Kateus

Aiheen käsittely tuntuu kaikin puolin vastenmielistä,eikä jätä sijaa rakentaville ajatuksille,joten, osaltani vain lyhyt kommentti.Viimeisen lauseen olisin aloittajana jättänyt kirjoittamatta!

Kiitos kritiikistä! Jos aihe tuntuu sinusta vastenmieliseltä, mitä turhaa sitten vastailet sellaisiin aloituksiin?
Kateus on jokapäiväinen ilmiö, joka pahimmillaan aiheuttaa pahaa mieltä kateuden kohteeksi joutuneelta, pahimmillaan ilmiö näkyy samalla tavalla kun koulu kiusatulla.

kriitikko on suurin kadehtija ja palstavahti. Mitään ei voi aloittaa tai kirjoittaa vapaasti hänen ohjaamatta.

"Kaakonkulman kateuden voittaa vai Kuusamon kiusaus"

sanoo sananlasku.

Olenko kokenut kateutta. Tuohon vastaan etten ole. Minusta tuntuu vieraalta ajatella, että joku viitsisi minua kadehtia.
Tai sitten en katsele muita "sillä simällä". Harvemmin edes tulee pohdittua koko aihetta, mutta ihan kiva on lueskella ketjusta mitä muut ajattelevat ja ovat kokeneet.

Miltä se sitten itsestä tuntuu kun joku sinua kadehtii. Tuleeko siinä ihmisten välille huonot välit sitten. Voiko siinä sitä kadehtijaa jotenkin auttaa.
Aloitukset ovat tervetulleita.

Oliskoos niin että en tunne että minua oltais kadehdittu , päinvastoin joskus nuorempana joku jopa sääli minua. Olinhan naimisissa miehen kanssa jolla työ oli Vuorokausi työssä vuorokausi vapaa ja vuorokausi työssä ja kaksi vuorokautta vapaan , Ja ne vapaat oli Treenattava , että pysy huopulla .
Hänelle oli kaikkikaikessa hänen urheilu ,
Jopa sillon kun Olin lapsia saamassa ,ensikerralla oli jalka nyrjähtänyt , ja toisella kertaa oli Moskovan jossao Bartakin suurissa kisoissa v 72 . Sillon synty toinen lapsemme.
Olen ihmetellyt mitä teatteria nyky Äidit --synnyttäjät pitää lapsen saamisesta .

Jaa nyt poikkesin aiheesta .
Hyvä näin --minusta enemmän sääli on sairasta -- onneksi kateutta en ole huomannut. Sairastahan sekin on---:=(

Kadehtiminen on varsi yleinen ilmiö, kyllä moni joka hoitaa omat asiansa hyvin, joutuu
kadehdinnan kohteeksi. Eihän sellaisesta kannata ottaa itseensä jos joku sinua kadehtii. Olen itsekkin joutunut sen kohteeksi, olin vuosia kunnallispolitiikassa ja menestyin hyvin, Ne kadehtijat olivat samasta joukosta jota itsekkin edustin. Enää en usko. että kukaan minua kadehtii, vaikka asiani ovatkin kunnossa, itse olemme ne hoitaneet.
Luulen kuitenkin, että niitä eniten kadehditaan jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa. Late Vaan

En ole kokenut kuin yhden kerran ja sen huomasi toinen, tästä on 40 vuotta aikaa ja asia oli pieni mutta tunteellinen.

En ole kateellinen on vain todeta oma sekä muitten elämä ja yrittää pitää kaikki budjetit tasapainossa.

Minulla on samantapainen tuntuma asiaan kuin Meri-kukalla. Me pula-ajan lapset opimme tyytymään vähään, tärkeintä oli lämmin koti ja puhtaus, ruokaa pöydässä, perhe koossa, koulunkäynti oli jo etuoikeus. Perusarvot olivat selvät, opittiin myös että ihminen on oman onnensa seppä. Naimisiin mentiin opintovelkaisina, uurastuksen myötä säästettiin oma koti, alkoi jäädä vähän ylimääräistäkin. En ole kuuta taivaalta kurkottanutkaan, sain mitä olin nuorena haaveillut ja enemmänkin. On tietysti myös ollut onni myötä, on sattunut hyviä ihmisiä tielleni, terveyttäkin on riittänyt. Mutta mitäpä kateus auttaa, jos esim. terveys reistaa, päinvastoin se syö energiaa ja elämäniloa.

