Suosittelen myös, että käytte yhdessä tutkimuksissa lapsettomuusklinikalla. Siellä asiaan perehtyneet ja asiansa osaavat ihmiset osaavat auttaa myös nuiden tunteiden käsittelyssä. Ja nykyään on niin monenlaisia hoitokeinoja. Vaikka gynellä olisi sanottu, että et koskaan voi saada lapsta, voi se hedelmättömyyshoitojen kautta kuitenkin onnistua. Aina kannattaa yrittää. Ja rehellisyys palkitan. Kokemusta on!
Älä kerro miehellesi.
Ei ne lapset nyt niin kultakimpaleita ole, että kannattaa hyvä suhde heittää sen takia romukoppaan.
Vetoa esim. siihen että teillä ei ole mikään kiire ja saavathan monet lapsia neljänkympin kurttukaulaisella puolellakin.
Jos miehesi alkaa puhua lapsettomuusklinikoista tms, voit ihan hyvin sanoa että kun gynelläkin käynti on sulle vaikeaa, niin et nyt ihan ensimmäisenä haluaisi mihinkään kalliisiin hoitoihin lähteä.
Lainaa kaverilta hoitoon haiseva koliikkivauva ja jätät sen miehen kanssa kahden, voi olla että kiinnostus lapsiin vähän laimenee.
Kerro myös kauhutarinoita, kuinka nainen rupsahtaa lastenteon jälkeen, raskausarvet, lihominen, venynyt pimpero ja niin edelleen.
On asioita jotka pitää kertoa.Ja tämä on yksi niistä.Pettämiset ja muut skeidat voi jättäää ihan hyvin kertomatta.Miehen reaktiota ei voi tietää etukäteen,voi olla jopa helpottonut kun saa hyvän syyn olla hankkimatta lapsia.Mutta jos tää selviää myöhemmin niin ero tulee 100%varmana.
Aina se on parasta saada omia lapsia vaikkei huolta ja auttaa heitä kasvamaan ei ole helppoa.
Mielestäni nuoret tytöt on otettava tämä tilanne huomioon, että naisen elämässä tulee aika mitä se voi olla kehon täytyy olla valmis hankkimaan lapsia. Mielestäni yksi suuri ongelma tässä on ottaa pillereitä nuorena ja ottaa niitä pitkään. Tämä varmasti aiheuttaa tällaista vakava tilanne elämässä ja suhteessa näin.
Seksi ei ole elämää aina. Siellä tulee herkemmin asioita elämässä. Varo ja osaa käyttää contracepion vaikkei lääke näytä auttavan meitä. mutta ei aina
Hei! Mene hermoratakäsittelyyn ja kerro tämäkin taustatieto. Olen käsitellyt monia, jotka ovat tuleet käsittelyyn iskias-vaivan vuoksi. Kun ilmeni kk-vaivoja @@@, käsittelin niiden vastealueet. Kolmannen käsittelyn jälkeen asiakas ilmoitti olevansa raskaana. Tällaisia tapauksia on monia mun asiakkaiden kohdalla. Äidin terveys korjautui ja lapset ovat terveitä. - Hrh-mestareita löytyy www.hermoratahieronnanmestarit.fi koko Suomen alueelta.
Tässä vinkkejä lapsettomuushoitoon monelle muullekin siitä kärsivälle kuin myös kuukautis- ja vaihevuosivaivoista kärsiville. Kyseessähän on kehon umpieriterauhasten hormonaalista tasapainoa säätelevän toiminnan häiriö. Sukupuolirauhaset ovat yksi osa tätä järjestelmää. Umpieriterauhasia on kehossa ja päässä, yhteensä noin 10 kpl. Yksi tärkein on aivolisäke. - Niiden tulee toimia keskenään tasapainossa. Monesti pannaan kilpirauhaslääkitys, synteettisesti valmistettu tyroksiini, silloin kk-kierto 'sekoaa'. Ei huomioida kehon omaa hormonien säätelymekanismia. Umpieriterauhasten toiminnan kannalta on tärkeää turvata kehon B-ryhmän vitamiinien saati. Seksi-puolella tärkeitä ovat B6- ja B9-vitamiinit. Ne tuhoutuvat herkästi ruokaa kuumennettaessa ja mikro on yksi 'pahis'! Luonteva näiden lähde on Luomu vehnäleseet yhdistettynä auringonkukansiemenet, liotettuina ja hyvin pureskellen. Myös Luomu Kaakao-pavut, hyvin pureskellen. Niistä saa samalla B-vitamiinien yhteistyökumppania magneesiumia, sekä muita kehon toiminalle tärkeitä kivennäis- ja hivenaineita, mm. sinkkiä. Sieltä saat myös luonnollisia kehon tarvitsemia rasvahappoja ja mm. yxi tärkeä, E-vitamiinia.
