Tätä risteystä on täällä sanottu pyöräilijän kannalta "erityisen hankalaksi tai huonosti suunnitelluksi"
http://goo.gl/maps/kSXAj
http://goo.gl/maps/jMZSl
Minkälaisia ongelmia tuolla on?
http://goo.gl/maps/kSXAj
http://goo.gl/maps/jMZSl
Minkälaisia ongelmia tuolla on?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Eikös tuon paikan ongelmat ole aivan peruskauraa. Tuomarilankadulta tulevat autot eivät väistä tuomarilan tien kevyenliikenteen väylän pyöräilijöitä. Siinä on kuitenkin kolmio ja oikein pyöräilijöistä varoittava lisäkilpi. Paikka on melko vilkas joten kohtaamisia on paljon.
Päivittäin tuosta kohdasta pyörällä ajavana, voin sanoa että Tuomarilankadulta oikealle Tuomarilantielle kääntyvät autoilijat katsovat vain vasemmalle tuleeko Espoon keskuksen suunnasta autoja ja jättävät katsomatta oikealta tulevia pyörälijöitä.
Espoon keksuksesta päin tulleessa tuossa on vielä suhteellisen hyvä näkyvyys mutta kun tullaan toisesta suunnasta eli Koivuhovista päin, niin tuon pyörätien / jalkakäytävän järjettömän shikaanin takia näkyvyys on todella huono, mutta siitä huolimatta Tuomarilankadulta autot tulevat tuohon risteykseen edes hidastamatta vauhtia jos Espoon keskuksen suunnalta ei autoja tule. ( Seurattu on ja useasti )
Pyöräilijöiden nopeutta tähän keskusteluun on turha sotkea, sillä tuon shikaanin takia siihen risteykseen ei voi pyörällä ajaa kuin 10 - 15 km / h.
Tuo _järjetön_ ”shikaani” http://fi.wikipedia.org/wiki/Shikaani ei ole pyöräilijöiden kiusaksi vaan muodostuu pakosti siitä, että saadaan kolmion takaa tulevalle autolle odotustila suojatien/pyörätien jatkeen ja risteyksen väliin. Tällä tavalla auton tulo Tuomarilankadulta Tuomarilantielle saadaan kaksivaiheiseksi.
Ensimmäisessä vaiheessa kuljettaja tutkii s/pj:n väistettävät ja päästää heidät ja siirtyy toiseen vaiheeseen risteyksen ja s/pj:n väliin odottamaan vuoroaan risteävällä Tuomarilantiellä
http://goo.gl/maps/pbyqx
Tästä on monia etuja. Väistämisvelvollisuus jakaantuu osiin eli kuljettajaa ei rasiteta hajauttamalla hänen huomiotaan moniin tärkeisiin asioihin samanaikaisesti vaan tapahtumaa jaksotetaan, kuljettaja saa mahdollisimman hyvän näkyvyyden paikan tehdäkseen ratkaisunsa liittymisestä risteävään liikenteeseen ja kuljettaja ei ole pakotettu jäämään s/pj:n päälle näkyvyyttä saadakseen ja estämään heitä.
J-kulk ja pyör on tästä etu, että autoilijalle mahdollistetaan keskittyminen heidän väistämiseksi ja se ettei autoilijan tarvitse tukkia s/pj:tä.
Varmasti moni autoilija kolmion takaa oikealle kääntyessään yrittää tehdä molemmat vaiheet samanaikaisesti säästääkseen aikaa ja polttoainetta.
Jos tuota suojatietä ei olisi rakennettu irti risteyksestä seisoisivat asianmukaisesti sijoittuneet autoilijat suojatien edessä odottamassa vuoroaan ja, kuten Himangan Polkijat tuossa aikaisemmin sanoi ”Paikka on melko vilkas joten kohtaamisia on paljon”, tilaisuuden tullen autoliikenteen osalta liikkeellelähdön estäisi risteävä pyöräilijä tai jalankulkija. Varsinkin vasemmalle käännös kolmion takaa saattaisi olla todella tuskallinen asialliselle autoilijalle vilkkaan liikenteen aikaan.
Samalla ”shikaanin” suunnasta tulevalle ja vasemmalle Tuomarilankadulle kääntyvälle autolle jää s/pj:n väistämispaikka sen eteen jos vaikka joku kääntyvä ajattelisi ettei voi pysähtyä väistämään näitä, koska siinä tapauksessa tukkisi risteyksen ja estäisi vastaantulevia ( gauheeee juttu ). Päinvastaisesta suunnasta ja oikealle kääntyvälle autolle taas jää väistämispaikka risteyksen ja s/pj:n väliin tuon pienen viherkaistaleen ansiosta eikä kääntyvä tuki takaansa tulevien kulkua, koska vinossa asennossa tarvitsee pienemmän tilan.
http://goo.gl/maps/r0AB1
Tämä risteys on loistavasti suunniteltu ja toteutettu. Täyskymppi suunnittelijalle.
