Tapahtui junassa matkalla Helsinkiin

junamatkalla

On avan pakko avautua tänne jokseenkin huvittavasta tapahtumasta, joka kävi eilen imatra-helsinki junassa. Istuin yksin ravintolavaunussa ja viereisessä pöydässä istui 4 naista. Luettuani oman iltapäivälehteni jäin tekemisen puutteessa kuuntelemaan sivukorvalla noiden neljän naisten keskusteluja.

Kävi selväksi, että naiset ovat opettajia (ilmeisesti lukion opettajia). Aikansa keskustelivat oppilaiden lähettämistä facebook-kaveripyynnöistä ja puhuivat huonoon sävyyn kanssaopettajastaan, joka kaveeraa oppilaiden kanssa.

Noh, diibadaabaa..

Jotenkin keskustelu sitten ajautui kokeiden korjaamiseen. Keskustelivat eri arvostelujärjestelmistä. Yksi sanoi sitten jossain vaiheessa, että arvostelee kokeet prosenttimenetelmällä. Eli numeroarvostelun sijasta laskee kuinka monta prosenttia täydestä pistemäärästä on oppilas saanut.

Ja kohta oli mulla repeäminen todella lähellä..

Kolme muuta opettajaa kiinnostui tuosta järjestelmästä ja pyysivät tätä keskustelun aloittanutta opettajaa kertomaan miten se prosenttijuttu käytännössä tehdään. Ope rupesi selittämään että sillä on jossain tallessa kaava, jolla tuo prosentti saadaan laskettua, mutta ei nyt muista sitä. Muut kollegat innostuivat ja kehottivat etsimään sen kaavan, jotta hekin voisivat kokeilla tuota arvostelysysteemiä. Yksi alkoi muistelemaan, että siinä jotenkin kerrotaan jotain 100:lla ja jaetaan 100:lla ja jotain, mutta ei nyt muista. Pian tämän jälkeen opettajat nousivat pöydästään ja palasivat istumapaikoilleen.

Siis oikeasti! Onko niin, että voit saada opettajan viran ja paperit osaamatta yksinkertaisia prosenttilaskuja?? Nää opettajat olivat kaikki ihan hiluissaan siitä kaavasta, jonka tämä yksi heille voisi etsiä. Mulla oli todellakin naurussa pitelemistä kun siinä vieressä istuin ja oli pakko katsella ikkunasta ulos etten repeisi täysin.

Tällainen tarina mulla oli jaettavana teille. Oli pakko tulla jakamaan se tänne ihan teidän muidenkin viihdyttämiseksi :)

23

1089

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • aofihsayeofiho

      No riippuu varmaan minkä aineenopettajia olivat, onko pääsy vaatimuksena matematiikan maisterin paperit. Nykyään ei ylppäreissä tarvitse edes matematiikkaa kirjoittaa, jos ei halua, joten ei liene ihme jos ei kaikki kansalaiset enkä puhu nyt edes opettajista, hallistse perusmatematiikkaa. Omasta mielestäni hallitsen peruslaskutaidot, vaikka en matematiikanope olekaan.

    • opex

      No höpöhöpö. Uskokoon ken haluaa. Miten niin numeroarvostelun sijasta? Numerohan siitä prosenttitaulukostakin tulee.

      Kaikki oppikirjantekijöiden ja opettajankalentereiden valmiit arvosanataulukot alkavat sillä, että kerrotaan, onko kyseessä 30, 40 vai 50% taulukko. Ei ole yhtään opettajaa, jolle tämä prosentti-idea olisi tuntematon. Kaikki opettajat myös tietävät, että sitä kaavaahan ei ole pakko osata, koska esim. oppikirjankustantajien nettisivuilla on laskureita, joihin voi lyödä maksipisteet ja prosenttiluvun ja saada valmiin arvosanataulukon.

      Uskon tuon urbaanilegendan, jos uskon sen, että on opettajia, jotka eivät ole koskaan nähneet opettajanopasta, opekalenteria tai käyneet kustantajien nettisivuilla tahi istuneet aineryhmäpalaverissa, jossa usein päätetään, minkä prosentin taulukkoa käytetään.