No jos naiselta puuttuu vaikkapa kohtu niin ei siinä paljoa hermoratahieronnat auta!!!! Tai mitkään muutkaan mitä kirjoitit.
Tuskinpa kukaan ehdottaa hermorataterapiaa tai ravitsemustilan kohentamista hoidoksi lapsettomuuteen, jos syynä on rakennevika kuten kohdun puuttuminen. Valtaosa lastensaannin vaikeuksista selittyy kuitenkin hormonaalisilla syillä, ja niihin voi useissa tapauksissa vaikuttaa ruokavaliolla ja myös hermoratakäsittelyillä. Olen itse käynyt hermorataterapeutilla ainoastaan kerran, ja muista syistä kuin lastensaantia kohentaakseni. Hoito oli erittäin tehokasta monin tavoin. Suosittelen kokeilemaan.
Kylläpä täällä kommentointi on välillä aika ala-arvoista.. Ihmiset puhuvat, mitä sylki suuhun tuo, kun eivät asiasta mitään ymmärrä... No, asiaan.
Kannattaa siis puhua asiasta mahdollisimman pian. Mitä pidempään mietit sitä omassa päässäsi, sitä vaikeampi siitä on puhua. Jos miehesi rakastaa sinua todella, hän ensijärkytyksestä toivuttuaan alkaa ajattelemaan asiaa eri tavalla. Äläkä unohda, että teillä on edelleen useita mahdollisuuksia saada lapsi. Adoptio ei ole niistä ensimmäinen (tai helpoin), mutta se voi olla vaihtoehto jossain vaiheessa. Sijaisperheenä toimiminen voi olla joillekin pariskunnille sopiva ja riittävä ratkaisu. Ja ennen kaikkea, nykyään on useita mahdollisia lapsettomuushoitoja, joilla saadaan useimmissa tapauksissa toivottu lopputulos. Eli älä masennu! Kun saat rohkaistua itsesi kertomaan asiasta, tilanteesi helpottuu. Toivon, että miehesi ymmärtää tilanteen ja voitte yhdessä miettiä sopivaa vaihtoehtoa juuri teille.
(itse yli 7 vuotta lapsettomuustiedon kanssa eläneenä ja asian hyväksyneenä)
Kiitos asiallisesta kommentista! Kumma, että täälläkin vain naiset myöntävät kyvyttömyytensä lisääntyä, mutta yksikään mies ei ole ilmoittautunut! (Meillä kuitenkin tilanne on juuri tämä: Lapsettomuutemme johtuu miehestäni.)
Mikäs ongelma se lapsettomuus sitten on? Sen kun otatte siittiöitä luovuttajalta ja pulla uuniin.
Vai eikö miehelle kelpaakaan muut kuin ne_omat_geenit?
No totta kai kerrot heti!
Ihmeellistä että nuoruuden gynekäynnit eivät asiaa paljastaneet jos se asia paljastui nyt ihan normissa gynetutkimuksessa.....vag.ultrassa......
Etkö voi hoidoillaakaan saada lasta?
Voisimpa sanoa.
Omakohtaisesti tiedän, että gynetkään ei aina ole oikeassa. Samanlaisen tuomion sain ja lopetin yrittämästä. Samalla satsasin itseeni, terveelliseen syömiseen ja liikuntaan.
ps. rakastelun jälkeen jalat kattoon siis emännän =)
Ei kannata lasta hankkia. Suuri osa hankkii lapsen vain koska haluaa nähdä itsestään ns. kopion eli melko itsekkäistä syitä. Lapset vievät paljon rahaa eikä niiltä saa takas oikeastaan mitään. Tietenkin joillekin riittää vaan se, että on lapsia, voi ainakin leuhkia, että on saanut oikein lapsia ja monelle naiselle se on keino viestittää, että on saanut aikoinaan miestä, ettei ole ollut ihan niin ruma, etteikö joku olisi huolinut ja pannut. Sitten jotku tekee taas lapsia, että saavat työväkeä, tosin tämä on yleisempää kehitysmaissa. Jotku sitten haluavat elää omaa elämäänsä lastensa kautta uudelleen. Sitten sellaisiakin jotka haluavat tienata lapsillaan jos muokkaa näistä julkkiksia, tennispelaajia tms.