Tämän kaiken ymmärtää jokainen autoilija, jolla on hiukan ajokokemusta ”tavallisista” suojateistä ja tällaisista ”eteenvedetyistä” suojateistä.
Tällainen risteys on usein mahdollista rakentaa vain uusille väljille asuinalueille. Tiheään rakennetussa kaupungissa näkeekin paljon suojatien päällä seisovia autoja. Pakosta.
”Pyöräilijöiden nopeutta tähän keskusteluun on turha sotkea, sillä tuon shikaanin takia siihen risteykseen ei voi pyörällä ajaa kuin 10 - 15 km / h.”.
En oikein ymmärrä kauhisteluasi tuosta nopeuden hidastamisesta. Minun ajatusmaailmassa se on täysin luonnollista tuossa tilanteessa, jossa lähestytään risteystä, jossa tiheästi muuta ajoneuvoliikennettä ja jalankulkijoita.
On erityisen hyvä asia, että pyöräilijä joutuu pudottamaan nopeuttaan saapuessaan tuohon risteystilanteeseen. Monet pyöräilijät kuvittelevat ettei heidän tarvitse pyörätiellä ajaessaan välittää tilanteiden muuttumisesta mitenkään.
Edeltävä tilanne ”shikaanin” suunasta on aukea, jossa ei ole mitään erityistä. On hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin ja risteävää liikennettä tms. ei ole odotettavissa. Voin antaa pyörän laukata täysillä.
http://goo.gl/maps/MuT2l
Lähestyn pyörätiellä risteystä ja tullaan muuttuneeseen tilanteeseen.
Vasemmalta tulee pyörätie, josta voi tulla toinen pyöräilijä tai lenkkeilijä pimennosta kallion ja puiden takaa väärää puolta vastaan, jalankulkija voi olla lähdössä ( ehkä juosten ) ylittämään samaa suojatietä ja linjat risteää, musta auto on jättänyt tilan pyöräilijöille ja jalankulkijoille eikä ole tukkinut s/pj:tä, mutta viereistä kaistaa voi tulla toinen auto eikä sitä ole mahdollista nähdä. Tässä yhteydessä on turha puhua tuon tilanteen auton pysähtymispakosta suojatien eteen, koska vain minuun se tekee kipeää.
Tuleeko samasta suunnastani kadulla vasemmalle kääntyvä auto? Miten se käyttäytyy ja millä nopeudella? Aurinko paistaa nyt itsestäni takaviistosta vasemmalta ja voi olla ettei autoilija häikäistyneenä pysty edes näkemään minua. Tuleeko edestä kääntyvää autoa?
Suojatien takana olevat äiti ja lapsi ovat menossa minne? Onkohan siellä narun päässä jossain matala mäyräkoira näkymättömissä? Repäiseeköhän tuo lapsi itsensä irti äidin otteesta ja juoksee johonkin suuntaan?
Jos he jatkavat lainmukaisesti rinnakkain keskellä tuota kl-väylää, niin tilaa ei jää minulle nimeksikään, joten täytyy rajusti hidastaa ja tarvittaessa soittamalla pyytää saada tilaa jatkaa.
Yms. yms. yms.
Niin, ja onhan tuossa tuo shikaani. Ajattelen, että hienosti suunniteltu risteys, jossa minun helpompi liikkua, kun s/pj vedetty irti risteyksestä eikä autoilijoiden ole pakko tukkia minun ylitystä. On näillä pyöräilijöillä helppoa täällä lähiöissä, on tilaa ja näkyvyyttä.
http://goo.gl/maps/zwnXp
En ole nähnyt missään pyöräilijöille ja mopoilijoille paikallisesti liikennemerkillä asetettuja pienempiä nopeusrajoituksia vaikka varmaankin esim. tähän tilanteeseen tuon shikaanin suunnasta tulevalle pyöräilijälle kohtuullinen nopeus olisi tuo 15km/t. Autoliikenteelle asetetaan pienempiä nopeuksia niin alueellisesti ja paikallisestikin ( esim. tietyö 50:n paikassa voi tuoda 30:n rajoituksen paikalle jne. ).
Miksiköhän Helsingin keskustasta poispäin suuntautuvilla etuajo-oikeutetuilla ulosmenoteillä ei ole alusta alkaen rajoitus 80 tai 100?
Tilannenopeuden sovittaminen on jätetty pyöräteillä p:n ja mopon osalta kokonaan oman harkinnan varaan ja se ei näytä kaikilta onnistuvan.
1.Kun autot jäisivätkin tuonne pyörätien jatkeen taakse odottamaan kun toinen auto on tuon jatkeen toisella puolella odottamassa pääsyä Tuomarilankadulle, niin hyvä. Mutta kun ei vaan silloin ajetaan tuon pyörätien jatkeen päälle odottamaan.
2. Mitä tulee nopeuteen niin kerroin jo aikaisemmin että autot tulevat tuohon risteykseen hidastamatta jos ei Rspoon keskuksen suunnalta tule autoja ja ovat kääntymässä oikealle.
