Septin tyhjennys talveksi

Mistä tuota juoma- ja wc-vedelle tarkoitettua jäänestoa kannattaisi hankkia? Löytyykö Motonetista yms. halpistavarataloista, vai pitääkö hakea venetarvikeliikkeestä? Meredinissä hinta ainakin on aika kova. Itse olen aiemmin laittanut wc:hen tavallista vihreää glykolia, ja se on toiminut hyvin. Onko septitankin pumpum kumi sitten herkempää turpoamiselle kuin itse wc:n? Vai onko glykolin ja juomeveteen tarkoitetun jääneston välillä edes eroa turvottavan vaikutuksen osalta?
Juomaveteen nyt ei glykolia tietenkään saa laittaa, koska se on myrkyllistä, mutta wc/septiin ja suikukaivoon kai sentään voi? Eli kun ensin on imenyt septin tyhjäksi, ja pumpannut systeemin läpi vielä makeaa vettä että kaikki varmasti huuhtoutuu, lorauttaa pyttyyn glykolia, pumppaa sen wc:n pumpulla septitankkiin, ja siitä septin poistopumpulla sen verran, että tulee pohjaläpivientiin saakka? Ja pohjaläpivienti puoliksi auki 45 asteen kulmaan, jotta siihen ei jää vesitaskua sitä halkaisemaan. Ei siis kokonaan auki.

Sama kokemus täälläkin.

Missä kohdassa venttiilissä on aukiasennossa vesilammikko? Pikemminkin vettä jää viistoasennossa ja tuskin silloinkaan kuin pieneen osaan putken halkaisijasta eli merkityksetön määrä laajentumisen kannalta. Jälleen yksi veneilyn myytti?

Seppomartti kirjoitti:

Missä kohdassa venttiilissä on aukiasennossa vesilammikko? Pikemminkin vettä jää viistoasennossa ja tuskin silloinkaan kuin pieneen osaan putken halkaisijasta eli merkityksetön määrä laajentumisen kannalta. Jälleen yksi veneilyn myytti?

Lue lisää

Venttiilipallon ja pesän väliin voi jäädä vettä, jos esim avaat ja sulket venttiilin kuin se on vesilinjan alapuolella. Avaa ja sulke se muuataman kerran sen ollessa kuivana, silloin vesi valuu pois kaikilta puolilta, eikä se jäädy rikki. Olen nähnyt monta halki jäätynyttä palloventtilipesää.

Seppomartti kirjoitti:

Missä kohdassa venttiilissä on aukiasennossa vesilammikko? Pikemminkin vettä jää viistoasennossa ja tuskin silloinkaan kuin pieneen osaan putken halkaisijasta eli merkityksetön määrä laajentumisen kannalta. Jälleen yksi veneilyn myytti?

Lue lisää

Hyvä Seppomartti,
Kyllä tämä on ihan faktaa. Venttiilissä on sivuilla ontelot ja jos venttiili on kiinni tai auki asennossa, yhteys tuolta ulkoilmaan on suljettu. Kun kuula on. 45 aste kulmassa, osa kuulan reiästä on yhteydessä onteloon ja osa ventttiilin kulkuaukkoon.
Talvisäilytyksessä venttiilin oikea asento on sen 45 astetta, jolloin venttiilin kääntelystä huolimatta sisään jäänyt vesitilkka saa vapaan paisuntatilan.

Veneilyn myyteistä eikä MUTU jutuista kyse. Puhun yhden haljenneen septiventtiilin kokemuksella ja sain perehdytyksen tuohon 45 asteen juttuun.

Ja vielä, hyvä Seppomartti, pyydän, älä ota kantaa asioihin mistä et mitään tiedä.

4+6 kirjoitti:

Hyvä Seppomartti,
Kyllä tämä on ihan faktaa. Venttiilissä on sivuilla ontelot ja jos venttiili on kiinni tai auki asennossa, yhteys tuolta ulkoilmaan on suljettu. Kun kuula on. 45 aste kulmassa, osa kuulan reiästä on yhteydessä onteloon ja osa ventttiilin kulkuaukkoon.
Talvisäilytyksessä venttiilin oikea asento on sen 45 astetta, jolloin venttiilin kääntelystä huolimatta sisään jäänyt vesitilkka saa vapaan paisuntatilan.

Veneilyn myyteistä eikä MUTU jutuista kyse. Puhun yhden haljenneen septiventtiilin kokemuksella ja sain perehdytyksen tuohon 45 asteen juttuun.

Ja vielä, hyvä Seppomartti, pyydän, älä ota kantaa asioihin mistä et mitään tiedä.

Lue lisää

Jaa, päteekö tämä oikeisin läpivientiventtileihin, kuten esim. Blakes? Siis selalisiin, jotka on suunniteltu venekäyttöön...?

4+6 kirjoitti:

Hyvä Seppomartti,
Kyllä tämä on ihan faktaa. Venttiilissä on sivuilla ontelot ja jos venttiili on kiinni tai auki asennossa, yhteys tuolta ulkoilmaan on suljettu. Kun kuula on. 45 aste kulmassa, osa kuulan reiästä on yhteydessä onteloon ja osa ventttiilin kulkuaukkoon.
Talvisäilytyksessä venttiilin oikea asento on sen 45 astetta, jolloin venttiilin kääntelystä huolimatta sisään jäänyt vesitilkka saa vapaan paisuntatilan.

