ALKOHOLISMI EI VOI OLLA SAIRAUS, SE ON VAHVA RIIPPUVUUS TILA, ELI ONGELMA
Kuten tupakoitsijoilla nikotiini, kahvin juovilla kofeiini, syöpöillä hyvän olontunne(tai miks sitä nyt sanois)
Kun itse (päällä- aivoilla) voit harkita käyttäytymistä, päätöksiä ja tekoja kuten tarttua pulloon, juoda viinaa, on se oma ( valinta )
Alkoholismi on vahva riippuvuus tila, se on pakkomielteinen juominen. Vaikka kaikki ei haluaisi juoda, mutta riippuvuus aste on niin vahva että pitää juoda, koska tahdon voima ei voita riippuvuutta aina
Jossain vaiheessa taas monella tahdon voima voittaa riippuvuuden, eli ei ole mahdotonta voittaa riippuvuutta alkoholista.
Sairaus on se mille ihminen ei mahda mitään, johon ei voi vaikuttaa omilla päätöksillä ja teoilla. Esim, yksi elin sairaus, munuaisen vajaatoiminta on (sairaus) joka on tahdosta riippumaton, eli ihminen ei voi sille mitään kuten alkoholismille ihminen voi jotain tehdä.
Alkoholismia on tutkittu, ja useasti tultu päätökseen myös siitä että se on sairaus (taas toiset erimieltä) mutta ei olla pystytty todistamaan sitä sairaudeksi täysin. Monet tutkimukset osoittavat alkoholismin vahvaksi riippuvuus tilaksi ( joka tapahtuu aivojen osassa) kuten nikotiini riippuvuus.
Jos kaikki riiippuvuudet olisi sairauksia, olisi nikotiini, kofeiini, ruoka, heroiini, kokaiini riippuvuuden sairauksia. Niiden riippuvuus oireet ovat samankaltaisia mitä alkoholilla. Riippuvuus voi olla vaan niin vahva, että tietystä riippuvuudesta eroon pääseminen on todella vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Sen on todistanut maailmassa miljoonat heroinistit, alkoholistit, nikotinistit ja kofeinistit muun muassa....
Moni alkoholisti ei voi myöntää alkoholismiaan riippuvuudeksi, ongelmaksi vaan katsoo sen olevan sairaus, vaikka sitä se ei ole. Näin hän luulee, ja antaa muille kuvan"oikeuden" omaan käyttäytymiseen, eli juomiseen. Kukapa nyt myöntää omat ongelmansa mielellään vaikka totuus se olisikin..
Alkoholi riippuvuutta on kolmea eri tasoa. On vahva, keskitaso, ja vähäinen. Keskitaso riippuvuudesta kärsivä henkilö on alkoholi ongelmainen,jota Suomessa on paljon ilmennyt. Alkoholisti taas juo päivittäin, tai melkein päivittäin..
Syyt juomiseen on ollut perhetaustat, muut ongelmat ja mielenterveys ongelmat.
Alkoholin juominen ongelmiin ei ole koskaan tuonut ratkaisuja, helpotuksia vaan ne on pahentunut aina pahemmaksi. Näitä ongelmia syntyessä alkoholismi riippuvuus pahentuu ja ihmiset juovat entistä enemmän..
Globaalinen alkoholi ongelma ei ratkea koskaan, jos ihminen ei "itse" lopeta juomistaan, ja myönnä ongelmaansa. Kun ihminen myöntää olevan heikompi, kuin "Kunngas alkoholi" ja menee hakemaan apua, voi näin lopettaa juomiseen. Koskaan helpolla ei pääse riippuvuudesta, mutta nähtyä raskaan tien olet"voittaja" voittajat ei helpolla kultaa saa!
Kuten tupakoitsijoilla nikotiini, kahvin juovilla kofeiini, syöpöillä hyvän olontunne(tai miks sitä nyt sanois)
Kun itse (päällä- aivoilla) voit harkita käyttäytymistä, päätöksiä ja tekoja kuten tarttua pulloon, juoda viinaa, on se oma ( valinta )
Alkoholismi on vahva riippuvuus tila, se on pakkomielteinen juominen. Vaikka kaikki ei haluaisi juoda, mutta riippuvuus aste on niin vahva että pitää juoda, koska tahdon voima ei voita riippuvuutta aina
Jossain vaiheessa taas monella tahdon voima voittaa riippuvuuden, eli ei ole mahdotonta voittaa riippuvuutta alkoholista.
Sairaus on se mille ihminen ei mahda mitään, johon ei voi vaikuttaa omilla päätöksillä ja teoilla. Esim, yksi elin sairaus, munuaisen vajaatoiminta on (sairaus) joka on tahdosta riippumaton, eli ihminen ei voi sille mitään kuten alkoholismille ihminen voi jotain tehdä.