3. Googlemapsin antama kuva on ihan toista tuossa risteyksessä kuin pyörän päältä nähtynä. Oletko ajanut pyörällä tuosta risteyksestä ?
4. Laitetaan autoille sitten myös samanlainen shikaani risteyksiin, kun kerran tuollainen risteys on niin hyvin suunniteltu.
"""1.Kun autot jäisivätkin tuonne pyörätien jatkeen taakse odottamaan kun toinen auto on tuon jatkeen toisella puolella odottamassa pääsyä Tuomarilankadulle, niin hyvä. Mutta kun ei vaan silloin ajetaan tuon pyörätien jatkeen päälle odottamaan."""
Tuomarilankadulle? En oikein tsennannut mitä tarkoitit.
Tarkoitit kait Tuomarilantielle.
Ei pidä yleistää. Katso punainen ja musta auto seisomassa
http://goo.gl/maps/8eAak
"""2. Mitä tulee nopeuteen niin kerroin jo aikaisemmin että autot tulevat tuohon risteykseen hidastamatta jos ei Rspoon keskuksen suunnalta tule autoja ja ovat kääntymässä oikealle."""
Varmasti moni autoilija kolmion takaa oikealle kääntyessään yrittää tehdä molemmat vaiheet samanaikaisesti säästääkseen aikaa ja polttoainetta.
"""3. Googlemapsin antama kuva on ihan toista tuossa risteyksessä kuin pyörän päältä nähtynä. Oletko ajanut pyörällä tuosta risteyksestä ?"""
Tarkoitatko, että Google on manipuloinut/vääristellyt kuvaa pyöräilijän kannalta pahemmaksi? Siis, että nyt on kuukkelikin pyöräilyvastainen? Jospa onkin, että sinä näet _vain_ tuon "shikaanin"?
En ole ajanut pyörällä tuosta.
"""4. Laitetaan autoille sitten myös samanlainen shikaani risteyksiin, kun kerran tuollainen risteys on niin hyvin suunniteltu."""
Tuskin tehokasta "shikaania" onkaan.
Töyssy olisi tehokas, mutta talven liukkailla se töyssy itsessään voisi lähellä suojatietä aiheuttaa pidemmällä jarrutusmatkalla jonkun kuoleman.
Korotettu s/pj tekisi risteyksestä jo 110%:sen. Kaupungin asukkaat/veronmaksajat eivät niistä pidä, kun ne rikkovat linja-autojen iskunvaimentimia ja matalien "urheiluautojen" pohjia ja pakoputkistoja.
3. Kuva on autolijan näkökulmasta ja ajoradalta missä auto ajaa.
Pyörätieltä katsottuna tuo risteys on ihan eri näköinen. Koivuhovista päin tullessa ei Tuomarilankadulta tulevia autoja näe ennenkuin olet aivan pyörätien jatkeen vieressä ja sama pätee toisinpäin.
Kun et kerran ole ajanut siinä pyörällä niin et ole oikea henkilö kommentoimaan sitä mitä pyöräilijä tuossa näkee.
Tämä kuvatus näyttää aivan samat asiat mitä p näkee tuolla suoralla
http://goo.gl/maps/MuT2l
Seuraavassa p:n sijainti saadaan siten, että laitat vivottimen tämän kuvan keskiosasta sen alareunasta mustan auton takaosaan. Viivottimen ja pyörätien ( korjaan kl-väylän ) oikean reunan leikkauskohta näyttää pyöräilijän sijainnin. Viivotin irti, pyöräilijän paikka ja näkemä on tiedossa.
http://goo.gl/maps/zwnXp
Vääristelty kuukkelin kuvatus kuitenkin näyttää näkyvyydeksi Tuomarinkadulle muuta kuin """ei Tuomarilankadulta tulevia autoja näe ennenkuin olet aivan pyörätien jatkeen vieressä""", mutta ei tuohon missään tapauksessa pidä täyttä vauhtia tulla, koska silloin tahallisesti tai ajattelemattomuuttaan saatetaan yllättää autoilija, jalankulkijat ja muut pyöräilijät.
Väistämisvelvollisille tulee antaa mahdollisuus nähdä pyöräilijä ja vielä aikaa toimintaan, se nyt on peruskamaa. Eikä pidä unohtaa niitä pimennossa olevia, joita sinun pitää väistää.
Olisitkohan sinä juuri tulossa tuossa? http://goo.gl/maps/9coe0
Tosin tilanne on vuodelta 2009, että se on voinut muuttua.
"Väistämisvelvollisille tulee antaa mahdollisuus nähdä pyöräilijä ja vielä aikaa toimintaan, se nyt on peruskamaa."
Kuinka paljon autolla annetaan kolmion takaa tulevalle aikaa? Vai luotetaanko autolla siihen, että kolmion takaa tuleva osaa hidastaa niin paljon, että ehtii näkemään?
" Eikä pidä unohtaa niitä pimennossa olevia, joita sinun pitää väistää."
Onko ohjeesi myös autoilijoille?