Veneilyn myyteistä eikä MUTU jutuista kyse. Puhun yhden haljenneen septiventtiilin kokemuksella ja sain perehdytyksen tuohon 45 asteen juttuun.

Ja vielä, hyvä Seppomartti, pyydän, älä ota kantaa asioihin mistä et mitään tiedä.

Lue lisää

Valitettavasti yllä oleva vuodatus venttiileistä on pelkkää potaskaa
- palloventtiilissä on pallon muodon mukaiset ontelot- muutenhan pallo ei pyörisi
- täysin auki asennossa venttiilin pallo täyttää "ontelon" tilavuuden kokonaan
eikä jää vedelle mitään tilavuutta -mitään lisäonteloita ole olemassa.
- 45 astetta auki jättää osan "sivuontelon" tilavuudesta auki ja sinne vettä.
- 45 astetta auki jättää puolet aukosta suljetuksi ja koska pohjan läpivientiventtiilit eivät ole vaakatasossa vaan viistossa pinnassa niin palloventtiilin päälle jää vettä sitä enemmä mitä mitä viistomi pon asento ja mitä lähempänä asento on suljettua.
Täytyi ihan testata uudella Trudesign (kuin Marelon) yhden tuuman veneventtiilillä. Mitään vesijäämiä ei löytynyt täysin asennossa ravistelemalla tai kääntelemällä.
Käytännön merkitystä venttiilin asennolla ei ole koska jäämän määrät auki on pari tippaa ja vinossa asennossa 2-3 enemmän. Ne ehtivät haihtua ennen pakkasia. SIIS JÄLLEEN YKSI VENEILYN MYYTTI

seppomartti kirjoitti:

Valitettavasti yllä oleva vuodatus venttiileistä on pelkkää potaskaa
- palloventtiilissä on pallon muodon mukaiset ontelot- muutenhan pallo ei pyörisi
- täysin auki asennossa venttiilin pallo täyttää "ontelon" tilavuuden kokonaan
eikä jää vedelle mitään tilavuutta -mitään lisäonteloita ole olemassa.
- 45 astetta auki jättää osan "sivuontelon" tilavuudesta auki ja sinne vettä.
- 45 astetta auki jättää puolet aukosta suljetuksi ja koska pohjan läpivientiventtiilit eivät ole vaakatasossa vaan viistossa pinnassa niin palloventtiilin päälle jää vettä sitä enemmä mitä mitä viistomi pon asento ja mitä lähempänä asento on suljettua.
Täytyi ihan testata uudella Trudesign (kuin Marelon) yhden tuuman veneventtiilillä. Mitään vesijäämiä ei löytynyt täysin asennossa ravistelemalla tai kääntelemällä.
Käytännön merkitystä venttiilin asennolla ei ole koska jäämän määrät auki on pari tippaa ja vinossa asennossa 2-3 enemmän. Ne ehtivät haihtua ennen pakkasia. SIIS JÄLLEEN YKSI VENEILYN MYYTTI

Lue lisää

No lisään vielä saman tien toisen myytin: pakkasnesteen värin. Etyleeniglykoli on väritön ja myrkyllinen alkoholi. Tenu pitää määräysten mukaan värjätä ja pullon kyljessä pitäisi lukea, mitä siinä on sisällä. Eli jos ja kun lukee etyleeniglykoli niin värillä ei ole merkitystä, se on vain merkkiaine.

seppomartti kirjoitti:

No lisään vielä saman tien toisen myytin: pakkasnesteen värin. Etyleeniglykoli on väritön ja myrkyllinen alkoholi. Tenu pitää määräysten mukaan värjätä ja pullon kyljessä pitäisi lukea, mitä siinä on sisällä. Eli jos ja kun lukee etyleeniglykoli niin värillä ei ole merkitystä, se on vain merkkiaine.

Lue lisää

eikö tenu ole denaturoitua alkoholia, eli polttoaineeseen lisättävä jäänesto

seppomartti kirjoitti:

Valitettavasti yllä oleva vuodatus venttiileistä on pelkkää potaskaa
- palloventtiilissä on pallon muodon mukaiset ontelot- muutenhan pallo ei pyörisi
- täysin auki asennossa venttiilin pallo täyttää "ontelon" tilavuuden kokonaan
eikä jää vedelle mitään tilavuutta -mitään lisäonteloita ole olemassa.
- 45 astetta auki jättää osan "sivuontelon" tilavuudesta auki ja sinne vettä.
- 45 astetta auki jättää puolet aukosta suljetuksi ja koska pohjan läpivientiventtiilit eivät ole vaakatasossa vaan viistossa pinnassa niin palloventtiilin päälle jää vettä sitä enemmä mitä mitä viistomi pon asento ja mitä lähempänä asento on suljettua.
Täytyi ihan testata uudella Trudesign (kuin Marelon) yhden tuuman veneventtiilillä. Mitään vesijäämiä ei löytynyt täysin asennossa ravistelemalla tai kääntelemällä.
Käytännön merkitystä venttiilin asennolla ei ole koska jäämän määrät auki on pari tippaa ja vinossa asennossa 2-3 enemmän. Ne ehtivät haihtua ennen pakkasia. SIIS JÄLLEEN YKSI VENEILYN MYYTTI

Lue lisää

Itse olen ajatellun tuon suosituksen jättää hanat puoliksi auki johtuvan siitä, että sitten, kun jumittunutta hanaa lähtee norjistamaan, on kaksi suuntaa mihin nitkutella, yhden sijasta.

