Opiskelin vähän aikaa, suoraan lukiosta yliopistoon tultuani, mutta en oikeastaan tutustunut keneenkään. Sitten tuli pakollinen asevelvollisuus, jossa vietin puoli vuotta. Nyt opintojen taas jatkuessa tuntuu että "porukat" ovat jo muodostuneet eikä enää oikein pääse mukaan? Enhän nyt vaikka jollain luennolla tai ruokalassa voi tuntemattomien seuraan ängetä? Tuntuu että täällä on niin paljon ihmisiä, armeijassa sentään oli tuvat joissa tutustui. Muutenkin koko ajan eri ihmiset eri kursseilla, huoh. Tuntuu omituiselta, välillä vietän kokonaisia päiviä etten puhu kenellekään mitään, koska eihän luentokursseilla nyt oikeastaan keskustella kenenkään kanssa. Viikonloppuna näen kyllä vanhoja kavereitani, mutta olisi kivaa jos olisi jotain tekemistä viikollakin.... tässäpä tällainen purkautuminen.
Mistä kavereita?
yksipoika221
5221
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Voihan sitä ennen luennon alkua keskustella vierustoverin kanssa. ..Sen kun avaat suusi, etkä odota, että muut tekevät aloitteen.
Ymmärsinkö oikein että opiskelit siis syyslukukauden ennen armeijaan menemistä? Jos näin on, niin mielestäni on turha syyttää asevelvollisuusaikaa; itse ainakin tutustuin melkein kaikkiin niihin, jotka ovat nyt parhaita kavereitani opistolla, ensimmäisen puolen vuoteni aikana. Tunnen pari ihmistä, jotka ovat fuksivuotensa ensimmäisen puoliskon jälkeen astuneet palvelukseen, mutta eivät ole mitenkään olleet eristäytyneitä paluttuaan.
Jos nyt syksyllä tulit takaisin, niin luulisi että tarjolla olisi ollut vaikka minkäläista uusien ja vanhojen iltaa yms., jotka, vaikka ovatkin lähinnä fukseja varten, olisivat varmasti olleet hyvä tapa taas lämmittää vanhoja tuttavuuksia ja solmia uusia. Ylipäätänsä kaikkien esim. oman ainejärjestösi tilauuksien perimmäinen tarkoitus on tutustuttaa ihmisiä toisiinsa. Rohkeasti vain mukaan. Jos taas esim. ruokalassa huomaat ihmisiä, jotka aloittivat aikanaan samaan aikaan kanssasi (ja siis olettavasti tuntevat sinut edes jotenkin), mene heidän seuraansa, he tuskin pahoittavat mieltään. Eiköhän ongelmasi ratkea pienellä oma-aloitteisuudella.
Juurikin noin mutta siis ensimmäisenä syksynä en ollut missään fuksitapahtumissa, koska oli aina menoa muiden tuttujen (ei-opiskelija) kanssa samoihin aikoihin, ja ajattelin että menen kuitenkin inttiin niin "kannattaako" sitä nyt panostaa tutustumiseen kun kuitenkin joutuu heti pois. Tai siis kun vaihtoehtoina oli mennä yliopiston bileisiin, joissa en olisi tuntenut ketään tai bileisiin hyvien kavereiden kanssa, menin toki jälkimmäisiin . Toki sain muutaman hyvääpäivää -tutun luennoilta jne., mutta nyt kun tulin takaisin he ovat joko lopettaneet tai ovat jo aineopintoja suorittamassa, joten en oikeastaan näe heitä juurikaan.
Tuossa sanottiin että sen kun avaat suusi. Totta kai osaan avata suuni, en ole mikään epäsosiaalinen (vähän ujo kylläkin), mutta kuten sanoin tuollaiset "porukat" luovat aina ympärilleen sellaisen sosiaalisen muurin, ts. ei ole helppoa mennä yksin juttelemaan jollekin isolle porukalle. Juttelen kyllä vierustovereille jos he ovat yksin, mutta kuvittele nyt tilanne jossa vieressä joku poikaporukka selittää toisilleen viime viikonlopun tapahtumista, joista et itse tiedä mitään. Miten muka menet "vain juttelemaan" luontevasti tuollaisissa tilanteissa, ilman että aloite tulee siltä puolelta? ( Sivuhuomautuksena, muutenkin tuntuu että yliopistossa jengi istuu silleen omituisesti, että vieruskaveriin jätetään ainakin 1 tai 2 penkkiä tyhjää tilaa ettei vahingossakaan joudu liian lähelle muita opiskelijoita.... vähän kuin bussissa). Ehkä mun ongelma on juuri se, että tämä on niin iso paikka. Kyllähän kesätyöpaikallakin olet aina se uusi, mutta siellä yleensä "tutustutetaan" porukkaan ja yhteisö on pienempi, niin tavallaan tulee väkisinkin tutuksi toisin kuin yliopistolla missä tuntuu että hukun suureen massaan....
(Nyt tuli taas sen verran sekavaa tekstiä että tuskin ymmärräsitte mutta kunhan kirjoittelen iltani kuluksi)
"ei ole helppoa mennä yksin juttelemaan jollekin isolle porukalle"
Se on melkeimpä mahdotonta. Luennoilla ei oikein saa kavereita. Itselläni oli kerran koko lukuvuoden kestävä vähän erikoisemman aineen kurssi, missä oli noin kymmenen ihmistä; vasta kolmannessa periodissa alettiin vaihtaa muitakin sanoja kuin "mitä tuli läksyks?" ja tältä kurssilta sain vain yhden puolitutun. Niin että ei kyllä kannata perustaa suunnitelmiaan kavereitten saamiseen siihen, että se onnistusi luentojen ohessa! Nimimerkki 9 9:n kehoitus suun avaamisesta on jotenkin epärealistinen.
Painotan edelleen sitä että eri järjestöjen aktiviteetteihin osallistuminen on helpoin tapa saada kavereita.
"siellä yleensä "tutustutetaan" porukkaan ja yhteisö on pienempi, niin tavallaan tulee väkisinkin tutuksi toisin kuin yliopistolla missä tuntuu että hukun suureen massaan...."
Kyllä yliopistollakin on melkoinen tutustuttaminen käynnissä aina fuksien tullessa. Jos ei yhteenkään fuksitapahtumaan mene, niin ihmekö se jos kavereista on pulaa.
Saanko tiedustella pääainettasi?