"mutta ei tuohon missään tapauksessa pidä täyttä vauhtia tulla, koska silloin tahallisesti tai ajattelemattomuuttaan saatetaan yllättää autoilija, jalankulkijat ja muut pyöräilijät.
Väistämisvelvollisille tulee antaa mahdollisuus nähdä pyöräilijä ja vielä aikaa toimintaan, se nyt on peruskamaa."
Jos ~30 km/h liikkuvan pyöräilijän väistäminen tuottaa sinulle ongelmia, miten pystyt väistämään vartioimattomassa tasoristeyksessä 140 km/h kulkevaa junaa? Pelko voittaa aggression?
Näkymä ei todellakaan vastaa sitä mitä pyörän selästä näkee.
Oletko ottanut huomioon sen että Goglen kuvat on kuvattu kameralla mikä on auton katolla ja se kamera on vielä lähes puolitoista metriä korkean telineen päässä kiinni. Lisäksi se kuvaa laajakulmakuvaa, ei sitä mikä on ihimisen näkökenttä suoraan eteenpäin katsottaessa.
Mene ajamaan tuo kohta pyörällä ja tule selittämään sitten mikä näkyvyys on kenellekkin.
"mutta ei tuohon missään tapauksessa pidä täyttä vauhtia tulla, koska silloin tahallisesti tai ajattelemattomuuttaan saatetaan yllättää autoilija, jalankulkijat ja muut pyöräilijät"
Minkä takia sitten autot tulee tuohon risteykseen Tuomarilankatua pitkin ilman että edes hidastavat vaikka heillä on kärkikolmio, vai väitätkö että vain pyöräilijän pitää hidastaa.
Kuten jo aikaisemmin sanoin tuohon ei voi pyörällä edes ajaa lujaa.
Ja en ole kuvassa.
Onhan tuo myöhään syksyllä kuvattu 3v sitten, kun syksyn lehdet jo maassa niinkuin kuvassa näkyy
http://goo.gl/maps/PImvH
joten onhan kasvillisuus levinnyt tänä aikana ja keskikesän aikaan on muutenkin rajoittuneempi näkyvyys.
En ole ajanut tuossa, joten en pysty nykytilanteesta sanomaan mitään.
"""Minkä takia sitten autot tulee tuohon risteykseen Tuomarilankatua pitkin ilman että edes hidastavat vaikka heillä on kärkikolmio, vai väitätkö että vain pyöräilijän pitää hidastaa."""
Ei dorkan autoilijan käytöksestä pidäkään ottaa mallia.
Pyöräilijälle lienee kaikkein vaarallisin tilanne ajaa tien vasemmalla olevaa pyörätietä risteykseen, jossa vasemmalta tulevilla kärkikolmio. Ja usein autot tukkivat pj:n, ei välttämättä suuressa kiimassaan vaan näkemän saamiseksi. Ja seuraavat autot niin kiinni perässä ettei mistään pääse kulkemaan.
Tässä risteyksessä tuo tukkiminen on _paljon_ harvinaisempi kuin yleensä, koska autoilijat jopa ymmärtävät etteivät pääse eteenpäin vaikka kuinka tunkisivat s/pj:n päälle, koska edelläajava seisoo omaa vuoroaan odottamassa s/pj:n takana. Tässä risteyksessä s/pj:n tukkija täytyy olla tosidorka.
Ymmärräthän sen tuoman edun sinulle?
"""Kuten jo aikaisemmin sanoin tuohon ei voi pyörällä edes ajaa lujaa."""
Miksi pitäisi voida ajaa lujaa?
"Miksi pitäisi voida ajaa lujaa?"
Miksi millään ajoneuvolla pitäisi ajaa kovaa?
Jäi hiukan kesken tuo
"Kuten jo aikaisemmin sanoin tuohon ei voi pyörällä edes ajaa lujaa."
Sinähän olet aivan samallalailla ajatteleva kuin se tässä paikassa moittimasi autoilija, joka ei hiljennä.
Hänkin pyrkii aina ajamaan mahdollisimman kovaa niinkuin sinäkin, kun sinusta on gauheeeeta, kun joutuu hiljentämään tuossa "shikaanissa".
Mitäs jos kaikki vihdoinkin alkaisivat ajamaan sivistyneesti?
Tuo on sellainen paikka johon ei pyörällä pysty ajamaan kuin sen 10 - 15 km / h ja siitäkin nopeudesta joutuu hiljentämään, kiitos noiden kanttikivien. Autoilla tullaan risteykseen sen sijaan yli puolta kovemmalla vauhdilla, eikä edes hiljennetä.
Ja kuten sanoin jo aikaisemmin niin Tuomarilankadulta oikealle kääntyvät autoilijat eivät sinne oikealle juuri katso, vaikka nimenomaan pitäisi sen takia että tuossa on rajoitettu näkyvyys. Kärkikolmiota autoille kaksin kappalein ja niiden alla lisäkilpi kaksisuuntainen pyörätie.
Olen pariinkin kertaan ihan koemielessä seurannut kuinka moni autoilija tuossa katsoo oikealle kun on kääntymässä Tuomarilankadulta oikealle.