23 kirjoitti:

eikö tenu ole denaturoitua alkoholia, eli polttoaineeseen lisättävä jäänesto

Sanotaan uudelleen ja tarkemmin: jäänesto (etyleeniglykoli) on hengenvaarallisen myrkyllistä alkoholia mutta ei etanolia, mitä monet mm. minä mieluusti nautin.Etylenglykolia ei voi olla mitään " elintarvikelaatua" ja se on värjätty turvallisuuden vuoksi. " Tenu" edellä oli epätarkka ilmaisu. Yleensä sillä kai ymmärretään denaturoitua alkoholia sen laadusta riippumatta eli voi olla metanolia, etanolia , propanolia jne sotkettuna jollain toisella aineella tai viinalla.

seppomartti kirjoitti:

No lisään vielä saman tien toisen myytin: pakkasnesteen värin. Etyleeniglykoli on väritön ja myrkyllinen alkoholi. Tenu pitää määräysten mukaan värjätä ja pullon kyljessä pitäisi lukea, mitä siinä on sisällä. Eli jos ja kun lukee etyleeniglykoli niin värillä ei ole merkitystä, se on vain merkkiaine.

Lue lisää

Seppomartti taitaa puhua potaskaa väittäessään, ettei pakkasnesteen värillä ole merkitystä. Etelyeeniglykoli tietenkin on väritön, mutta merkkiaineella on tarkoitus ilmaista pakkasnesteen (jäähdytinnesteen) laatuluokitus. Pakkasnesteet eivät ole pelkkää etyleeniglykolia. Niissä on mukana myös korroosionestoaineita. G11-laatuinen neste on yleensä värjätty vihreäksi tai siniseksi. G11:n vaihtoväliksi suositellaan 2 vuotta. Vähän kalliimpi G12 säilyttää ominaisuutensa pitempään ja on värjätty punaiseksi. Sen vaihtoväliksi suositellaan 4 vuotta.

värillä on merkitys! kirjoitti:

Seppomartti taitaa puhua potaskaa väittäessään, ettei pakkasnesteen värillä ole merkitystä. Etelyeeniglykoli tietenkin on väritön, mutta merkkiaineella on tarkoitus ilmaista pakkasnesteen (jäähdytinnesteen) laatuluokitus. Pakkasnesteet eivät ole pelkkää etyleeniglykolia. Niissä on mukana myös korroosionestoaineita. G11-laatuinen neste on yleensä värjätty vihreäksi tai siniseksi. G11:n vaihtoväliksi suositellaan 2 vuotta. Vähän kalliimpi G12 säilyttää ominaisuutensa pitempään ja on värjätty punaiseksi. Sen vaihtoväliksi suositellaan 4 vuotta.

Lue lisää

Ja ymmärtääkseni vihreä/sininen ja punainen eivät sekoitu keskenään eli niiden koostumuksessa on muutakin eroa kuin pelkkä väriaine.

Venttiilin asennosta en väittele sen enempää kun käsitykseni perustuu useilta katsastajilta sekä venemoottorimekaanikoilta saatuun tietoon, ei omaan kokemukseen venttiilin vaurioitumisesta.

MASERAATTORI?

Entiiä 0 kirjoitti:

MASERAATTORI?

http://www.wisegeek.com/what-is-a-macerator-pump.htm

Jonkilainen pumbbu.

asentaja 29 ,Se vihreä sopii aivan mainiosti,autoissakin on paljon osia,joissa on alumiinia,esimerkiksi syylarit on suusyinosa alumiinia ja siellähän se aine muhuu eninmäkseen aina ,tosin kiertäähän se koneessakin,jiten laita vihreää pakkasnestettä,korkki 45 asteen kulmaan ja ole huoletta yli talven niin mikään ei ole mennyt rikki,itse teen talvihuoltoja ja näin olen asiakkaiden vebeiden kanssa aina toiminut,bäkyviin kumisiin tiivisteisiin suihkutan silikonipohjaista oljyl,niin ne pysyy uuden vveroisina,mutta näitä neuvoja on aivan niin paljon ,kuin veneilijöitäkin,jos sinua jännittää,että kuinka toimia,niin mene käymään veneliikkeissä jossa on myytäviäkin veneitä,niin voit kastsoa siellä miten ne tehdään ja kysyäkin saa,puotilanvenekerhon vieressä on meillä paja,johon olet tervetullut seuraamaan,kuinka meillä toimitaan,nyt on nostettuna toistakymmentä venettä,joten pääset katsomaan ,kun työ suoritetaan oikein,koska väärin jos sen teemme,joudumme asentamaan uuden asiakkaalle omaan laskuumme,joten teemme sen todellakin tarkasti ja huollamme koneen ensikesää varten,

Asentaja/omistaja kirjoitti:

asentaja 29 ,Se vihreä sopii aivan mainiosti,autoissakin on paljon osia,joissa on alumiinia,esimerkiksi syylarit on suusyinosa alumiinia ja siellähän se aine muhuu eninmäkseen aina ,tosin kiertäähän se koneessakin,jiten laita vihreää pakkasnestettä,korkki 45 asteen kulmaan ja ole huoletta yli talven niin mikään ei ole mennyt rikki,itse teen talvihuoltoja ja näin olen asiakkaiden vebeiden kanssa aina toiminut,bäkyviin kumisiin tiivisteisiin suihkutan silikonipohjaista oljyl,niin ne pysyy uuden vveroisina,mutta näitä neuvoja on aivan niin paljon ,kuin veneilijöitäkin,jos sinua jännittää,että kuinka toimia,niin mene käymään veneliikkeissä jossa on myytäviäkin veneitä,niin voit kastsoa siellä miten ne tehdään ja kysyäkin saa,puotilanvenekerhon vieressä on meillä paja,johon olet tervetullut seuraamaan,kuinka meillä toimitaan,nyt on nostettuna toistakymmentä venettä,joten pääset katsomaan ,kun työ suoritetaan oikein,koska väärin jos sen teemme,joudumme asentamaan uuden asiakkaalle omaan laskuumme,joten teemme sen todellakin tarkasti ja huollamme koneen ensikesää varten,

