(Jatkoa.)
KYSYMYS 2: Lahoaminen olisi vielä ikävämpää kuin halkeaminen, Siitä ei jäisi jäljelle edes polttopuita. Pöllien alle kivianturoihin olen tehnyt kolon ja aukon josta mahdollinen alle karkaava vesi voi liristä pois. Ehkä jotain tuulettumistakin voi tapahtua. Tyven reunat olen tiivistänyt bitumilla (koska anturan täytyi tässä olla hiukan kuppimainen) mikä samalla hiukan hirvittää. Äsken porasin kummankin pölkyn alapäähän kaksi läpimenevää reikää ristiin. Reikien läpimitta keskeltä 2 cm, siitä reunoille päin leventyen aina n. 5 cm:iin asti, ja pöllien läpimitta siis n. 40 cm. Tietääkö joku näppituntumalta, auttaako tuollainen tunneli kosteuden haihtumisessa mitenkään mainittavasti? Kannattaisiko niitä tehdä lisää vai onko ihan turhaa puuhaa? Ajaisivatko muutaman sentin kolot reunoilla saman asian vai onko juuri läpituulettuvuus tärkeätä?
Jeesaako tuuletusta oleellisesti jos poraan leveällä terällä keskeltäkin? Pitää tietysti vielä muotoilla suuaukot niin, ettei lähde valumaan sadevettä sisään. Ja pitää välttää innostumasta niin paljon että nirhaan pölkyn poikki tai heikennän tanakkuutta yhtään enempää.
Pölkyn ympärys on noin 120 cm, ja tästä kehästä olen poistanut noin 4 x 5 cm ”tunneleiden” suuaukkoihin. Olinkohan näppärä vai täysi hölmö?
Kuinka paljon raon tai kolon mittasuhteet vaikuttavat siihen, miten tuuli pyörii ja kuivattaa? Ja kuinkahan paljon puun kosteuden haihtumiseen vaikuttaa se, onko kolon tai reiän sisäpinta poran tai taltan "höyläämä" (= sileää, solut kiinni) vai sahan tai raspiviilan rouhimaa? Onko kukaan kokeillut ja sitten peukalollaan todennut että näin tulee kuivaksi ja näin ei?.
Kyselen, kun rakennelman vaakatukkejakin pitäisi suojata -- ja ehtiä tehdä se ennen kuin laho syö ne. "Laiturin" ja "nousurampin" puolelle ajattelen asettaa suunnilleen tukin levyiset kattohuopasuikaleet kantavan tukin ja poikittaisten kakkosnelosten väliin, reunoiltaan tuulessa läpsymään niin etteivät ne haudo tukkia mutta suojaavat sitä siltä sade- ja sulamisvedeltä joka valuu kakkosnelosten väleistä. Kakkosnelosia voi vaihtaa mutta tukkeja ei. Ilmavuutta auttanee, kun tukin ja huovan väliin jää vielä korotuskoolinki.
Myös vaakasuuntaisia reikiä tukkien läpi keskeltä ajattelin porata. Taivutuslujuutta pystysuunnassa se tuskin mainittavasti haittaa.
Kestopuuta voin käyttää kaiteissa ja sen kaltaisissa tärkeissä räpellyksissä, mutta noita tukkeja ja pölkkyjä ei kukaan kuolevainen kyllästä. Pitäisi vain pitää ne kuivina ja estää halkeamasta kokonaan.
Tästä tuli polveileva juttu. Niin tähänastinen rakentaminenkin on ollut. Kokeilijan iloa tai hullun hommaa.
KYSYMYS 2: Lahoaminen olisi vielä ikävämpää kuin halkeaminen, Siitä ei jäisi jäljelle edes polttopuita. Pöllien alle kivianturoihin olen tehnyt kolon ja aukon josta mahdollinen alle karkaava vesi voi liristä pois. Ehkä jotain tuulettumistakin voi tapahtua. Tyven reunat olen tiivistänyt bitumilla (koska anturan täytyi tässä olla hiukan kuppimainen) mikä samalla hiukan hirvittää. Äsken porasin kummankin pölkyn alapäähän kaksi läpimenevää reikää ristiin. Reikien läpimitta keskeltä 2 cm, siitä reunoille päin leventyen aina n. 5 cm:iin asti, ja pöllien läpimitta siis n. 40 cm. Tietääkö joku näppituntumalta, auttaako tuollainen tunneli kosteuden haihtumisessa mitenkään mainittavasti? Kannattaisiko niitä tehdä lisää vai onko ihan turhaa puuhaa? Ajaisivatko muutaman sentin kolot reunoilla saman asian vai onko juuri läpituulettuvuus tärkeätä?
Jeesaako tuuletusta oleellisesti jos poraan leveällä terällä keskeltäkin? Pitää tietysti vielä muotoilla suuaukot niin, ettei lähde valumaan sadevettä sisään. Ja pitää välttää innostumasta niin paljon että nirhaan pölkyn poikki tai heikennän tanakkuutta yhtään enempää.
Pölkyn ympärys on noin 120 cm, ja tästä kehästä olen poistanut noin 4 x 5 cm ”tunneleiden” suuaukkoihin. Olinkohan näppärä vai täysi hölmö?
Kuinka paljon raon tai kolon mittasuhteet vaikuttavat siihen, miten tuuli pyörii ja kuivattaa? Ja kuinkahan paljon puun kosteuden haihtumiseen vaikuttaa se, onko kolon tai reiän sisäpinta poran tai taltan "höyläämä" (= sileää, solut kiinni) vai sahan tai raspiviilan rouhimaa? Onko kukaan kokeillut ja sitten peukalollaan todennut että näin tulee kuivaksi ja näin ei?.
Kyselen, kun rakennelman vaakatukkejakin pitäisi suojata -- ja ehtiä tehdä se ennen kuin laho syö ne. "Laiturin" ja "nousurampin" puolelle ajattelen asettaa suunnilleen tukin levyiset kattohuopasuikaleet kantavan tukin ja poikittaisten kakkosnelosten väliin, reunoiltaan tuulessa läpsymään niin etteivät ne haudo tukkia mutta suojaavat sitä siltä sade- ja sulamisvedeltä joka valuu kakkosnelosten väleistä. Kakkosnelosia voi vaihtaa mutta tukkeja ei. Ilmavuutta auttanee, kun tukin ja huovan väliin jää vielä korotuskoolinki.
Myös vaakasuuntaisia reikiä tukkien läpi keskeltä ajattelin porata. Taivutuslujuutta pystysuunnassa se tuskin mainittavasti haittaa.
Kestopuuta voin käyttää kaiteissa ja sen kaltaisissa tärkeissä räpellyksissä, mutta noita tukkeja ja pölkkyjä ei kukaan kuolevainen kyllästä. Pitäisi vain pitää ne kuivina ja estää halkeamasta kokonaan.
Tästä tuli polveileva juttu. Niin tähänastinen rakentaminenkin on ollut. Kokeilijan iloa tai hullun hommaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.