10 minuuttia / 23 autoa ja vain yksi kuljettaja katsoi oikeallle ja sekin vain siksi että kääntyi vasemmalle Espoon keskuksen suuntaan.
Onpa tullut koettua tuossa risteyksessä monta kertaa sekin että kun olen tullut Espoon keskuksen suunnasta ja ollut jo pyörätien jatkeen päällä puolivälissä risteystä, niin Tuomarilankadun suunnasta tullaan autoilla ja ajetaan suoraan eteen. Ja tuolta suunnasta tullessa ei ole mitään näköesteitä autoilijoille, joten eivät voi olla huomaamatta pyöräilijää.
"Sinähän olet aivan samallalailla ajatteleva kuin se tässä paikassa moittimasi autoilija, joka ei hiljennä.
Hänkin pyrkii aina ajamaan mahdollisimman kovaa niinkuin sinäkin, kun sinusta on gauheeeeta, kun joutuu hiljentämään tuossa "shikaanissa".
Mitäs jos kaikki vihdoinkin alkaisivat ajamaan sivistyneesti? "
Toisen PITÄISI hidastaa VÄISTÄMISVELVOLLISUUDEN takia, toinen JOUTUU hidastamaan RAKENTEELLISTEN syiden takia. Eivät nuo ihan samanlaisia ole.
"Mitäs jos kaikki vihdoinkin alkaisivat ajamaan sivistyneesti? "
Kummallisesti vain pyöräilijää pyydetään tekemään niin.
"""10 minuuttia / 23 autoa ja vain yksi kuljettaja katsoi oikeallle ja sekin vain siksi että kääntyi vasemmalle Espoon keskuksen suuntaan."""
Nyt menee jo ylen paksuksi tekstiksi.
Jotta pystyisit auton ulkopuolelta sanomaan mitä kuljettajat näkevät, niin sinun täytyy olla melkoinen fakiiri.
22 oikealle kääntyvää ja sinun mukaan kukaan näistä ei tehnyt havaintoja oikealle sinun suuntaan?
Millä tavalla pystyit näkemään heidän silmien liikkeet? Mitä pidät havainnon tekemisenä johonkin suuntaan? Pitääkö pää olla kääntyneenä kohti ( näköjään sinun mielestä pitää olla, muuten et voisi väittää moista )?
Sinulla täytyy itselläsi olla tunnelinäkö/putkinäkö jos pidät katsomisena vain sitä, että pää on kääntyneenä suoraan kohteen suuntaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putkinäkö
”Voimakkaasti etenevä glaukooma voi aiheuttaa niin sanotun putkinäön, jossa vain pieni osa keskeistä näkökenttää on jäljellä.”
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00452
Normaalinäköisellä molempien silmien yhteinen näkökenttä on paikallaan ollessa n. 180 astetta.
Tätä voi kokeilla suoraan eteen katsottaessa nostamalla sormenpäät ylös sivuille silmien tasalle.
Tuomarinkadulta noissa nopeuksissa tuleva suoraan eteen suojatien suuntaan katsova näkee samanaikaisesti myös varsin pitkälle vasemmalle ja oikealle Tuomarilantielle. Tosin aivan näkökentän äärillä havainnot eivät ole niin tarkkoja.
Nopeuden noustessa näkökenttä kapenee ja nopeudessa 100km/t näkökenttä on kaventunut jo selkeästi.
Väitteesi, että 22 tutkitun havaintojen teossa yksikään ei tehnyt havaintoja oikealle on hanurista.
Vilkas mielikuvitus teettää sellaista.
Jos jollain menee paksuski teksti niin sinulla.
Et ole kertaakaan ajanut tuossa risteyksessä millään ajoneuvolla ja silti väität että minä ja moni muu joka tuosta ajaa päivittäin puhuu paskaa.
"Mitä pidät havainnon tekemisenä johonkin suuntaan? Pitääkö pää olla kääntyneenä kohti ( näköjään sinun mielestä pitää olla, muuten et voisi väittää moista )?"
Kummasti vaan se pää kääntyi sinne vasemmalle aivan selvästi, mutta ei oikealle.
Miksi siis katsoivat päätä kääntämällä vasemmalle mutta ei oikealle ?
Siksi kun sieltä ei voi autoja tulla ja jos pyörälijä sattuisi tulemaan niin eihän siinä autolija itseään satuta vaan pyöräilijä. Jos sieltä voisi tulla auto niin varmaan kääntyisi pää katsomaan myös oikelle.
"Tuomarinkadulta noissa nopeuksissa tuleva suoraan eteen suojatien suuntaan katsova näkee samanaikaisesti myös varsin pitkälle vasemmalle ja oikealle Tuomarilantielle"
Oikealle kääntyvä autoilija nyt kun vaan ei näe ennenkuin auto jo pyörätien jatkeen toisella puolella.
On tullut nimittäin autollakin ajettua tuosta kohtaa ja monta kertaa.
Sinä et ole ajanut autolla etkä pyörällä tuosta, niin et kyllä tiedä näkyvyydestä tuossa kohtaa oikealle yhtään mitään.