Lue lisää

Kiitettävästi löytyy uskomuksia jäähdytinnesteestäkin, väristä, sekoittuvuudesta, G11 vai 12 jne. Eri firmat merkitsevät aineita omilla tuotekoodeillaan mutta kyllä oranssi, sininen, vihreä ja punainen ovat samaa etyleeniglykoli vesi-liuosta. Lentokoneiden jäänestoon käytetty propyleeniglykoli kävisi myös jäähdyttäjänesteeksi (en tiedä onko Suomessa myynnissä) mutta sekin sekaantuisi koska kaikki glykolit ovat vesiliukoisia. Ei ole mitään syytä uskoa, että alkoholi-vesiliuos eri väreillä merkattuna ei sekaantuisi. Mainittujen glykolien puoliintumisaika on vain pari vuorokautta vapaassa tilassa. Mielenkiintoiseksi asian tekee glykolin hajoamistuote= oksaalihappo. Lisäaineissa on eroja ja sen vuoksi eri merkkivärit suositellut vaihtoajat ovat loogisia. Yhteenveto: tuskin värillä on väliä jos vaihtaa nesteet moottoriin suositellussa aikataulussa. Jos jäähdytinnestettä käytetään muissa rööreissä ja tankeissa kuten tämän ketjun aihepiiri alkuaan oli niin luultavimmin putket ja venttiilit ovat happokylvyssä kuukausien ajan. Sen mielekkyyden voi asettaa kyseenalaiseksi paitsi hapettomissa olosuhteissa kuten wc-pumppu ja merivesipumppu.

seppomartti kirjoitti:

Kiitettävästi löytyy uskomuksia jäähdytinnesteestäkin, väristä, sekoittuvuudesta, G11 vai 12 jne. Eri firmat merkitsevät aineita omilla tuotekoodeillaan mutta kyllä oranssi, sininen, vihreä ja punainen ovat samaa etyleeniglykoli vesi-liuosta. Lentokoneiden jäänestoon käytetty propyleeniglykoli kävisi myös jäähdyttäjänesteeksi (en tiedä onko Suomessa myynnissä) mutta sekin sekaantuisi koska kaikki glykolit ovat vesiliukoisia. Ei ole mitään syytä uskoa, että alkoholi-vesiliuos eri väreillä merkattuna ei sekaantuisi. Mainittujen glykolien puoliintumisaika on vain pari vuorokautta vapaassa tilassa. Mielenkiintoiseksi asian tekee glykolin hajoamistuote= oksaalihappo. Lisäaineissa on eroja ja sen vuoksi eri merkkivärit suositellut vaihtoajat ovat loogisia. Yhteenveto: tuskin värillä on väliä jos vaihtaa nesteet moottoriin suositellussa aikataulussa. Jos jäähdytinnestettä käytetään muissa rööreissä ja tankeissa kuten tämän ketjun aihepiiri alkuaan oli niin luultavimmin putket ja venttiilit ovat happokylvyssä kuukausien ajan. Sen mielekkyyden voi asettaa kyseenalaiseksi paitsi hapettomissa olosuhteissa kuten wc-pumppu ja merivesipumppu.

Lue lisää

Olisitkohan seppomartti sekoillut väittäessäsi, että veneen letkuihin kaadettuna etyleeniglykolin "puoliintumisaika" on "vain pari vuorokautta vapaassa tilassa"? Väität putkien ja venttiilien olevan happokylvyssä kuukausien ajan, jos niihin on kaadettu etyleeniglykolin vesiliuosta.

Olisitkohan sotkenut "puurot ja vellit" eli astiat/putket ja biologisen ympäristön? Jokainen tietää, että viina (etanoli) hajoaa elimistössä myrkylliseksi asetaldehydiksi, mutta ei hajoa viinapullossa seistessään. Etyleeniglykoli on hyvin myrkyllistä alkoholia, koska sen puoliintumisaika plasmassa on lyhyt ja elimistössä hajoamistuotteena syntynyt oksaalihappo erittäin myrkyllistä. Maaperässäkin etyleeniglykoli hajoaa ja hajoamistuote on oksaalihappo. Hajoaako se yhtä nopeasti kanisterissa, kun korkki avataan vapaaseen tilaan??