No noin kun sitä miettii niin järkisyitä ei lasten hankkimiselle todellakaan ole. Mutta tarve on biologinen. Ainakin itse koen olevani enemmän nainen ja ihminen kun minulla on lapsia. Rakastan heitä yli kaiken, vaikka eivät anna takaisin yhtään mitään. Vievät vain. Rahat ja terveyden, varsinkin nyt kun ovat teini-iässä :-) Mutta kenelle jättäisin perintöni ilman heitä... kenelle rahani ja ajatukseni... ehkä sadan vuoden päästä syntyy lapsenlapselleni minun kaltaiseni hämäräsi ajatteleva pieni tyttö, joka geenien sekamelskasta johtuen muistuttaa erehdyttäväsi isoisoäitiään...
Niinpä... lopulta haluamme kaikki olla kuolemattomia...
Suosittelen, että kerrot rehellisesti kuinka asiat on. Aivan oman itsesikin vuoksi. Asia alkaa painamaan sinua, ellet kerro.
Asia tulee olemaan kriisi myös miehellesi, mutta te selviätte siitä, mikäli rakkaus välillänne on aitoa. ..
Ei kannata hankkia lapsia tähän julmaan maailmaan.
Miksi et voi saada lapsia ? Kohtu poissa ? Kaikkiin muihin löytyy nykyään hoito.
Oletteko ajattelleet keinohedelmöitystä tai adoptiota?
Tsemppiä ja voimia parille!
Siinä Suomen oma Marilyn Monroe.
En oo.
feikki blondihuora
Ihmettelen, mikä on tavanomaisella gynekologin käynnillä selvinnyt, ehdottomasti lapsettomuuden aiheuttava asia... Tulee tosiaan mieleen kohdun puuttuminen tmv. kuten joku täällä jo kirjoittikin - mutta ihmettelen myös, ettei sitä olisi kerrottu sinulle aiemmin. No, kohdun puuttuminen se tuskin on - olisit epäillyt jotain jo paljon aiemmin, kun kuukautisia ei olisi tullut tavanomaisesti.
Sanoiko gynekologi sinulle todella yhden käynnin perusteella varmuudella, että et voi koskaan saada lasta? Ja syy on sellainen, että sen olisi voinut todeta jo vuosia aiemmin?
Mitä pantata.
Pitää tutkia myös miehen siemenneste että onko lisääntymiskykyinen. Itse miehnä en olisi koskaan lapsia kaivannut mutta naiseni puhui ympäsri ja kolmen vuoden naimisen jälkeen tärppäsi ja minutkin tutkittiin ja oli hyvälaatusta. Lapsi tyo vastuuta ja sitoutumista ja vapus menee ette ivoi mennä ja tulla ja rahaa palaa ihan hirveesti mutta olen voiton puolela kun lapsti tayttää tänävuonna 18v että silleen. Minua ei lapsettomuus olisi vaivannut mutta naisille voi olla kovempi juttu.
En ymmärrä jos toinen jättää sen vuoksi, että haluaa lapsia. Miksi on mennyt yhteen toisen kanssa, jos lapsia vain hakee suhteelta. Itselläni ei ole edes miestä, saati ollutkaan.
jätä meidät rauhaan provo!! kaikki tietää et miehet ei halua lapsia
Kerro ettet voi tulla raskaaksi.Sen jälkeen adoptoikaa lapsi.Kaverini teki 10v jälkeen näin,10v hän ei haluunut kasvattaa toisen tekemää lasta.Nyt hän on vaimonsa kanssa ikionnellinen isä.Heidän ottotyttö tietää olevansa muualta mutta he kaikki ovat erittäin onnellisia tällä hetkellä.
En jotenkin usko, että kyse olisi kohdun puuttumisesta. Olisihan se selvinnyt tosiaan jo aiemmilla nuoruudenkäynneillä, kun olisi puuttunut yksi hyvinkin olennainen asia naisen elämässä, nimittäin kuukautiset. Tuskin sitä e-pillereita kukaan lääkäri määräisi jos kuukautisia ei naisella olisi! Ja kaikkia muita syitä tosiaan voidaan hoitaa lapsettomuushoidoilla. Jos ei tuota munasoluja, on aina mahdollisuus luovutettuihin, jotka sitten hedelmöitetään oman miehen siittiöillä. Jopa kokonaisia alkioita voidaan ottaa vastaan muilta lapsettomuushoidoissa käyneiltä pareilta. Eri asia tietysti on, eikö sitten halua hyväksyä luovutettuja sukusoluja.