" Väitteesi, että 22 tutkitun havaintojen teossa yksikään ei tehnyt havaintoja oikealle on hanurista.
Vilkas mielikuvitus teettää sellaista. "
Olitko mun vieressä katsomassa ? Et ollut.
Tiedän tasan tarkkaan mitä itse näin. Olin paikallani tien vieressä Tuomarilankadun puolella parin metriä autoista.
Sovitaan etten tule Espooseen päinkään, kun siellä on noin huonoja kuskeja.:)
Tuosta Googlen kameran näkymästä sanoit aikaisemmin, että ei ole pyöräilijän näkymä.
En ole aikaisemmin huomannut, että näkymässä voi olla näinkin paljon heittoa niin kuin seuraavasta näkee.
Kun ei seuraavaa kuvaa liikuta, niin näyttää, että pyöräilijän kärkikolmio on niin vinossa, että sitä ei kovin hyvin näe edes pyörätiellä tullessa
http://goo.gl/maps/bQ3eY
Liikuttelin kuvaa toiseen kuvakulmaan ja nyt se näyttää, että kärkikolmio on aivan toiseen suuntaan vinossa, jolloin se näkyy hyvin pyörätielle ja lisäksi päätielle.
http://goo.gl/maps/3BvYy
Ero on niin huima, että sillä voi joskus olla vaikutusta joihinkin tilanteisiin ja näkymiin.
"Shikaaneista" hieman lisää.
Uncle Ben esittikin jo perustelun miksi kevyen liikenteen väylille rakennetaan näitä sisään vedettyjä suojateitä/pyörätien jatkeita. Ajatus väistämisvelvollisuuden jakamiseen kahteen osaa on äkkiseltään ajateltuna hyvä, mutta käytännössä tämä ei toimi. Tästä on muistaaksen ihan tilastotietoakin useammasta maasta, joskin en nyt niitä ala tähän kaivamaan. Ongelmat on tuotu tässäkin viestiketjussa esille.
Perusongelmahan on se, että autoilija ei miellä kevyen liikenteen väylän risteystä risteykseksi ollenkaan. Huomio on täysin keskittynyt ajoratojen risteykseen. Tätä todistaa tässäkin esiintuotu havainto, jonka mukaan monen autoilijan pää on tiukasti vasemmalle kääntyneinä kun ylittävät suojatien. Tuskin kukaan tietoisesti ajaa sokkona suojatielle. Heille ei vain tule edes mieleen, että heidän väistämisvelvollisuus koskee myös molemmista suunnista tulevaa kevyttä liikennettä.
Sama perusongelma löytyy myös risteyksestä poistuttaessa. Jos suojate on viety kauemmaksi risteyksestä unohtuu jo monilta autoiljoilta kääntyvä ajoneuvon väistämisvelvollisuus.
Monissa maissa tähän onkin jo herätty eikä näitä hengenvaarallisia shikaaneja enää rakenneta. Kevyenliikenteen väylän risteyskohta on todettu olevan turvallisempi silloin kun se tehdään selkeästi rakenteellisesti ajoradan yhteyteen. Silloin väistävä liikenne pysähtyy paljon todennäköisemmin ennen suojatietä ja toisaalta suojatien liikenne on paremmin havaittavissa. Suomessa tähän ei ole vielä herätty vaikka tietoa on yritetty aktiivisesti jakaa.
”””Tästä on muistaaksen ihan tilastotietoakin useammasta maasta, joskin en nyt niitä ala tähän kaivamaan.”””
HiPo, mätit niin perustavaalaatua olevasta asiasta väittämän, josta haluan lisätietoa. Sanot, että ”muistaaksesi” on olemassa tilastotietoa, mutta se väittämä ei minulle riitäkään.
Saat alkaa kaivamaan tuota tietoutta.
Siihen ei kelpaakaan jokin bloginpitäjän, keskustelupalstan hölöttäjän tai pyöräily-yhdistyksen tms. esittämiä mielipuolia vaan ihan sen maan virallisen elimen esittämiä tutkimustuloksia.
Voin yrittää kaivella. Tietenkään sellaista tutkimusta, jossa tutkimuskysymyksenä on nimenomaan tämä suojatein paikka ei ole. Tarkoitin lähinnä yleisiä kevyen liikenteen risteystilanteita käsittelevä tutkimuksia ja niistä tehtyjä analyysejä.
Jokaiselle vähänkään enemmän tiedostavalle pyöräilijälle johtopäätösten tekeminen on kyllä ilman tutkimuksiakin aivan päivän selvä. Oikealle katsomattomuus oikealle käännyttäessä on niin päivän selvä merkki kevyen liikenteen unohtamisesta, että se ei enään tutkimuksia tuekseen vaadi.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-09-27_Kslk_23_El/0E0D5455-A534-413C-8E66-D211CCAE8F08/Liite.pdf
Tuossa on yksi kiertoliittymistä tehty selvitys. Samat ongelmat on havaittavissa myös t-risteyksissä. Lähdeluettelossa on lisää tietoa.