Minusta tuntuu, että kateus riipoo juuri niitä, jotka rahan ja maineen perässä juostessaan eivät pidä huolta ihmissuhteistaan, omat lapsetkin voivat jäädä vieraiksi. Viimeksi sain osakseni kateutta viime viikolla, kun muutama meitä entisiä työkaveruksia tapasimme tauon jälkeen. Yhtä lukuunottamatta olemme isoäitejä, ja luonnollisesti lasten ja lastenlasten kuulumisista juteltiin. Minulla oli kännyssä paljon heistä juuri otettuja kuvia ja esittelin niitä muille. Sain erittäin happaman kommentin lastenlasten kuvilla muita ikävystyttävistä mummoista. Kateus syntyykin monasti asioista, joita ei voi edes suurella rahalla saada.Ymmärrän toki, että lapsettomuus on kipeä asia, mutta hienotunteisuuskaan ei edellytä sitä, että muut eivät saa omista lapsistaan puhua.

Kyllä lapsettomankin ihmisen pitäisi saada sanoa miltä tuntuu, kumpikohan olikaan kateellinen?

Kyllä olen kokenut kateutta

Lähinnä omaisuuteen ja kehoon kohdistuvaa vainoa ja riistoa. Ikävintä on siitä seuranneet hulppea rahanmeno ja ihan fyysiset terveysongelmat.
Hakattiin muunmuoassa kun en suostunut antamaan pankkikorttiani, -tunnuksia, nettitunnuksia. Myöhemmin nekin käytiin kotona varastamassa ja jouduin hankkimaan uudet.
Omaa rauhaa ja aikaa ei myöskään saisi olla, jehovalaiset kantoivat 2 isoa muovikassillista seurakuntansa julkaisuja, joita ei kuulemma saa palauttaa vaan olisi pakko lähteä ovelta ovelle niitä jakamaan ja keskustelemaan uskosta ihmisten kanssa. Olen liian vajaakuntoinen siihen hommaan, joka pitäisi tehdä omalla kustannuksella tietysti. Ei riitä pieni eläke -- toisekseen hakkaamisen seurauksena tuli ihan vakavia vammoja, toinen silmä sokeutui ja niinpä meni autolla-ajolupakin. Korvaamattomia vahinkoja, joita ei korvaa mikään instanssi.

Masennuksen ja unettomuuden vuoksi myös mielenterveyststokäyntejä ja lääkitys.

Syytetään hulluudesta, ainakin on saanut koko ikänsä pelätä väkivaltaisia ja rahanahneita fanaatikkoja.
Oma tarinansa työuralta ja elämänajalta on juoppo-narkki/huumehurlukit, joiden vainolta ei säästyneet oma perhekään ihan pieniä lapsenlapsiakaan myöten.

Mun mielestä äärimmäinen kateus voi olla myös järjestäytyneen rikollisuuden yksi toimintamotiivi.

Nikilliset kadehtii verisesti nikittömi, se näkyy selkeästi monellakin tapaa

hymm,,

miksikökähän ?

mitä kadehtimist näis

Sananlasku tämäkin: Kateus vie kalat vesistä, kaakkotuuli kattilastakin. kummassakaan ei ol perää.
Kun pitää matalaa profiilia elämässään, kellään ei ole syytä kateuteen.

Ei kannata olla vaatimaton, eikä piilotella kybnttilöitään vaan poltetaan ne molemmista päistä.