Alkoholismia on tutkittu, ja useasti tultu päätökseen myös siitä että se on sairaus (taas toiset erimieltä) mutta ei olla pystytty todistamaan sitä sairaudeksi täysin. Monet tutkimukset osoittavat alkoholismin vahvaksi riippuvuus tilaksi ( joka tapahtuu aivojen osassa) kuten nikotiini riippuvuus.
Jos kaikki riiippuvuudet olisi sairauksia, olisi nikotiini, kofeiini, ruoka, heroiini, kokaiini riippuvuuden sairauksia. Niiden riippuvuus oireet ovat samankaltaisia mitä alkoholilla. Riippuvuus voi olla vaan niin vahva, että tietystä riippuvuudesta eroon pääseminen on todella vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Sen on todistanut maailmassa miljoonat heroinistit, alkoholistit, nikotinistit ja kofeinistit muun muassa....
Moni alkoholisti ei voi myöntää alkoholismiaan riippuvuudeksi, ongelmaksi vaan katsoo sen olevan sairaus, vaikka sitä se ei ole. Näin hän luulee, ja antaa muille kuvan"oikeuden" omaan käyttäytymiseen, eli juomiseen. Kukapa nyt myöntää omat ongelmansa mielellään vaikka totuus se olisikin..
Alkoholi riippuvuutta on kolmea eri tasoa. On vahva, keskitaso, ja vähäinen. Keskitaso riippuvuudesta kärsivä henkilö on alkoholi ongelmainen,jota Suomessa on paljon ilmennyt. Alkoholisti taas juo päivittäin, tai melkein päivittäin..
Syyt juomiseen on ollut perhetaustat, muut ongelmat ja mielenterveys ongelmat.
Alkoholin juominen ongelmiin ei ole koskaan tuonut ratkaisuja, helpotuksia vaan ne on pahentunut aina pahemmaksi. Näitä ongelmia syntyessä alkoholismi riippuvuus pahentuu ja ihmiset juovat entistä enemmän..
Globaalinen alkoholi ongelma ei ratkea koskaan, jos ihminen ei "itse" lopeta juomistaan, ja myönnä ongelmaansa. Kun ihminen myöntää olevan heikompi, kuin "Kunngas alkoholi" ja menee hakemaan apua, voi näin lopettaa juomiseen. Koskaan helpolla ei pääse riippuvuudesta, mutta nähtyä raskaan tien olet"voittaja" voittajat ei helpolla kultaa saa!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo nyt on itsestään selvää, että alkoholismi on puhdas riippuvuus. On tarpeetonta väittää sitä joksikin muuksi.
Totta kai on olemassa koulukuntia, mm aa, jossa alkoholismi määritellään parantumattomaksi sairaudeksi ja jonka puhkeamiseen ei omilla valinnoilla ole voinut juurikaan vaikuttaa. AA:ssa sairauskäsitettä ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan kertomalla juoppouteen liittyviä surkeita elämäntarinoita, tyhjänpäiväisiä uskomuksia ja hengellisyyteen liittyviä asioita.
Maailman Terveysjärjestö WHO on määritellyt alkoholismin sairaudeksi. AA:n käsitys alkoholismista on kutakuinkin sama kuin WHO:n.
Silti AA ei tarjoa mitään hoitoa alkoholismin voittamisesksi. AA:n teho alkoholistien raitistumiseen perustuu elämäntavan muutokseen, jota ohjelma ja toisten alkoholistien tuki vahvistavat. AA on levinnyt 70 vuodessa ympäri maailman ja ehkä 3 miljoonaa alkoholistia on raitistunut seuraamalla raitistuneiden kokemuksia. AA on vapaaehtoista ja maksutonta toimintaa, ja siitä voi erota milloin tahansa. Se on tarkoitettu ja sopii niille, jotka haluavat lopettaa juomisen.
jotkut kertoo että ovat selviytyneet
Perustelujesi mukaan myöskään mielensairaudet eivät ole siis sairauksia, koska niissä ei ole asettamiasi vaatimuksia.
Oletko ajatellut että jos juovain selkäragattomuuttaa tai lapsuuden ongelmien takia niin silloin löytyy syy juomiselle aina.
Alkoholismi on sairaus ja se että se on sairaus poistaa kaikki syyt juoda. yhtälailla kuin pähkinä allerginen ei voi syödä pähkinöitä vaikka menisi kuinka päin persettä.
Niin kauan kun ihmisen ei tarvitse uskoa sen olevan sairaus on aina jokin syy juoda.
Niin kauan kuin väität täällä muuta mahdollistat alkoholistien juomista hyväksymällä heidän selitykset.
Huvittavaa luettavaa, kun yhdyssanat ovat tuntematon käsite.