Sen verran kauan (yli 12v) olen itse näitä hoitoja läpikäynyt, etten suoraan sanoen kyllä usko aloituksen olevan totta. Aloittajan pohdinta kuulostaa siltä, ettei tuota lapsettomuusasiaa kovin kauaa ole voinut mielessään pureksia. Ja miten kukaan edes voi miettiä, että salaisi jotain noin olennaista rakkaaltaan, jonka kanssa on ollut 10 vuotta. Eipä itselle tulisi kyllä pieneen mieleenkään... Suhteen perusta on keskinäinen luottamus ja jos sitä ei ole niin turha edes yhdessä kärvistellä! Mietin myös, että kestäisikö semmoinen suhde rankat lapsettomuushoidot. Puhumattakaan siitä kannattaako semmoiseen suhteeseen edes tuoda lapsia kärsimään.
Toihan toi olla voitto miehelle. kuka nyt jotain kakaroita haluaa edes.
vai iin
Kerro ihmeessä heti.Jos olette toisianne rakastaneet 10vuotta niin varmasti rakastatte edelleenkin vaikka ette lasta voikkaan saada. Olen mies 49v ja yritimme lasta pitkään ja sitten viimein tärppäsi ei olisi milloinkaan tullut mieleenkään jättää vaimoani sen takia ettei olisi voinut tulla raskaaksi.Olen sata varma että hän rakastaa sinua ja hyväksyy tilanteen sellaisenaan.
Hyvää syksyn jatkoa teille molimmille.
Minusta sinun pitäisi kertoa miehellesi. Jos suhde kaatuu lapsettomuuteen, niin sitten kaatuu. Ei sekään ole hyvä pohja että pidät miehesi tietämättömänä, eikä se vaivaisi mieltäsi?
Ja jos ihan rehellinen olen, niin tuossa iässä pitäisi odotella jo lapsenlapsia....
Jos tarkemmin mietitte, niin haluatteko enää nelikymppisinä vauvaa talouteenne?
hmm, vai että kolmekymppisenä pitäisi jo odotella lapsenlapsia??
Aika sairasta...
Lapsenlapsia odotellaan kuusikymppisenä, sori vaan..
ota vaan asia puheeks ja kerro asia,ei elämässä kaikki mene niinkuin haluaa,minä tiedän ei maailma tähän pääty.tsemppiä
Tottakai pitää kertoa ensitilassa, koska muutoin teet enemmän hallaa itsellesi kuin puolisollesi, eikä sitä hyödytä miettiä miten sen sanoisi, kunhan tulee asia ymmärrettyä ja koet itse sen kestäväsi. Jos vain rahkeet antaa myöten, niin ilman muuta adoptio, sillä pahinta on jäädä kiinni siihen, ettei voi saada biologista lasta. Siitä helposti kehkeytyy suurempi ongelma kuin konsanaan itse fysiologinen lapsettomuus.
Lapseton nainen on aika huonossa asemassa sitten kun ikävuosia alkaa olla, parisuhde auttaa siinä jonkin verran, mutta huono ennuste taitaa olla silläkin kun aika moni liitto purkautuu muutenkin naisen vaihdevuosiin ja miehelle se on sen vuoksi oiva tilaisuus aloittaa alusta . Ei pidä kuvitella mitään rakkauden kestävyydestä, se loppuu viimeistään siihen kun hormonitkin eli keskimäärin siinä viisikymppisenä. Näitä juttuja harvemmin puhutaan suoraan.
Lapseton nainen
Onko lapseton nainen nainen? Ei ole, piika.
Lapsettomuusongelmaan saattaa apua olla hermoratahieronnasta, jos hoita osaa asian. Myös Kalevalainen jäsenkorjaaja (jäsenkäsittelijän) koulutuksen suorittaneille on po. asiantilan hoitamisasia opetettu. Ei ole lainkaan varvinaista ettei joissakin ihmisen tilanteisiin lääkärin osaaminen riitä, kuten nyt ko. asiassa. Lääkärikoulutuksessa on aikoja sitten jätetty unholaan ikivanha tieto/taito, jota tänäkin aikana tarvitaan tuki- ja liikunta ongelmien hoidon lisäksi myös ns. sisäelimien toimintojen hoitamiseksi. Kansanlääkintäseura ry:n koulutuksen saaneita on eri puolilla maatamme. Hoitaja luettelo yhteystietoineen löytyy osoitteesta www.kansanlaakintaseura.fi. Samasta osoitteesta löytyy mm. tutkimustieto Kalevalaisella jäsenkorjaushoidolla saavutettuista tuloksista, jonka on tehnyt Kuopion yliopisto vv. 2003-2006.
On hyvä muistaa, että mitkään hoitomuodot eivät aina auta valitettavasti. Kannattaa kuitenkin hakea apua luotettavilta tahoilta! On monia kehon ongelma-asioita joihin apua tai parannus saadaan turvallisesti ja kivuttomasti oikeaopppisella Kalevalaisella kehon käsittelyllä. Toivotan paljon onnellisia vuosia ja vuosikymmeniä!