Kun jouduin leipääni etsimään nuorena Helsinkiin,niin en huomannut kadetta siellä ollessani koskaan. Eläkepäivät lähestyivät kotiseutu puoleensa veti
tänne pohjoiskarjalaan,niinpä sekin ilmiö kävi selväksi..Muutin kirkonkylälle
kerrostaloon,opettelen uutta elämää,jota pentuna maaseudulla ei ymmärtänyt huomioida Kyllä pärjää päivän sanomisilla ja on jonnekin lääkäriin tai kampaajalle mitä vaan sepustaa,juorut ei kuulu piireihin.

Oulu on lännessä,,, mutta Kuusamohan on itärajalla.

Missäs Kainuu, eikö Kuusamo jotenkin edes vähän kuuluis Kainuuseen?

Kainuu että Kuusamo, Pohjois-Karjalaa.

Oe voe, katsokaa Google Mapista.

Kyllä on aika huonosti,jos ei Suomenkarttaa vielä osaa lukea.

Tutustu ensin Suomeen ennenkuin lähdet ulkomaille,niin pieni on maamme
täytyyhään tutustua pieneen rakkaaseen omaan maahan.

Nääs vielä on Suomi ,kun Katainen ei kaikkea ole lähettänyt naapurimaihin..--

Pohjoisesta etelän maille muuttanut leskirouva meni kokkareiden korttipelikerhoon jospa siihen mukaan solahtaisi. Osasi bridget, canastat, ristikontrat, paskahousut sun muut koska oli pohjoisessa niitä harrastanut kerhossa. Parin kerran jälkeen sai tuta pahemman jälkeen. Yksi huomautti hajuveden tuoksusta, toinen huomautti lyöt täysin vääriä kortteja pöytään minähän häviän tässä sinun parina ollessa.
Pohjosen tyttö kokosi kamppeensa tajusi hänelle näytettiin ovea.

Joskus on vaikeaa päästä ryhmän henkeen mukaan, pahinta tässä olikin kateus, pohjoisen murre tuli sotkemaan etelän murretta mikä vielä pahinta jourut kertoivat pohjoisen tytön olevan hyvin älykäs ja ammatissa varsin pitkälle arvostettu henkilö. Pitihän hänet savustaa ulos etelän porukan tasapäisestä kerhosta. Kateus ilmeisesti uutta jäesentä kohtaan.

On se niin kumma kun tässäkin iässä - 70 v, viitsitään kadehtia, päinvastoin uudet ajatukset ja tavat rikastuttavat elämää

Nyt hei pidetään omista- asioista kiinni,niin kateus ei juolada mieleen.
Miettikää ja aatelkaa miten minulla on kaikki hyvin.Leipää ja lämmintä,katto pään päällä. Vahva särkykapseli välillä poskeen eipä huolenhäivää...Usein niitä lavitsa päiviä pidämme,kyllä se siitä..saparo pystyyn.

Juice Leskisellä oli napakka biisi elämän vastakohdista. En löytänyt videolta sitä, mutta sanat kylläkin.

http://pilvibongari.blogspot.fi/2011/08/tahtojen-taistoa.html

Läänitietoutta kalkkiksille:
http://www.kihlasormukset.com/index.php?sivu=k_kaikki

,ateutta voi joku tuntea siitäkin etten ole hoitanut asioitani hyvin, en lapsianikaan. Yksinhuoltajana ollessani en jaksanut huolehtia kunnolla heistä vaan annoin kasvaa
ltoimenaan, en kieltänyt kouluun mennosta enkä käskenyt. Annoin heidän kasvaa ihmisiksi ja ihmisiksi he kasvoivat. Miten se on mahdollista kun kadullekin olisivat voineet päätyä.

Mutta ovat ilman korkeita koulutuksia nyt osin kouluttamassa omia lapsiaan parempiin asemiin väittävät että itse hehaluavat

Kysymys alotuksen tekijälle :

miksi teki mielesi heittää kysymys,? = "oletteko koskaan konenu kateutta "

kiva jos vastaisit !

Kateutta pidetään luonnevikana , jos olen oikein ymmärtänyt . No mitenkäs on Ahneus , se taitaa olla vastakohta , Vai onko niin että kateus johtaa ahneuteen , kun jolla kulla on enemmä on minunkin saatava.