Silti täyttä totta joka sana
Oikein ja väärin. Alkoholismi on mielensairaus. Sairas mieli voi olla jo lapsella tai se voi kehittyä hiljalleen alkoholinkäytön jatkuessa. Itse olen PALJON miettinyt asiaa oman käytökseni tiimoilta. Join ennen kuin mielipuoli. Joka ikinen päivä ja hirveitä määriä. Itkin, raivosin, muutin paikkakuntaa tein sitä taikka tätä, en kyennyt jättämään juomista. En ymmärtänyt mikä olin, olin täysin hukassa. Sen toki ymmärsin että normaali en ole. Olin täysin mielisairas siihen aikaan, juomisesta ja lääkkeitten käytöstä oli tullut minulle pakkomielle, luulin etten voisi tulla toimeen ilman päihdyttäviä aineita. Joko viinaa tai lääkkeitä oli pakko olla, mieluiten molempia yhtäaikaa. Olin pimeässä viihtyvä ja ihmisiä kartteleva raunio. En edes humalassa mielelläni enää lähtenyt kämpästä ulos, saati selvinpäin. Häpesin niin paljon itseäni ja sitä millaiseksi olin tullut. Minä joka en ennen hävennyt mitään ja menin iloisessa humalassa pitkin kyliä ja kaupunkeja. Salasin juomistani, piilottelin pulloja, valehtelin, venkosin vian käytökseeni muitten päälle. Joko niin että itsessäni ei ollut vikaa tai niin että käytökseni oli jonkun muun syytä. Ja joka ikisestä humalasta jonka join, seurasi vain pahaa, poikkeuksetta. Häpeä kasvoi, ymmärsin kyllä miksi olin tullut, en ollut typerä, olin sairastunut alkoholismiin. Mieleni oli sairastunut, kieroutunut. Luulen että sairaudelle altistava tekijä oli ollut minussa aina: Heikko itsetunto, halu olla joku mitä en todellisuudessa ollut.
Ihan sama sairaus on kyseessä jos ihminen on liikalihava, eikä mielestään pysty laihduttamaan. Hän keksii vaikka mitä tekosyitä, ettei tarvitsisi laihduttaa. "Mulla on lihavan geenit, ei sille mahda mitään... "Mulla on hidas aineenvaihdunta" ym paskaa. Ihan niinkuin alkoholistikin keksii verukkeita ettei tarttis lopettaa juomista. Terve ihminen ymmärtää että lihava laihtuu kun lopettaa syömisen ja alkoholisti pysyy selvänä kun lopettaa juomisen. Mutta itse on sen riippuvaisen ihmisen pistettävä päänsä sisällä ne palikat kohdalleen jotka sen ongelman on aiheuttaneet. Vaatii raakaa itsekritiikkiä ja rehellisyyttä, tuntuipa se kuinka pahalta hyvänsä. Kaikki riippuvuudet ovat sairauksia, mielensairauksia. Mielisairaita tulisi hoitaa kuten mielisairaita hoidetaan, mutta näin ei ole ainakaan Suomessa.
Mitä AA:han tulee, varmaan hyvä juttu uskoisin niin. Olen lukenut paljon AA:ta käsitteleviä teoksia ja yleensä alkoholismia. Mutta kokemukseni mukaan AA:ssa raitistuneet ovat vain jäävuoren huippu. Meitä itse raitistuneita on varmasti vähintään yhtäpaljon.
Itselleni on muodostunut suurimmaksi taakaksi menneisyys, josta aika ajoin putkahtelee milloin mitäkin asioita esille. Teot ja sanat joita olen sanonut ja tehnyt, tuntuvat pahalle yhä. Ehkä niin pitääkin olla. En kuvittelekkaan että täysin pääsisin sairauteni ajasta koskaan irti. Onneksi muistot ovat vuosien varrella "haalistuneet", eivät tunnu niin pahalta kuin silloin heti raitistumisen jälkeen kun alkoi ymmärtää ja tunnustaa itselleen asioiden oikean laidan.
Olen retkahdellut, mutta en ole palannut entiseen. Käytökseni humalassa retkahdusteni aikaan ei ole ollut enää sitä mitä se joskus oli. Mieleni ei ole enää tehnyt jatkaa juomista vaan joka retkahduksen jälkeen olen ollut onnellinen että minun ei tarvitse jatkaa. Tottakai retkahduksista tuntee häpeää, mutta onko se linjassa siihen mitä on joskus tapahtunut ja siitäkin olen selvinnyt.
En siis todellakaan halua kokea enää samaa mitä olen kokenut. En todellakaan halua sellaiseksi enää koskaan millainen joskus olin. Niin kauan kun tämän ymmärrän, minun on helppoa olla juomatta.
Hienoa tekstiä kirjoitit! Jatka vaan samaan malliin :)
Paljon tsemppiä , olet ymmärtänyt asian ytimen. Uskon kyllä AA:han,
mutta kuinka pieni osa holisteista sinne lopulta päätyy, kuten itse kirjoitit?