Sinun väitteesi mukaan etyleeniglykoli muuttuisi myös avoimessa astiassa hyvin nopeasti oksaalihapoksi (puoliintumisaika "vain pari vrk vapaassa tilassa"). Voisitko antaa linkin, josta löytyisi tukea uskomattomille jutuillesi. Miten väittämäsi "happokylpy" näkyy veneen putkissa ja venttiileissä?
Oksaalihappoliuos on muuten aika tehokas likaantuneen vesilinjan putsaamisessa! Keväällä siis otat veneesi letkuista oksaalihappoa ja kuuraat veneesi kyljet ;-)

seppomartti kirjoitti:

Kiitettävästi löytyy uskomuksia jäähdytinnesteestäkin, väristä, sekoittuvuudesta, G11 vai 12 jne. Eri firmat merkitsevät aineita omilla tuotekoodeillaan mutta kyllä oranssi, sininen, vihreä ja punainen ovat samaa etyleeniglykoli vesi-liuosta. Lentokoneiden jäänestoon käytetty propyleeniglykoli kävisi myös jäähdyttäjänesteeksi (en tiedä onko Suomessa myynnissä) mutta sekin sekaantuisi koska kaikki glykolit ovat vesiliukoisia. Ei ole mitään syytä uskoa, että alkoholi-vesiliuos eri väreillä merkattuna ei sekaantuisi. Mainittujen glykolien puoliintumisaika on vain pari vuorokautta vapaassa tilassa. Mielenkiintoiseksi asian tekee glykolin hajoamistuote= oksaalihappo. Lisäaineissa on eroja ja sen vuoksi eri merkkivärit suositellut vaihtoajat ovat loogisia. Yhteenveto: tuskin värillä on väliä jos vaihtaa nesteet moottoriin suositellussa aikataulussa. Jos jäähdytinnestettä käytetään muissa rööreissä ja tankeissa kuten tämän ketjun aihepiiri alkuaan oli niin luultavimmin putket ja venttiilit ovat happokylvyssä kuukausien ajan. Sen mielekkyyden voi asettaa kyseenalaiseksi paitsi hapettomissa olosuhteissa kuten wc-pumppu ja merivesipumppu.

Lue lisää

etandiolista eli etyleeniglykolista läytyy asiatietoa:

https://apps.kemi.se/flodessok/floden/kemamne_eng/1,2-etandiol_eng.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethylene_glycol

En kuitenkaan löytänyt seppomartin "happokylpy"-väittämille mitään tukea.

annapa faktaa! kirjoitti:

Olisitkohan seppomartti sekoillut väittäessäsi, että veneen letkuihin kaadettuna etyleeniglykolin "puoliintumisaika" on "vain pari vuorokautta vapaassa tilassa"? Väität putkien ja venttiilien olevan happokylvyssä kuukausien ajan, jos niihin on kaadettu etyleeniglykolin vesiliuosta.

Olisitkohan sotkenut "puurot ja vellit" eli astiat/putket ja biologisen ympäristön? Jokainen tietää, että viina (etanoli) hajoaa elimistössä myrkylliseksi asetaldehydiksi, mutta ei hajoa viinapullossa seistessään. Etyleeniglykoli on hyvin myrkyllistä alkoholia, koska sen puoliintumisaika plasmassa on lyhyt ja elimistössä hajoamistuotteena syntynyt oksaalihappo erittäin myrkyllistä. Maaperässäkin etyleeniglykoli hajoaa ja hajoamistuote on oksaalihappo. Hajoaako se yhtä nopeasti kanisterissa, kun korkki avataan vapaaseen tilaan??

Sinun väitteesi mukaan etyleeniglykoli muuttuisi myös avoimessa astiassa hyvin nopeasti oksaalihapoksi (puoliintumisaika "vain pari vrk vapaassa tilassa"). Voisitko antaa linkin, josta löytyisi tukea uskomattomille jutuillesi. Miten väittämäsi "happokylpy" näkyy veneen putkissa ja venttiileissä?
Oksaalihappoliuos on muuten aika tehokas likaantuneen vesilinjan putsaamisessa! Keväällä siis otat veneesi letkuista oksaalihappoa ja kuuraat veneesi kyljet ;-)

Lue lisää

Linkki voi olla vaikka työterveyslaitokselle (ttl.fi) tai käyttövaroituksiin, joita löytyy valmistajilta Saksasta, Suomesta tai Ruotsista. Lisäaineet ja hapeton tila pidentävät hajoamista mutta puoliintumisaika on todella luhyt.
Entinen kirjastonhoitajani sanoi: "Lue enemmän ja luule vähemmän"

etandiolista vielä kirjoitti:

etandiolista eli etyleeniglykolista läytyy asiatietoa:

https://apps.kemi.se/flodessok/floden/kemamne_eng/1,2-etandiol_eng.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Ethylene_glycol

En kuitenkaan löytänyt seppomartin "happokylpy"-väittämille mitään tukea.