No mitä tossa on niin kauheeta ettei voi kertoa,minä olen sanonut heti kaikille
naisystävilleni etten voi todennäköisesti saada lapsia eikä kukaan ole ollut
millänsäkään .Ja nyt naimisissa ollut jo yli 10v ihan mukavasti ilman niitä
lapsiakin.
Ole rehellinen. Keskustele miehesi kanssa ja ammattilaisten kanssa, miten lapsen hankinta voisi teille sopia. Jos lapsia ei tule, voi silti liitto kestää.
Ei sinulla ole oikeutta ottaa toisen haavetta olla vanhempi. Mielestäni moinen on typerin ja itsekkäin teko ikinä.
Itse tiedän etten halua lapsia enkä niitä hanki. JA aina kertonut uudelle kumppanille asiasta. Mielestäni minulla ei ole oikeutta vaatia kumppania olemaan lapseton sen takia koska minä haluan.. tai sinun tilanteessa koska sinä et kykene.
Jos miehesi oikeasti rakastaa sinua, ei lapsettomuus merkitse mitään. Surua kyllä, mutta siis rakkauden suhteen se ei merkitse mitään. Jos siitä tulee joku kompastuskivi, ei miehesi rakasta. Nythän hänen kuuluis olla tukena. Suruhan on naiselle suuri, ellei saa lapsia.
Mutta entä sitten kun miehesi kuulee asiasta että olet tiennyt jo aika päivä ettei saa lapsia ja sitli mieheltäsi pantannut asiaa. Silloin hän jättää sinut.
Mietihän tekojesi seurauksia sitten ihan yksinäsi.
Harkitkaa jossain ulkomailla kohdunvuokrausta. Irtoaako sinulla munasolu? Entäs keinohedelmöitys? Adoptio? Kerro miehellesi ja harkitkaa toimenpiteen yhdessä.
Pakkohan sinun on asia kertoa. Mieti jos asia olisi toisinpäin...
Valehtelet miehellesi ja rankasti.
Onhan noita lapsia...Lapsen kotissa ihan tarpeeksi..Eipähän tarvitse kä'yttää kontomia,Kun tiedää ettei ala vatsa kasvamaan...
En usko tuota, että kukaan gynekologi sanoisi noin "et voi saada koskaan lasta". Nykyään kun on melkein mihin tahansa ongelmaan lääketiede apuna! Eikä mikään perusgyne tiedä mistään mitään, lapsettomuusklinikalla osaavat sinua auttaa paremmin. Älä heitä toivoasi!
itsekkään en voi saada lapsia.. olen 31vee nainen.
mutta olen aika rehellinen asiasta aina heti jos tapaan uuden ihmisen.. koska olen itse sinut sen kanssa ja jos kumppani tai joku ei hyväksy minut tälläisenä kun olen, sille en voi mitään! Kuitenkin kaikella on tarkoitus jopa näillä huonoilla asioilla.. ne vaan täytyy kohdata ja hyväksyä ja myös parisuhteessa, jos se lakkaa sua rakastamasta vain siksi etten toimi oikein hän ei ole koskaan sinua edes oikeasti rakastanut.
On monia muita tapoja saada lapsia... ja kaikille ei edes lapset sovi. EI elämä ole pelkkä lasten saantia ja naimisiin menoa..
tsemppiä!
Suomessa ollaan käsittelemässä uudelleen lakia kohdunvuokrauksesta, eli se tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa hyväksymään. Se on mahdollisuutenne, jos tulee kyllin nopeasti. Minä kyllä laittaisin adoptiopaperit vetämään ulkomaisen adoption merkeissä.
Onko vika kohdussasi vai munasarjoissasi. Voisitko saada lapsen lahjoitetuttujen munasolujen avulla? Silloin lapsi olisi miehesi geneettinen jälkeläinen.
Älä edes harkitse, että salaisit asian mieheltäsi. Se on varmin tapa pilata avioliittosi. Kerro hänelle välittömästi ja pohtikaa tilannetta yhdessä.
Äläpäs nyt hätäile, luonto on niin ihmeellinen. Ne olimme avioliitossa 15-vuotta, eikä ollut lääkärien mukaan edes toiveita lapsen saannin suhteen. lääkärien mielestä, vielä kaksi lääkäriä olivat samaa mieltä en voi saada tervettä lasta. Mutta sain terveen pojan, hän täyttää pian 30- vuotta. Kerro ihmeessä miehellesi, rehellinen pitää olla puolisolle, ei saa olla paineita, ja pelkoja. Lähtekää jonnekkin matkalle ilman paineita" kahdestaan."