      • pro cent

        Voisitko selittää mitä tarkoittaa 30, 40, 50 % näin vanhemmalle. Milloin käytetään mitäkin prosenttia?


      • opex
        pro cent kirjoitti:

        Voisitko selittää mitä tarkoittaa 30, 40, 50 % näin vanhemmalle. Milloin käytetään mitäkin prosenttia?

        Esim. 30% arvosana-asteikkoa kun käytetään, vitosen saa eli läpi pääsee, jos saa 30% pisteistä jne. Peruskoulussa käytetään yleensä 30 tai 40% taulukkoa. Opettaja voi harkintansa mukaan kiristää tai lieventää asteikkoa, jos koe osoittautuu vaikkapa kovin helpoksi/vaikeaksi.


      • pro cent
        opex kirjoitti:

        Esim. 30% arvosana-asteikkoa kun käytetään, vitosen saa eli läpi pääsee, jos saa 30% pisteistä jne. Peruskoulussa käytetään yleensä 30 tai 40% taulukkoa. Opettaja voi harkintansa mukaan kiristää tai lieventää asteikkoa, jos koe osoittautuu vaikkapa kovin helpoksi/vaikeaksi.

        Mitä tapahtuu tuon jälkeen? Onko asteikko silloin suoraviivainen? Voidaanko kotona muuttaa annetut pisteet numeroksi?

        Useinhan kuitenkin kouluissa käytetään valmiita tai aiemmin käytettyjä kokeita. Onko silloin aina käytössä sama prosenttitaulukko?


      • junamatkalla

        Ihmettelen mistä tämä prosenttien perusteella annettava numerokeskustelu sai alkunsa? Kyseinen keskustelu opettajien pöydässä käytiin nimenomaan siitä, miten lasketaan se, kuinka monta prosenttia esim. 36pistettä on 80 pisteestä (maximi). Ei mistään prosenttitaulukosta. Sen takia tuo keskustelu sai minussa lähes repeämisen aikaan.


      • uskonnon ope
        junamatkalla kirjoitti:

        Ihmettelen mistä tämä prosenttien perusteella annettava numerokeskustelu sai alkunsa? Kyseinen keskustelu opettajien pöydässä käytiin nimenomaan siitä, miten lasketaan se, kuinka monta prosenttia esim. 36pistettä on 80 pisteestä (maximi). Ei mistään prosenttitaulukosta. Sen takia tuo keskustelu sai minussa lähes repeämisen aikaan.

        No, miten se lasketaan?


      • opex
        pro cent kirjoitti:

        Mitä tapahtuu tuon jälkeen? Onko asteikko silloin suoraviivainen? Voidaanko kotona muuttaa annetut pisteet numeroksi?

        Useinhan kuitenkin kouluissa käytetään valmiita tai aiemmin käytettyjä kokeita. Onko silloin aina käytössä sama prosenttitaulukko?

        En nyt oikein tajua. Ei sen jälkeen tapahdu mitään. Koepaperiin merkitään pistemäärä (esim. 36/80p.) ja siitä seuraava arvosana.

        Saman kokeen voi tietenkin arvioida eri taulukolla, sehän tässä on koko idea.

        Tässä keskustelussa alkaa kohta olla niitä urbaanilegendan piirteitä... Etkö ole ikinä nähnyt koepaperia? Ainahan siinä on pisteet ja arvosana, joista matematiikka osaava voi itsekin laskea, mitä taulukkoa on käytetty.

        Mitä ihmettä muuten tarkoittaa suoraviivainen asteikko? Eikä oppilas tai huoltaja voi todellakaan muutella kokeesta yhtään mitään. Tai jos muuttelee, niin ihan omiansa sitten. Kyllä se on opettaja, joka päättää, millä pistemäärällä minkäkin arvosanan saa. Se lukee ihan siinä koepaperissa, ei niitä arvosanoja ole yleensä pidetty salassa oppilaalta. Saitko sinä koulussa useinkin takaisin koepapereita, joihin ei ollut merkitty pisteitä ja arvosanaa???