Lue lisää

Etyleeniglykolin nopea hajoaminen löytyy kaikista lähteistä, esimerkki: "Environmental Fate
Ethylene glycol does not persist in large amounts in ambient air because breakdown is rapid (half-life in air is 8-84 hours)...... Ethylene glycol is miscible with water and will leach through soil to groundwater. It biodegrades rapidly in soil (half-life, 2-12 days). The half-life ranges from 2-12 days in surface water and 4- 24 days in ground water. Because it is not fat soluble and biodegrades rapidly, bioconcentration and bioaccumulation are insignificant (Agency for Toxic Substances and Disease Registry 1997).
Esim. W.J. Rossiter et al.: An investigation of the degradation of aqueus ethylene glycol and propylene glycol solutions usin ion chromatography. Solar Energy Materials 11 (1985) 455-467 North-Holland, Amsterdam Käynee referenssiksi jos haluaa tarkemmin tutkailla. Löytyy googlaamalla.
Suurin osa netin teksteistä koskee pakkasnesteiden myrkytysvaikutuksia elimistöön joutuessa. Se hapettuu oksaalihapoksi entsyymien välityksellä.
Luonnossa, hapellisessa ympäristössä (wc-kulho, septitankki hana auki) se hapettuu oksaalihapoksi, muurahaishapoksi, glykolihapoksi ja taisi olla etikkahappoakin hajoamistuotteena. Korkea lämpötila, alumiini ja kupari lisäävät reaktiota. Hapeton tila (kuten suljettu maalämmityskierto tai moottorin jäähdytys) vähentävät- mahdollisesti myös lisäaineet päätellen erilaisista vaihtosuosituksista. Happamuus eli ph on yo happojen seoksella 3.6-4.0. Abstrakti kromatografiatutkimuksesa on sen verran pitkä, että kelvannee yhteenvetonikin.
Myrkyllisyyden vuoksi aine luokitellaan ongelmajätteeksi eikä pidä lorautella ainakaan juomavesijärjestelmään. Avoimissa hapellisissa astioissa kyseessä on tosiaan ilman epäillyksiä kuukausia kestävä happokylpy joka alkaa tunteja tai päiviä lorautuksen jälkeen.
"Kevennyksenä" mainittakoon, että tupakoiden kosteuttava aine on 2.4% tupakkapainosta propyleeniglykoolia, jota myrkyllisyyden lisäksi epäillään sikiövaurioita ja syöpää aiheuttavaksi. Ensin varoituksia ja sitten tupakaksi?
Toinen "kevennys": Propyleeniglykolin piti hajota paremmin ja olla lievempi ympäristömyrkky. Eikös ollut vasta uutinen, että Seutulan koneiden jäänestoa löytyi rakennustöiden yhteydessä maan alta iso järvi vaikkei pitänyt.

seppomartti kirjoitti:

Etyleeniglykolin nopea hajoaminen löytyy kaikista lähteistä, esimerkki: "Environmental Fate
Ethylene glycol does not persist in large amounts in ambient air because breakdown is rapid (half-life in air is 8-84 hours)...... Ethylene glycol is miscible with water and will leach through soil to groundwater. It biodegrades rapidly in soil (half-life, 2-12 days). The half-life ranges from 2-12 days in surface water and 4- 24 days in ground water. Because it is not fat soluble and biodegrades rapidly, bioconcentration and bioaccumulation are insignificant (Agency for Toxic Substances and Disease Registry 1997).
Esim. W.J. Rossiter et al.: An investigation of the degradation of aqueus ethylene glycol and propylene glycol solutions usin ion chromatography. Solar Energy Materials 11 (1985) 455-467 North-Holland, Amsterdam Käynee referenssiksi jos haluaa tarkemmin tutkailla. Löytyy googlaamalla.
Suurin osa netin teksteistä koskee pakkasnesteiden myrkytysvaikutuksia elimistöön joutuessa. Se hapettuu oksaalihapoksi entsyymien välityksellä.
Luonnossa, hapellisessa ympäristössä (wc-kulho, septitankki hana auki) se hapettuu oksaalihapoksi, muurahaishapoksi, glykolihapoksi ja taisi olla etikkahappoakin hajoamistuotteena. Korkea lämpötila, alumiini ja kupari lisäävät reaktiota. Hapeton tila (kuten suljettu maalämmityskierto tai moottorin jäähdytys) vähentävät- mahdollisesti myös lisäaineet päätellen erilaisista vaihtosuosituksista. Happamuus eli ph on yo happojen seoksella 3.6-4.0. Abstrakti kromatografiatutkimuksesa on sen verran pitkä, että kelvannee yhteenvetonikin.
Myrkyllisyyden vuoksi aine luokitellaan ongelmajätteeksi eikä pidä lorautella ainakaan juomavesijärjestelmään. Avoimissa hapellisissa astioissa kyseessä on tosiaan ilman epäillyksiä kuukausia kestävä happokylpy joka alkaa tunteja tai päiviä lorautuksen jälkeen.
"Kevennyksenä" mainittakoon, että tupakoiden kosteuttava aine on 2.4% tupakkapainosta propyleeniglykoolia, jota myrkyllisyyden lisäksi epäillään sikiövaurioita ja syöpää aiheuttavaksi. Ensin varoituksia ja sitten tupakaksi?
Toinen "kevennys": Propyleeniglykolin piti hajota paremmin ja olla lievempi ympäristömyrkky. Eikös ollut vasta uutinen, että Seutulan koneiden jäänestoa löytyi rakennustöiden yhteydessä maan alta iso järvi vaikkei pitänyt.

Lue lisää

Juuri tätä tarkoitin: biodegradaatio! Sitä et ilmeisesti vieläkään ymmärtänyt, kun yhä jatkat selostamistasi etandiolin biodegradaatiosta ja teet siitä vääriä yleistyksiä. Etkö hoksaa, että avoin astia (tai suljettu astia) ei todellakaan ole sama ympäristö kuin maaperä tai elimistö?
http://en.wikipedia.org/wiki/Biodegradation

seppomartti kirjoitti:

Etyleeniglykolin nopea hajoaminen löytyy kaikista lähteistä, esimerkki: "Environmental Fate
Ethylene glycol does not persist in large amounts in ambient air because breakdown is rapid (half-life in air is 8-84 hours)...... Ethylene glycol is miscible with water and will leach through soil to groundwater. It biodegrades rapidly in soil (half-life, 2-12 days). The half-life ranges from 2-12 days in surface water and 4- 24 days in ground water. Because it is not fat soluble and biodegrades rapidly, bioconcentration and bioaccumulation are insignificant (Agency for Toxic Substances and Disease Registry 1997).
Esim. W.J. Rossiter et al.: An investigation of the degradation of aqueus ethylene glycol and propylene glycol solutions usin ion chromatography. Solar Energy Materials 11 (1985) 455-467 North-Holland, Amsterdam Käynee referenssiksi jos haluaa tarkemmin tutkailla. Löytyy googlaamalla.
Suurin osa netin teksteistä koskee pakkasnesteiden myrkytysvaikutuksia elimistöön joutuessa. Se hapettuu oksaalihapoksi entsyymien välityksellä.
Luonnossa, hapellisessa ympäristössä (wc-kulho, septitankki hana auki) se hapettuu oksaalihapoksi, muurahaishapoksi, glykolihapoksi ja taisi olla etikkahappoakin hajoamistuotteena. Korkea lämpötila, alumiini ja kupari lisäävät reaktiota. Hapeton tila (kuten suljettu maalämmityskierto tai moottorin jäähdytys) vähentävät- mahdollisesti myös lisäaineet päätellen erilaisista vaihtosuosituksista. Happamuus eli ph on yo happojen seoksella 3.6-4.0. Abstrakti kromatografiatutkimuksesa on sen verran pitkä, että kelvannee yhteenvetonikin.
Myrkyllisyyden vuoksi aine luokitellaan ongelmajätteeksi eikä pidä lorautella ainakaan juomavesijärjestelmään. Avoimissa hapellisissa astioissa kyseessä on tosiaan ilman epäillyksiä kuukausia kestävä happokylpy joka alkaa tunteja tai päiviä lorautuksen jälkeen.
"Kevennyksenä" mainittakoon, että tupakoiden kosteuttava aine on 2.4% tupakkapainosta propyleeniglykoolia, jota myrkyllisyyden lisäksi epäillään sikiövaurioita ja syöpää aiheuttavaksi. Ensin varoituksia ja sitten tupakaksi?
Toinen "kevennys": Propyleeniglykolin piti hajota paremmin ja olla lievempi ympäristömyrkky. Eikös ollut vasta uutinen, että Seutulan koneiden jäänestoa löytyi rakennustöiden yhteydessä maan alta iso järvi vaikkei pitänyt.

Lue lisää

Näin kirjoitit jäähdytinnesteistä seppomartti: "... värillä ei ole merkitystä, se on vain merkkiaine.
Eri firmat merkitsevät aineita omilla tuotekoodeillaan mutta kyllä oranssi, sininen, vihreä ja punainen ovat samaa etyleeniglykoli vesi-liuosta.
…Mainittujen glykolien puoliintumisaika on vain pari vuorokautta vapaassa tilassa".
Nyt taas siteeraat laajasti mitä glykolille tapahtuu maaperässä tai elimistössä, mutta et ollenkaan huomaa omia virhetulkintojasi.
Yksikään keskusteluun osallistuneista ei ole kiistänyt glykolien myrkyllisyyttä tai biologisia haittoja.

nyt riittää! kirjoitti:

Näin kirjoitit jäähdytinnesteistä seppomartti: "... värillä ei ole merkitystä, se on vain merkkiaine.
Eri firmat merkitsevät aineita omilla tuotekoodeillaan mutta kyllä oranssi, sininen, vihreä ja punainen ovat samaa etyleeniglykoli vesi-liuosta.
…Mainittujen glykolien puoliintumisaika on vain pari vuorokautta vapaassa tilassa".
Nyt taas siteeraat laajasti mitä glykolille tapahtuu maaperässä tai elimistössä, mutta et ollenkaan huomaa omia virhetulkintojasi.
Yksikään keskusteluun osallistuneista ei ole kiistänyt glykolien myrkyllisyyttä tai biologisia haittoja.

Lue lisää

"Lukekaa enemmän ja luulkaa vähemmän". Biodegradaatiota ei ole esimerkiksi kromatografitutkimus laboratorio-oloissa, eri lämpötiloissa, hapen vaikutuksen alaisena ja happi korvattuna tylpellä, kuparin ja alumiinin vaikutuksen alaisena ja ilman. Jos asia kiinnostaa niin tutkimuksia löytyy mutta näillä palstoilla yleinen tapa on leimata vastapuoli ymmärtämättömäksi ja jatkaa inttämistä oman uskomuksen varassa. Tämä pakkasnestemyytti on ilmeisesti niin tiukassa, etten jatka aihesta pitempään

seppomartti kirjoitti:

"Lukekaa enemmän ja luulkaa vähemmän". Biodegradaatiota ei ole esimerkiksi kromatografitutkimus laboratorio-oloissa, eri lämpötiloissa, hapen vaikutuksen alaisena ja happi korvattuna tylpellä, kuparin ja alumiinin vaikutuksen alaisena ja ilman. Jos asia kiinnostaa niin tutkimuksia löytyy mutta näillä palstoilla yleinen tapa on leimata vastapuoli ymmärtämättömäksi ja jatkaa inttämistä oman uskomuksen varassa. Tämä pakkasnestemyytti on ilmeisesti niin tiukassa, etten jatka aihesta pitempään

Lue lisää

ihan kemikaalitoimittajien toimesta tai yleis-lämpöinsinöörikirjallisuudessa on esitetty selkeä ero spontaanissa hajoamisessa vapaassa ilmassa (=vajaa tuuletettu tankki) propyleeniiglykolin eduksi.