Olen pahoillani puolestasi että uutiset olivat noin ikäviä. Parempi olla kuitenkin rehellinen ja kertoa totuus. Tosiasia on kuitenkin, että lapsettomuus on suuri suru sinulle ja miehellesi. Jos olette olleet jo 10 vuotta yhdessä niin uskon että suhteenne kestää sen. Onhan sitten tietysti adoption mahdollisuus.
On aika surkea tilanne, jos koko elämä on pilalla sen takia, ettei ole/saa lapsia. Tuollainen asenne on niin epäkypsä, että on varmaan hyväkin ettei lapsia tule.
Taidat olla vielä teinitytön tasolla itse kun et ymmärrä miten isosta asiasta on kyse. Sitten kun se lapsettomuus osuukin omalle kohdalle niin nähdään kuinka "kypsä olet".
Kerro miehellesi totuus..se helpottaa itseäsi ja ajan mittaan myös puolisoasi. Pahemmat seuraukset ovat varmaan totuuden salaamisella,joskus se kuitenkin tulee julki.
Suhteen täytyy perustua keskinäiseen luottamukseen ja rakkauteen..jos miehesi rakastaa sinua,hän ymmärtää..jos hän taas jättää sinut,hän ei ollut rakkautesi arvoinen..totuus on tässä kuitenkin kultaakin kalliimpi!
Ja kuka kieltää uskomasta ihmeisiin..ette te olisi ensimmäinen pari joka on tuomittu lapsettomuuteen ja silti se pieni ihme joskus löytää tiensä perille..rukoilen puolestanne
Mikä siinä on, että ihmiset ei tunnu tietävän toisistaan yhtään mitään vaikka yhdessä on oltu 10 vuotta? Ei vieläkään osatat puhua suoraan asioista?
Kommunikaatio tasolla kuin kaksi ventovierasta asuisi saman katon alla.
Sitten aletaan lässyttää samassa lauseessa rakkaudesta ja valehtelusta.
Mitä rakkautta ja toisen kunnioittamista tuollainen selän takan vehkeily olisi?
Itsekästä, oman edun tavoittelua, ei muuta.
Tieto lapsettomuudesta on ikävä asia, mutta asia jonka pystyy hyväksymään.
Vuosia valheita kylvänyttä puolisoa en sen sijaan voisi sietää.
Tai sitten koko aloitus oli taas kerrantrolli!
Tai sitten koko aloitus oli taas kerrantrolli!
Täti täti, eiko oo ees tätillä tutti suussa?
Tupakille? Tyhykkiä se se silti minulle yleensä on... Olen Typerä tykkimies, Viestipatterista....
Tietenkin sinun pitää kertoa miehellesi, kävi sitten miten kävi.
Miksi leikittelet teinityttömäisillä ajatuksilla, miksi asia pitää salata, asiahan on teidän YHTEINEN, ei ainoastaan sinun pikku salaisuus.
Et ole ainoa jolla on sama tilanne.
Rohkeasti asia puheeksi, asia alkaa etenemään siitä tavalla tai toisella.
Toivon että olet aikuinen ja toimit myös sen mukaan !
Hopi hopi..
Miten voi olla olemassa edes tällaisia ihmisiä, jotka vakavassa parisuhteessa panttaa TOLLASTA TIETOA?!? Totta helvetissä kerrot.
Et v.i.t.t.u.a.k.a.a.n. rakasta miestäsi jos noin mulkkumaisen teon teet.
Kerro vain! Jos miehesi todella rakastaa sinua, ei hän sinua lapsettomuuden vuoksi jätä. Perustatte sitten perheen vaikka adobtion avulla, tai olette kummilasten kanssa tekemisissä.
Mieheni ei ainakaan tällä hetkellä voi saada lapsia, enkä häntä sen vuoksi aio suinkaan jättää!
Kerro vain! Jos miehesi todella rakastaa sinua, ei hän sinua lapsettomuuden vuoksi jätä. Perustatte sitten perheen vaikka adobtion avulla, tai olette kummilasten kanssa tekemisissä.
Ette ole vielä täysin ymmärtäneet, mikä tai kuka on lapsi.....
Jos henkesi oli vain muiden plagitaatiota, et ansainnut lasta... Ei tuo ole uusi tarina.
Pakko kysyä, mitä tarkalleen gyne kertoi?
Tämä koska eräälle tuttavalleni gyne kertoi että hänen on mahdoton saada lapsia...nyt sitten tulee jo kolmatta !! joten ei ne aina tiedä kaikkea.