        Jos kovasti kiinnostaa, toki voi kysyä opelta, millaista asteikkoa on käytetty. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että jos kysymykset ovat tämänkaltaisia, niistä saa loistavaa viihdettä opehuoneen kahvipöytään.


      • pro cent
        opex kirjoitti:

        En nyt oikein tajua. Ei sen jälkeen tapahdu mitään. Koepaperiin merkitään pistemäärä (esim. 36/80p.) ja siitä seuraava arvosana.

        Saman kokeen voi tietenkin arvioida eri taulukolla, sehän tässä on koko idea.

        Tässä keskustelussa alkaa kohta olla niitä urbaanilegendan piirteitä... Etkö ole ikinä nähnyt koepaperia? Ainahan siinä on pisteet ja arvosana, joista matematiikka osaava voi itsekin laskea, mitä taulukkoa on käytetty.

        Mitä ihmettä muuten tarkoittaa suoraviivainen asteikko? Eikä oppilas tai huoltaja voi todellakaan muutella kokeesta yhtään mitään. Tai jos muuttelee, niin ihan omiansa sitten. Kyllä se on opettaja, joka päättää, millä pistemäärällä minkäkin arvosanan saa. Se lukee ihan siinä koepaperissa, ei niitä arvosanoja ole yleensä pidetty salassa oppilaalta. Saitko sinä koulussa useinkin takaisin koepapereita, joihin ei ollut merkitty pisteitä ja arvosanaa???

        Jos kovasti kiinnostaa, toki voi kysyä opelta, millaista asteikkoa on käytetty. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että jos kysymykset ovat tämänkaltaisia, niistä saa loistavaa viihdettä opehuoneen kahvipöytään.

        Kysyin näin:

        Onko asteikko silloin suoraviivainen? Tämä tarkoittaa lineaarista asteikkoa, jossa jokaisen numeron väli on pisteissä sama. Mikä tässä on vaikeaa? Eikö lineaarisuus ole tuttu asia? Väännän rautalangasta: Peruskoulun periaatteena alkujaan oli, että mitä isompi mies sitä isompi höylä. Se on sitä suoraviivaisuutta.


        Voidaanko kotona muuttaa annetut pisteet numeroksi? Miten niin et ymmärtänyt tätä kysymystä?

        Tarkoitan tätä. Jos käytetään 30 %-asteikkoa, niin kokeen läpäisemiseen tarvitaan 24 pist. Tämän mukaan 7 saa pistemäärällä 46,4 pist. ja kiitettävän 9 pisteillä 68,8. Numeron väli on 11,2 pist.
        Muutinko pisteet oikein numeroksi?

        Päätätkin käyttää 50 %-taulukkoa.

        Silloin kokeen läpäisemiseen tarvitaan puolet pisteistä eli 40 pist. Tämän jälkeen yhden numeron väli onkin 40 pist./5 = 8 pist. Tämä taulukko on hyvin herkkä pienillekin virheille ja siksi kokeen arvosstelu onkin tehtävä huolellisesti ja on ymmärrettävää, että yksistää koenumero ei voi vaikuttaa oppiaineen arvosanaan.

        Nyt numerot seuraavat pisteistä näin:

        numero 6 (40 8) pist = 48 pist.
        7 (40 2x8) pist = 56 pist.
        8 (40 3x8) pist = 64 pist.
        9 (40 4x8) pist = 72 pist.
        10 (40 5x8) pist = 80 pist.


        Aivan, ymmärrän että siellä on miikat, plussat ja puolikkaat. Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

        P.S. Muistelin että olet äikän ope? Mitä muuten tarkoittaa pro cent?
        Nimimerkistäni olisi pitänyt jo huomata, että alaani kuuluu matematiikka.

        Itse aloitit v.ittuilun.


      • arvostelijax
        opex kirjoitti:

        En nyt oikein tajua. Ei sen jälkeen tapahdu mitään. Koepaperiin merkitään pistemäärä (esim. 36/80p.) ja siitä seuraava arvosana.

        Saman kokeen voi tietenkin arvioida eri taulukolla, sehän tässä on koko idea.