Motonetissä löytyy propyleeniglykolia 3l 19.90EUR, toki kalliimpaa kuin peruskama, muttei vielä ehkä kuitenkaan "venetarvikehinnoiteltua". Tänä vuonna kokeilen tuota.

tj kirjoitti:

ihan kemikaalitoimittajien toimesta tai yleis-lämpöinsinöörikirjallisuudessa on esitetty selkeä ero spontaanissa hajoamisessa vapaassa ilmassa (=vajaa tuuletettu tankki) propyleeniiglykolin eduksi.

Motonetissä löytyy propyleeniglykolia 3l 19.90EUR, toki kalliimpaa kuin peruskama, muttei vielä ehkä kuitenkaan "venetarvikehinnoiteltua". Tänä vuonna kokeilen tuota.

Lue lisää

Mutta jospa pistäisi metanolia tai etanolia jäänestoksi, paljon halvempaa ostaa -40 C tuulilasinpesunestettä kuin jäähdytysnestettä ja samalla saisi tankkiin pesuaineet :)

Totta haastaen, näin olen parina talvena menetellyt ilman ongelmia, pumppu pitää kyllä rasvailla keväällä lorauttamalla rypsiöljyä pönttöön ennen eka huuhtelua, ellei sitten ole täyshuoltovuosi, jolloin pumppu puretaan ja rasvaillaan vesivaseliinilla.

Ruokaöljyä pitää lorauttaa kuukauden välein jotta mäntä liikkuisi liukkaasti, vaseliini kestää koko kauden.

seppomartti kirjoitti:

"Lukekaa enemmän ja luulkaa vähemmän". Biodegradaatiota ei ole esimerkiksi kromatografitutkimus laboratorio-oloissa, eri lämpötiloissa, hapen vaikutuksen alaisena ja happi korvattuna tylpellä, kuparin ja alumiinin vaikutuksen alaisena ja ilman. Jos asia kiinnostaa niin tutkimuksia löytyy mutta näillä palstoilla yleinen tapa on leimata vastapuoli ymmärtämättömäksi ja jatkaa inttämistä oman uskomuksen varassa. Tämä pakkasnestemyytti on ilmeisesti niin tiukassa, etten jatka aihesta pitempään

Lue lisää

Tässä tutkimus: http://fire.nist.gov/bfrlpubs/build85/PDF/b85010.pdf

75 asteen lämpötilassa ei tapahtunut oikein mitään 3000 tunnissa (lähes talvi) vaikka hapetettiin tai laitettiin alumiinia. Kuparin kanssa jotain sentään. 102 asteessa alkoi sitten jo tapahtua, mutta ei edelleenkään juuri mitään pelkällä ilmalla.

Tuossa kokeessa ilmaa syötettiin pinnan alle ja lämpötilat aivan eri luokkaa kuin veneen talvisäilytyksessä. Lisäksi autokäyttöön ostetussa glykolissa on inhibiittoreita, jotka estävät Ph-muutoksen. Noissa mittauksissa on usein inhiboimatonta glykolia.

Vessanpöntön kautta "ilmastettu" tai avatussa purkissa oleva glykoli ei siis puoliinnu normaalilämpötiloissa edes vuosissa ja kylmän talven aikana ei tule "happokylpyä".

Joakim_ kirjoitti:

Tässä tutkimus: http://fire.nist.gov/bfrlpubs/build85/PDF/b85010.pdf

75 asteen lämpötilassa ei tapahtunut oikein mitään 3000 tunnissa (lähes talvi) vaikka hapetettiin tai laitettiin alumiinia. Kuparin kanssa jotain sentään. 102 asteessa alkoi sitten jo tapahtua, mutta ei edelleenkään juuri mitään pelkällä ilmalla.

Tuossa kokeessa ilmaa syötettiin pinnan alle ja lämpötilat aivan eri luokkaa kuin veneen talvisäilytyksessä. Lisäksi autokäyttöön ostetussa glykolissa on inhibiittoreita, jotka estävät Ph-muutoksen. Noissa mittauksissa on usein inhiboimatonta glykolia.

Vessanpöntön kautta "ilmastettu" tai avatussa purkissa oleva glykoli ei siis puoliinnu normaalilämpötiloissa edes vuosissa ja kylmän talven aikana ei tule "happokylpyä".

Lue lisää

Iso kiitos kattavasta viitteestä Joakimille

"In God We Trust - All others shall bring evidence" ;-)

Onks siellä veneessä niin pakko pas..ntaa. Tekee hätänsä maissa niin ei ole niin septitankilla väliä

Asdf123456 kirjoitti:

Onks siellä veneessä niin pakko pas..ntaa. Tekee hätänsä maissa niin ei ole niin septitankilla väliä

No mie paskon sanomalehden päälle ns. kyykkypaskana. Samalla saan voimaa reisilihaksiin.
Yleensä samalla tulee kuset, jotka ison suuaukon muodostava huuhteluainepullo suoriutuu vastaaotosta kiitettävästi. Tämän jälkeen septitankki sisälmyksineen yli laidan. Ei onkelmia!

e.iskari kirjoitti:

No mie paskon sanomalehden päälle ns. kyykkypaskana. Samalla saan voimaa reisilihaksiin.
Yleensä samalla tulee kuset, jotka ison suuaukon muodostava huuhteluainepullo suoriutuu vastaaotosta kiitettävästi. Tämän jälkeen septitankki sisälmyksineen yli laidan. Ei onkelmia!

Lue lisää

Oppivatko vieraat sen helposti?

Sama juttu. Vihreää on käytetty kymmeniä vuosia. Toimii kuin junan vessa.