Toiseksi jos olette olleet noin kauan yhdessä pitäis asiasta uskaltaa kertoa. Luottamus menee jos et kerro heti.
kerro ihmeessä, ei tuollaista tietoa voi pitää salassa.
Sitähän ei tiedä miten hän asian ottaa, mutta se on kestettävä,
Maailmassa on pajon orpoja, huostaan otettuja lapsia, joten sieltä voi tulla kotiinne rakas lapsi- onnea matkaan
jos ette voi saada itse lasta niin miksi ette adoptoi lasta jostain
Helpolla sitä alkaa ajattelemaan että kun jotain ei saa niin se on pakko saada. Tiedän erään lapsettoman joka oli ihan täpinöissä kun ei lasta saanut. Lapsettomuushoidot sitten pitkän ajan jälkeen auttoi ja sai lapsen. Mutta onnellisempi ei ollut..ja katuikin hieman koko lasta. Te olette olleet onnellisia 10 vuotta niin miksei se jatkuisi.. :)
Hoidettavia voi ajatella muullakin tavalla jos ei omaa saa, sijaisvanhemmuus, adoptiot, tai suunnata energia vaikka eläinten pitoonkin tai suojelutyöhön jos kumpikaan niistä ei kiinnosta ja viedä kummilapsia elokuviin lasten teatteriin ja muihin tapahtumiin käydä katsomassa vanhuksia ja ulkoiluttamassa niitäetc. Pääasia että on hoidettavia..sillä se pois lähtee se vauvakuume. Jos jäät murehtimaan huonoa kohtaloasi se muuttuu siksi myös. Jos taas valitset elämän ja sen hyödyntämisen mahdollisimman positiivisella keinoin ja teet kaikkea mahdollista sillä sinulla on enemmän mahdollisuuksia kuin ajatteletkaan jos ajattelet hieman laajemmin. Hyödynnä tilanteesi.
Ja puhun toisena lapsettomana. Ja olen onnellinen kaikesta huolimatta :) Minulla on aikaa toteuttaa se mitä haluan. Ja ehkä sitten toisessa elämässä voin toteuttaa lapsijutun. Adoptioonkaan enkä sijaisvanhemmuuteen en päätynyt. Mutta tee kuten itsestä tuntuu parhaalta.
Ja kerro miehellesi ole rehellinen niin suhde on oikeilla kantimilla. Se on yhteinen asia joka kuuluu ehdottomasti jakaa jotta voitte kehittää tulevaisuutenne oli se sitten missä muodossa tavansa.
Mies ei tiedä joten kommentit on sen mukaisia ja siksi yrittää kannustaa.
Ja lisään vielä et ole vajavainen nainen :)
Maailma on täynnä lapsia ja joku heistä voi olla sinun jos haluat.
Tällä hetkellä 17000 lasta joutuu huostaan jopa kotimaassammekin.
(Näin ei ehkä saisi sanoa ihmisiä on jo liikaa ehkä Jumala yrittää saada ihmislukua pienemmäksi. Ja meidän huolehtimaan paremmin niistä jotka on jo täällä. Lapsellinen ajatus mutta joskus vain ajattelen näinkin)
Hei kysy puolisoltasi jos vaikka olis toinen tapa saada se lapsi ja jos on viksu niin hän
ymmärtää sen asian niin hedelmöitys hoitotai jostakin josta saada se korvaava
tapa tulla vanhemmaksi ei Biolooginen vanhemmuus vaan se lapsi on joka sanoo
vieras tai omaa perimää
Ne itkut ja surut ilot voi korvata (pelastakaa lapset) jotkutlapset tarvitsee kodin kun b-vanhemmat ei osaa tai voi hoitaa sitä pienokaista lasta.... minulla ei kumpaakaan ole
puolisoa eikä lasta
OLEN KORPIATEISTI JA OLLUT KIRKON HOMMISSA 10 VUOTTA
NIIN PAPPIKIN SANOI ETTÄ JUMALA ON SANA MUOTO EIKÄ PYSTYNYT TODISTAMAA SITÄ OIKEAKSI
JA SANOI ETTÄ TEESKENTELY TUO RAHAA KAIKILLE USKONNOILLE
olen täysin varma siitä, että kyllä sinä voit saada lapsia. mikset käänny jumalan puoleen, ja pyydä häneltä? voit rukoilla ajatuksellasi, tai kuiskaten, hän kuulee sinun sydämesi ,pyyntösi ,rukouksesi.
"kyllä voit saada". Ei niitä mikään jumala tuo vaan Haikara, missä pumpulissa sut on kasvatettu
Kuten joku kysyi: montako vuotta meinaat pantata tätä tietoa?