        Tässä keskustelussa alkaa kohta olla niitä urbaanilegendan piirteitä... Etkö ole ikinä nähnyt koepaperia? Ainahan siinä on pisteet ja arvosana, joista matematiikka osaava voi itsekin laskea, mitä taulukkoa on käytetty.

        Mitä ihmettä muuten tarkoittaa suoraviivainen asteikko? Eikä oppilas tai huoltaja voi todellakaan muutella kokeesta yhtään mitään. Tai jos muuttelee, niin ihan omiansa sitten. Kyllä se on opettaja, joka päättää, millä pistemäärällä minkäkin arvosanan saa. Se lukee ihan siinä koepaperissa, ei niitä arvosanoja ole yleensä pidetty salassa oppilaalta. Saitko sinä koulussa useinkin takaisin koepapereita, joihin ei ollut merkitty pisteitä ja arvosanaa???

        Jos kovasti kiinnostaa, toki voi kysyä opelta, millaista asteikkoa on käytetty. Mutta nyt täytyy kyllä sanoa, että jos kysymykset ovat tämänkaltaisia, niistä saa loistavaa viihdettä opehuoneen kahvipöytään.

        Tässä keskustelussa alkaa kohta olla niitä urbaanilegendan piirteitä... Etkö ole ikinä nähnyt koepaperia? Ainahan siinä on pisteet ja arvosana, joista matematiikka osaava voi itsekin laskea, mitä taulukkoa on käytetty. - - - - - - -

        Ei noista voi laskea taulukon %. Ei tietenkään. Nyt puhut ihan höpöä.


      • opex
        pro cent kirjoitti:

        Kysyin näin:

        Onko asteikko silloin suoraviivainen? Tämä tarkoittaa lineaarista asteikkoa, jossa jokaisen numeron väli on pisteissä sama. Mikä tässä on vaikeaa? Eikö lineaarisuus ole tuttu asia? Väännän rautalangasta: Peruskoulun periaatteena alkujaan oli, että mitä isompi mies sitä isompi höylä. Se on sitä suoraviivaisuutta.


        Voidaanko kotona muuttaa annetut pisteet numeroksi? Miten niin et ymmärtänyt tätä kysymystä?

        Tarkoitan tätä. Jos käytetään 30 %-asteikkoa, niin kokeen läpäisemiseen tarvitaan 24 pist. Tämän mukaan 7 saa pistemäärällä 46,4 pist. ja kiitettävän 9 pisteillä 68,8. Numeron väli on 11,2 pist.
        Muutinko pisteet oikein numeroksi?

        Päätätkin käyttää 50 %-taulukkoa.

        Silloin kokeen läpäisemiseen tarvitaan puolet pisteistä eli 40 pist. Tämän jälkeen yhden numeron väli onkin 40 pist./5 = 8 pist. Tämä taulukko on hyvin herkkä pienillekin virheille ja siksi kokeen arvosstelu onkin tehtävä huolellisesti ja on ymmärrettävää, että yksistää koenumero ei voi vaikuttaa oppiaineen arvosanaan.

        Nyt numerot seuraavat pisteistä näin:

        numero 6 (40 8) pist = 48 pist.
        7 (40 2x8) pist = 56 pist.
        8 (40 3x8) pist = 64 pist.
        9 (40 4x8) pist = 72 pist.
        10 (40 5x8) pist = 80 pist.


        Aivan, ymmärrän että siellä on miikat, plussat ja puolikkaat. Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

        P.S. Muistelin että olet äikän ope? Mitä muuten tarkoittaa pro cent?
        Nimimerkistäni olisi pitänyt jo huomata, että alaani kuuluu matematiikka.

        Itse aloitit v.ittuilun.

        Kuule, ei ole syytä tähän murheeseen. Opettaja merkitsee paperiin pisteet ja arvosanan. Kotona ei tarvitse yhtään mitään tehdä eikä asiasta mitään ymmärtää ja hyvä niin. Kotona ei siis tarvitse todellakaan muuntaa pisteitä arvosanoiksi, koska opettaja tekee sen, kuten koepaperista varmasti näkyy.