Tässä tapauksessa hyväksytään n. yhden auton mitan etäisyys suojatien ja risteävän tien väliin. Tosin senkin aiheuttamat ongelmat on huomioitu. Oleellista on tässäkin rakenteellisesti tehdä looginen risteys, siten että nopudet hidastuvat erityisesti väistämisvelvollisilla.
http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/Räsänen_risteykset_2000.pdf
Tuossa toinen perusteellinen suomalainen tutkimus. Lähdeluettelosta löytyy lisää kansainvälisiä tutkimuksia.
Katsele vaikka kappale 10.4 (s.50). Liittyy aiheeseen
Kiitos HiPo linkeistä. Olen studeerannut niitä himokkaasti, heh-heh.
Olivat hyvin hyödyllisiä. Yritän lyhyesti.
http://aulis.sange.fi/~otso/stuff/R%C3%A4s%C3%A4nen_risteykset_2000.pdf
Tutkimus on julkaistu v2000, mutta sen aineisto on kerätty ajalta ennen pyöräilysäännön muuttumista 1.6.97 ja sen jälkeen samana syksynä. Sanotaan vaikka ”Räsäsen tutkimus”.
Tutkimuksen keskeinen aihe oli tulo risteykseen tai kiertoliittymään, koska niissä oli siihen aikaan valtavasti ongelmia. Poistuminen kiertoliittymästä edusti vain murto-osaa ongelmista eikä sitä nähty edes oikein ongelmallisena.
Tutkimuksessa ei näin ollen ole mukana lainkaan aikaa, jolloin vasta _alettiin ilmoittamaan_ autoilijalle pyöräteiden jatkeista.
Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi kärkikolmioon tuli lakiin vasta jouluna 1998. Näin ensimmäisiä merkkejä vasta 2000-luvun puolella.
Pyörätien jatkeen tiemerkintä tuli 2010, mutta siirtymäaika 2017 asti.
Tutkimuksen sivulla 19 kerrotaan, että autoilija ja pyöräilijä eivät tajunneet vaaraa tai ei ollut aikaa väistää 37%:ssa onnettomuuksista. Huima määrä.
Se kertoo siitä ettei autoilija ole havainnut tai ei ole voinut havaita pyörätien jatketta/pyöräilijää so. tilanne tulee yllätyksenä esim. huonojen merkintöjen takia ja toisaalta sen, että pyöräilijä liikaa luottaa etu-ajo-oikeuteensa kolmion takaa tulevaan autoon nähden eikä ole ajatellut, että autoilijan pitää havaita kärkikolmio, havaita lisäväistö eli pyörätien jatke ja havaita hänet. Yli kolmannes vahingoista.
Tässä yksi esimerkki risteyksestä, jossa _nykyään_ on tuo kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi.
Ennen 2000-lukua risteykset, liikenneympyrät ja kiertoliittymät olivat ilman tuota ”lisäkilpivaroitusta” ja pyörätien merkit olivat sijoiteltu samaan tyyliin kuin tässä esimerkkitapauksessa.
Suojatien merkintä oli kuvan mukainen eli siitäkään ei voinut saada tietää pyörätien jatkeen olemassaoloa. Ja, kuten näkyy, ei ole mitään mahdollisuutta nähdä pyörätietä ilmaisevia merkkejä
http://goo.gl/maps/wrm34
Autoilija ei saa tuossa mistään infoa, että siinä pitäisi varautua kaiken muun lisäksi vielä eri suunnista ( kovaa ajaviin ) pyöräilijöihinkin?
Ehkä tuo loivennettu jalkakäytävän reuna voisi jollekin aiheuttaa aavistuksen siitä, mutta ei sekään kerro välttämättä sitä. Ainakin Helsingissä on paljon tällaisia loivennuksia, jotta vammaisten ja lastenvaunujen kanssa kulkevien kulku helpottuisi.
Yksi ongelma, joka tässä kuvassakin ilmenee, on se, että yhdistetyssä klv:ssä ei käytetä minkäänlaista tiemerkintää. Mikäli tuossa kohdassa olisi yhdistetyn sijaan jaettu p/j-k olisi autoilijan mahdollisuus jakoviivasta nähdä siinä olevan myös pyörätien jatkeen. Tämä sama ongelma on kaikissa piha-, parkkipaikka-, huoltoasema- etc. liittymissä.
Jakoviivasta näkisi pyörätien olemassaolon lisäksi aavistuksen siitä missä kohtaa pyöräilijä ajaa eli ulommalla puolella, joten varovasti keula jalankulkijoiden puolen päälle, jotta saa näkyvyyden pyöräilijöihin.
Näitä yhdistettyjä pitäisi muodostaa vain avotiloihin eli puistoihin, aukeille tai metsätaipaleille, joissa ei ole piha-, parkkipaikka-, huoltoasema- etc. liittymiä.