Tottakai sinun on kerrottava. Jos miehesi sen takia jättää sinut, rakkaus sinuun on ollut melko ohutta ja sinun merkitys vain lapsentekovälineenä.
Muitakin kuin perinteisiä keinoja on, ja ne pitäisi alkaa laittaa vireille, kun ikää on noin vähän vielä.
Yksi on adoptio. Vaikka lapsi ei olekaan geneettisesti tai biologisesti on, siitä tulee ns. oma, koska kasvaa, asuu, elää teidän kanssanne. Geeniperimä on toisaalta, mutta sosiaalinen perimä tasan teiltä vanhemmilta, aina ilmeitä ja eleitä myöten.
Toinen on sijasvanhemmuus, eli joko tukiperhekoti tai sijaiskoti.
Ja aina kannattaa kysyä myös hedelmöityshoitoja. Kait gyne kertoi, mikä sinun "vikasi" on, miksi et saa lasta? Vika munasarjoissa, munasolujen tuotannussa vai itse kohdussa? MIKSI et voi saada lasta? Keinohedelmöitys tai mikä inseminaatio se nyt onkaa voi olla mahdollinen, jos miehelläsi on toimivat siittiöt, joko sinun munasoluilla tai luovutetuilla.
Viimeinen lauseesi oli varsinainen niitti koko stoorillesi. Herranen aika minkälainen pölvästi olet !! Tuollainen asia, ja kuvittelet että voit salata sen lopunelämääsi, elät valheessa valehdellen aina vain lisää, ja lopuksi olet niiden valheidesi kanssa sellaisessa sotkussa, että miehesi heittää sinut pellolle heti. Mieti vähän, jos on millä miettiä. Älä pilaa miehesi elämää.
Miksi asiasta täytyisi erikseen "kertoa"? Miehen reaktio (leikiksi lyöminen) on sinun suuntaasi rauhoittelua. Ajattele asiaa vaikkapa siten, että monet vaan antavat lasten tulla ilman sen kummempaa suunnittelua, samoin te voitte antaa lasten olla tulematta - ilman sen kummempaa ohjelmanumeroa asiasta.
Lapsettomuus on aivan valtavan upea lahja, jonka arvon ymmärtää täysin nainenkin, kunhan pahin hormoninarkoosi alkaa jäädä järjen alle.
Ei sinun tarvitse kertoa miehellesi tuollaista asiaa.Jos ei hän itse ymmärrä niin anna asian olla.Ja elä ihan normaalisti vaan.On elämää ilman lapsiakin.Herranen aika.Miksi otat stressiä moisesta? Jos onkin tarkoitettu ylhäältä niin että teille ei kuulu lapset,ei niitä kaikille suoda.Taivaan Isä sen päättää kenelle lapsia antaa.Älä stressaa suotta.Nauti elämästäsi muilla tavoin kuin että pakkomielteisesti vaadit itsellesi lapsia.Siihen ei kenelläkään ole oikeutta.Kaikki on Luoja käsissä!
Aloitus on selkeä provo.
Kannattaa kertoa, tai sinun olisi siis pitänyt kertoa jo ajat sitten.
Itse kerroin jo ennen seurustelun alkamista että minulla on sairaus, enkä välttämättä voi saada lapsia kuin hoidoilla, jos luomusti niin ainakin siinä luultavasti kestää kauan.
Nyt ollaan sitten yli vuosi yritetty ja menossa hoitoihin, eli kannatti kertoa kun asia viivästyi kuten oletin. Tosin sinun tulee ottaa huomioon myös se, että terve osapuoli ei välttämättä ihan kaikkea ymmärrä ja saattaa joskus sanoa jotakin, mikä ei niin sinun mieltäsi kohota. Kuten meillä on ollut raskasta toisen kirkkaat toiveet "Josko nyt jo olet" tai "Josko ensi kuussa" kun itse en voi, enkä kykene ajattelemaan asiaa tuolla tavalla, tai on vastassa tuhat pettymystä.
Onko myös enemmän kyse siitä ettet halua lapsia vai oletko vaan kääntänyt ajatuksesi niin? Ainahan on nimittäin adoptio. Raskas ja hidas prosessi voi olla, mutta kyllä kannattaa jos oikeasti lapsen/lapsia haluaa!
Niin ja vikani on, ettei munasolut kypsy kunnolla luomusti tai lääkekuureilla, eli tarvitaan inseminaatio vähintään, ellei koeputki että jotain tapahtuu. Ovulaatiot jää siis vähän vajaiksi..
Varmasti se vika kerrottiin sinullekin.. Jos sait aivan lopullisen lapsettomuus tuomion niin onkohan se kenties jo jokin rakenteellinen vika?