        Varmaan jopa matemaatikko tajuaa, että kotona "muutetuilla arvosanoilla" ei ole mitään merkitystä vaan sillä, joka on open arviointikirjassa, eli koko kysymys on täysin käsittämätön. Myöskään ei varmaan tarvitse opettajalle selittää, että kokeen arvioinnissa tarvitaan huolellisuutta. Itse yritän kyllä olla ihan yhtä huolellinen oli käytössä sitten mikä tahansa asteikko.

        Ja mitä nimimerkkiisi tulee, niin anna nyt anteeksi, jos sitä on vaikea pitää itsestään selvänä todisteena koulutuksestasi...

        Ja miksi siteeraat asteikkoja viestiisi? Mitä niiden on tarkoitus todistaa? Kyllä, olet ihan oikeassa siinä, että arvosana riippuu käytetystä asteikosta. Onko tästä joku ollut eri mieltä?

        Mutta kuten sanottua, kyllä ope hoitaa tämän arviointiasian, joten voit nukkua yösi rauhassa ja jättää ihan ne pistemäärät muuttelematta yhtään miksikään, koska se on opettajan työtä, ei kotiväen.


      • junamatkalla
        uskonnon ope kirjoitti:

        No, miten se lasketaan?

        esim seuraavasti:

        36p/80p x 100% = 45%

        Yksinkertaista yläaste(ellei jopa ala-aste)matematiikkaa.


      • Helpompi linkittää..
        pro cent kirjoitti:

        Kysyin näin:

        Onko asteikko silloin suoraviivainen? Tämä tarkoittaa lineaarista asteikkoa, jossa jokaisen numeron väli on pisteissä sama. Mikä tässä on vaikeaa? Eikö lineaarisuus ole tuttu asia? Väännän rautalangasta: Peruskoulun periaatteena alkujaan oli, että mitä isompi mies sitä isompi höylä. Se on sitä suoraviivaisuutta.


        Voidaanko kotona muuttaa annetut pisteet numeroksi? Miten niin et ymmärtänyt tätä kysymystä?

        Tarkoitan tätä. Jos käytetään 30 %-asteikkoa, niin kokeen läpäisemiseen tarvitaan 24 pist. Tämän mukaan 7 saa pistemäärällä 46,4 pist. ja kiitettävän 9 pisteillä 68,8. Numeron väli on 11,2 pist.
        Muutinko pisteet oikein numeroksi?

        Päätätkin käyttää 50 %-taulukkoa.

        Silloin kokeen läpäisemiseen tarvitaan puolet pisteistä eli 40 pist. Tämän jälkeen yhden numeron väli onkin 40 pist./5 = 8 pist. Tämä taulukko on hyvin herkkä pienillekin virheille ja siksi kokeen arvosstelu onkin tehtävä huolellisesti ja on ymmärrettävää, että yksistää koenumero ei voi vaikuttaa oppiaineen arvosanaan.

        Nyt numerot seuraavat pisteistä näin:

        numero 6 (40 8) pist = 48 pist.
        7 (40 2x8) pist = 56 pist.
        8 (40 3x8) pist = 64 pist.
        9 (40 4x8) pist = 72 pist.
        10 (40 5x8) pist = 80 pist.


        Aivan, ymmärrän että siellä on miikat, plussat ja puolikkaat. Mutta ei tämä mitään rakettitiedettä ole.

        P.S. Muistelin että olet äikän ope? Mitä muuten tarkoittaa pro cent?
        Nimimerkistäni olisi pitänyt jo huomata, että alaani kuuluu matematiikka.

        Itse aloitit v.ittuilun.

        http://www.saunalahti.fi/lesippon/matematiikka/pistetaulukko.htm

        Helpompi linkittää...


    • Bosssi

      Voi hyvääpäivää! Antkaa niille urpoille vähintään viitoset niin ne taputtavat teille kuin apinat eläintarhassa!

    • Arvon mekin ans...

      Täällä näytetään kovasti keskustelevan noista kokeiden arvosteluun liittyvistä ongelmista.

      Ilmeisesti se tuottaa pieniä käytännöllisiä hankaluuksia monille matemaattisten aineiden opettajillekin.