HiPo, Räsäsen tutkimuksessa päädytään sanomasi mukaisesti siihen, että risteyksen ja s/pj:n välinen autonmentävä tila on huono juttu, koska auton lähestymisnopeus on näissä tapauksissa suurempi ja autoilija valmistautuu pysähtymään vasta suojatien jälkeen.
Risteyksessä kiinni oleva suojatie oli sen vuoksi parempi, että autoilija vielä myöhempään varmisti oikealta ettei jalankulkijaa ole tulossa suojatielle ja saattoi silloin nähdä pyöräilijän näkökentän rajalla.
Näin varmasti olikin vielä tuolloin 90-luvulla, jolloin ei välitetty pätkääkään siitä, että autoilijan pitäisi myös saada _tietää_ risteävän pyörätien jatkeen olemassaolosta. Jatkeet tulivat tuolloin useimmiten autoilijalle yllätyksenä.
Tutkimuksen sivulla 28 kerrotaan, että ajorataan maalattu kolmio ei vaikuttanut mitään katsomisiin. Samalla sivuutetaan maininnalla, että mikäli pyörätien jatke oli maalattu punaisella värillä, oli autoilijoiden tulonopeus selkeästi pienempi ja oikealle katsoneiden autoilijoiden osuus kasvoi 18%:sta 55%:iin.
Tutkimuksen pääsuunta olisi tässä vaiheessa pitänyt johdonmukaisesti siirtyä hinkkaamaan ja ”epäilemään”, että pyörätien olemassaolon tiedottamisessa autoilijoille on jotain vialla ja se havainto olisi pitänyt tuoda yhteenvedossakin esille, koska se on ollut ratkaiseva tekijä.
Totaalisen vialla se olikin vielä 90-luvulla. Parempaan suuntaan ollaan menossa.
On hyvä, että pyörätien jatke on sitten joskus aikanaan aina merkittävä tiehen ( 2017 ) vaikka ei sekään aivan ongelmaton ole edelläajavan peittäessä sen näkymisen, mutta kärkikolmion lisäkilven Kaksisuuntainen pyörätie käsittelyssä tapahtui jokin käsittämätön fiba, kun se määriteltiin
”Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.”
Tuo merkki pitäisi olla jokaisessa kärkikolmiossa, joissa on lisäksi pyörätien jatke väistettävänä eikä vain ”lyhyet näkemät” tai ”vaikea havaita”.
Nykyisin kiertoliittymiä rakennettaessa _näyttää_ siltä, että niiden kärkikolmioihin _aina_ laitetaan tarvittaessa tuo lisäkilpi. Onko joku nähnyt jossain päin Suomea ilman?
Toinen linkittämäsi vuoden 2011 onnettomuusselvitys Helsingin kiertoliittymistä vahvistaa tämän aikaisemmin ”syyksi” esittämäni olemattoman tiedottamisen autoilijalle.
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2011/Ksv_2011-09-27_Kslk_23_El/0E0D5455-A534-413C-8E66-D211CCAE8F08/Liite.pdf
Helsingin kiertoliittymistä rakennettiin n. 40 vuosina 2004-2009 eli voi arvioida yli 90% rakennetun 2000-luvulla ja kärkikolmiot varustetun alunalkaen Kaksisuuntainen pyörätie -lisäkilvellä. Kaikkiaan liittymiä oli 55 v. 2009.
Tietääkseni kaikissa kiertoliittymissä on vähintään henkilöauton mentävä tila s/pj:n jälkeen ennen kiertoliittymän liikenteen ajolinjaa.
Kiertoliittymissä auton ja pyörän kesken henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia koko aikana oli auton tulotilanteessa yhteensä 3, kun sensijaan auton poistumistilanteessa oli 8, joista kiertosuuntaa vastaan ajaneen pyöräilijän ja auton törmäämisiä pyörätien jatkeella autoilijan ollessa poistumassa kiertoliittymästä ja pyöräilijän ollessa ylityksen toisella osuudella 7 kpl. Kummallista. Sivu 6.
Erään tarkkailujakson aikana pyöräilijöille tapahtuneita onnettomuuksia oli kiertoliittymästä poistuvan auton kanssa 21. Näistä johti henkilövahinkoihin 13. Yhtään ei tapahtunut auton tulotilanteessa. Sivu 3.
Räsäsen tutkimus 90-luvun puolivälistä osoitti selvän enemmistön pyöräilijöiden ongelmista olleen kiertoliittymissä ja risteyksissä auton tulotilanteen ja pyöräilijän törmäyksissä ja löysi ”syyn” olevan autonmentävässä tilassa s/pj:n jälkeen.
Selvitys 2011 osoittaa tuon auton tulotilanteen ja pyöräilijän välisten konfliktien romahtaneen.
Syystä, että autolla on tilaa s/pj:n ja risteyksen välissä, joka mahdollistaa autoilijalle kaksivaiheisen taktikoinnin ja pyörätien jatkeesta tiedotetaan autoilijalle.
http://goo.gl/maps/wrm34 Tuo kohta on tänä kesänä maalattu uudelleen ja nyt siinä on uuden merkintätavan mukainen maalaus.
Hyvä-hyvä