Se, että löysit itsestäsi potkun lopettaa,vaikka olet retkahtanutkin, on todella
hatunnoston arvoinen asia. Itsestähän se aina lähtee, ja retkahdukset kaiketi
kuuluvat elämään, kuka meistä olisi täydellinen, ihmisiähän me vaan ollaan.
Pysy valitsemallasi linjalla, tiedän kyllä tuon menneisyyden taakan, selviät kyllä.
"Uskon kyllä AA:han,
mutta kuinka pieni osa holisteista sinne lopulta päätyy"
Ennemminkin pitäisi kysyä, kuinka moni AA:ssa lopulta raitistuu? Suomessa lähes jokainen juoppo joka on turvautunut jossain elämänvaiheessa katkaisuhoitoon tai johonkin 12 askeleeseen perustuvaan hoitomuotoon on myös käynyt AA:n palaverissa. Kuitenkin ne jotka ovat tunteneet saaneensa AA:sta apua edustavat hyvin pientä osaa alkoholisteista. Ne jotka ei eivät koe AA:ta omakseen, raitistumishaluista huolimatta, raitistuvat ennemmin tai myöhemmin omin neuvoin tekemättä asiasta sen suurempaa numeroa.
Ei aa:ssa raitistu. Perusoppina on, että vain elinikäinen toipuminen on mahdollista, ei missään tapauksessa parantuminen, koko uskonto perustuu tälle, lääketieteen vastaiselle väittämälle.
Alkoholismi on synnynnäinen ja parantumaton sairaus.
Siihen auttaa usko korkeimpaan voimaan, jumalaan. Sekä käynti kerholla toipumassa, koko loppuikänsä, päivä kerrallaan.
Mikä parasta, kerholta onkin sitten erikiva lähteä kokouksen jälkeen virkistävälle ohrapirtelölle, esson paariin, samanhenkisessä kerholais-seurassa!
http://www.youtube.com/watch?v=RdEZLfueE5k
AA-palavereissa on sama inhimillinen ominaisuus, kuin alkoholismin hoitoon käytetyissä toiminnoissa: epätäydellisyys. Erilaisuutta on maksuttomuus ja vapaaehtoisin voimin tapahtuva toiminta.
Alkoholisteja riittää jokaiseen hoitopaikkaan. Kunnat eivät vain taloudelliseen tilaansa vedoten mielellään kirjoita maksusitoumuksia laitoshoitoihin.
Katsoin aa:n sivuilta, että sunnuntaisin on Suomessa yli 150 aa-palaveria. Jos jokaisessa käy 10 alkoholistia, se tarkoittaa 1500 tänään raitista naista tai miestä.. Huomisaamuna heistä tuskin monikaan on jonottamassa kankkusessa katkaisuun.
Minnesota- ja Myllyhoito ne kalliita ovatkin. Monellako juopolla on rahaa itse maksaa joku 6000€ neljän-kuuden viikon hoidosta, täysihoitoineen ja terapioineen? Ja kun se terapia mallikin on otettu AA-liikkeen 12-askeleen ohjelmasta!
Onkohan paljonkin raitistuneita tuollaisten minnesotien avulla? Jos nyt sossu sattuu avustamaan alkoholistia toipumisohjelmassa?
AA on yhtä tehokas, kuin muutkin toipumisohjelmat. Sitä voi jokainen raitistua haluava kokeilla. Se on ilmaista, eikä tarvi jonottaa aikoja , eikä hakea lääkäriltä ja sossusta suosituksia!
Loppujen lopuksi alkoholismista toipuu, jos itse haluaa raitistua. Ei tässä taudissa tohtorit eikä pillerit, jos juomahalusta pitää kiinni!
http://piv.pivpiv.dk/
AA ryhmissä pyörin vuosikymmeniä ja en vaan raitistunut. Kun lopetin pakonomaisen palavereissa käymisen niin ihmeesti alkoi elämä hymyillä ja pakonomainen juominenkin jäi! Silloin tällöin hieman otan nykyään ja ihanaa kun en joudu siitä kenellekään tiliä tekemään ja saan ELÄÄ,ilman verta itkevien aa-diakonien arvostelua!
Juominen voi jäädä kun joku kertoo hajusta joka vanana kuökee mukana kaupass ym.
Itse juoja ei huomaa tai peittää sitä dödöillä.
Juomarin ja hänen läheistensä elämä on KAUHEATA!!! Joku raitistuu aa:ssa, joku itsestään ajan kanssa, monet tulevat huom! elävään uskoon ja löytävät palvelu paikan eri kristillisten seurakuntien yhteydestä jne, jne. Se että saaavutetaan pysyvä raitttius, on jo sinällää hänelle itselle ja hänen läheisilleen, enenpi kuin lottovoitto.