      Pienenä vihjeenä mainittakoon, että näppärä ohjelma kokeiden arvosteluun löytyy ainakin Kolarin lukion linkkisivuilta osoitteesta

      http://www.kolarinlukio.fi/linkit/13

      Valitkaa sivulta linkki 'arvostelut'. Itse ainakin (ja muutamat opekolleganikin) ovat havainneet sivun hyödylliseksi.

      Myös Kolarin lukion vanhoilla nettisivuilla oli vastaava palvelu, mutta se on nyttemmin poistettu käytöstä.

      • pro cent sataa kohti

        Niin, ne pohtivat tätä arviointiongelmaa, jotka siitä jotain ymmärtävät.

        Aikoinaan arvosteluun liittyi säännös, jonka mukaan saman opettajan antamien arvosanojen keskiarvo todistuksessa tuli olla välillä 7 - 8. Sitten tuo säännös poistettiin.
        Ongelmana näissä %-taulukoissa on se, että heikompi oppilas saa heikossa ryhmässä tasoaan parempia numeroita ja vastaavasti sama oppilas ns. hyvässä luokassa tasoaan heikompia numeroita. 50 %-taulukko antaa heikolle oppilaalle n. yhden numeron huonomman numeron kuin esim. lineaarinen asteikko, jossa viiva vedetään koordinaatistoon nelosesta kymppiin.

        Yo-kirjoituksissa pitkässä matematiikassa käytetään parempiiin arvosanoihin painottuvaa arvostelua, koska ko. aineen oppilaat ovat ikäluokasta jo valikoitu lahjakkuuden mukaan ainakin pääsääntöisesti.

        Oppilasarviointi/itsearviointi oli oikein paljon esillä 15 v. sitten, kun koulutusta annettiin roppakaupalla Opetushallituksen toimesta. Silloin tuntui, että mikään ei ole niin tärkeätä kuin tuo arviointi. Kotiinkin tuli piirustuksia vanhempien arvioitavaksi. Anna siitä nyt sitten lapsellesi numero.


    • matikan ope

      En tiedä, oliko viihdyttävä vai, mutta riippuu varmasti minkä aineen opettaja on kyseessä.

      Mutta sitten itse "kaavaan", kaavoja on monenlaisia, joten en lainkaan ihmettele, jos opettaja ei sitä ulkoa muista. Otetaan esimerkiksi kahden pisteen kautta kulkevan suoran yhtälö, jossa siis määritellään vitosen rajaksi vaikkapa joku prosenttiosuus ja kympin rajaksi toinen prosenttiosuus ja arvosana määräytyy tälle suoralle asettuvan arvon mukaan.

      Koska en käytä mitään vakiopistemäärää kokeissa tai vakio pisterajoja, joudun monesti laskemaan kaavan pisteille kokeita varten uudestaan. Kaava jota käytän asettuu lineaarisesti kahden pisteen välille ja jossa voidaan määrittää läpipääsyraja ja täyden suorituksen raja, tämän jälkeen kaava pitää vaan muokata lopulliseen muotoonsa.

      En puhuisi yksinkertaisesta prosenttilaskusta.

      • junamatkalla

        Miten tää ei voi täällä mennä kuin muutaman hassun lukijan kaaliin... Asia jota nämä opettajat pähkäilivät oli MITEN LASKETAAN KUINKA MONTA PROSENTTIA ESIM. 30 PISTETTÄ ON 80 PISTEESTÄ!!

        Jos toi ei ole simppeliä matikkaa niin mikä sitten on?


      • oleeol
        junamatkalla kirjoitti:

        Miten tää ei voi täällä mennä kuin muutaman hassun lukijan kaaliin... Asia jota nämä opettajat pähkäilivät oli MITEN LASKETAAN KUINKA MONTA PROSENTTIA ESIM. 30 PISTETTÄ ON 80 PISTEESTÄ!!

        Jos toi ei ole simppeliä matikkaa niin mikä sitten on?

        OI JA VOI MITEN HIRVEÄÄ! OPETTAJAT EIVÄT OSAA TUOLLAISTA!
        VIRALTA PITÄISI LAITTAA POIS JA HETI!

        Nyt olen varmaan taivastellut asiaa kaikkien lukijoiden puolesta.
        Oletko tyytyväinen??


      • opettajaope
        junamatkalla kirjoitti:

        Miten tää ei voi täällä mennä kuin muutaman hassun lukijan kaaliin... Asia jota nämä opettajat pähkäilivät oli MITEN LASKETAAN KUINKA MONTA PROSENTTIA ESIM. 30 PISTETTÄ ON 80 PISTEESTÄ!!

        Jos toi ei ole simppeliä matikkaa niin mikä sitten on?

        Tuosta sinun selityksestä ei voi päätellä, oliko kyseessä, ettei opettajat osaa laskea prosentteja vai se, ettei opettaja enää muista miten ko. kaava meni. Luepa ajatuksellasi tuo ensimmäinen viestisi: Siitä saa kuvan, että joku opettaja alkoi muistelemaan jonkun pistetaulukon kaavaa (joka ei siis ole vain x % luvusta y).

        " Muut kollegat innostuivat ja kehottivat etsimään sen kaavan, jotta hekin voisivat kokeilla tuota arvostelysysteemiä. Yksi alkoi muistelemaan, että siinä jotenkin kerrotaan jotain 100:lla ja jaetaan 100:lla ja jotain, mutta ei nyt muista. Pian tämän jälkeen opettajat nousivat pöydästään ja palasivat istumapaikoilleen."

        Kehoittivat etsimään kaavan arvostelusysteemistä.

        Kirjoittaisit selkeästi, niin ei muiden tarvitse kuvitella sellaista mitä et tarkoita!


    • Tais vaan olla vanha

      Kuvaajan piirtäminen ruutupaperille ei vaikeaa ole,

      Mutta eipä oman kaavankaan kehittelemisen vaikeaa pitöisi olla:

      Merkitään koordinaatistoon pisteet x-akselille ja arvosanat y-akselille. Päätetään maksimipistemäärä, esim 30 ja arvosana, jolla saa arvosanan 4, esim 4.

      Tällöin suora kulkee pisteiden (30,10) ja (4,4) kautta. Kulmakerroin k on tällöin (10-4)/(30-4) ~ 0,23

      Sijoitetaan luvut yhtälöön
      y = kx b
      10 = ((10-4)/(30-4)) * 30 b , josta ratkaistaan b ~ 3,8

      Palataan peruskaavaan
      y = kx b || → sij k ja b

      y = 0,23x 3,8 , jossa y on arvosana ja x saatu pistemäärä.

    • Tilastotieteilijä

      Eihän tuossa mitään ihmeellistä ole. Ainakin kun itse kirjoitin ylioppilaaksi, niin arvostelun lähtökohtana oli ns. normaalijakauma:

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Normaalijakauma

      Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että ns. tyhmin osa populasta, sanotaanko vaikka 10% saavat huonot arvosanat ja jakauman toinen häntä saa 10% parhaat arvosanat. Suurin osa massasta oli siinä välillä. Ylioppilaskokeissa on tosin isompi aineisto (enemmän oppilaita) kuin yhdessä luokassa, joten mainittujen opettajien arvostelutapa ei ole siinä määrin tilastollisesti ns. robusti.

      Voi olla kyse vaan siitä, että kyseiset opettajat haluavat tehdä elämänsä helpoksi moisen "automaation" kautta. Oma historianopettajani lukiossa tarkisti koevastaukset viivoittimella ;) (mitä enemmän rivejä, sen parempi).

    • Näin meillä

      Itse käytin yliopistossa viisijakoisessa (hyväksytyt arvosanat 1–5) taulukkoa 50, 58, 67, 75 ja 83 prosenttia maksimipisteistä. Homman helpottamiseksi kursseista sai maksimissaan sata pistettä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      110
      8356
    2. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      40
      2545
    3. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      121
      2263
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      23
      1936
    5. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      15
      1674
    6. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      11
      1499
    7. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      16
      1452
    8. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      14
      1399
    9. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1272
    10. Kristityt "pyhät"

      Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.
      Kristinusko
      12
      1183
    Aihe