Melko usein herätessäni olen havainnut, että kasvoillani on syvät uurteet molemmilla poskilla, siis kohdassa, joka rypistyy, kun hymyilee tai irvistää. Poskeni tuntuvat myös tuolloin väsyneiltä. Aivan kuin olisin irvistänyt koko yön. Myös olokin on kuin en olisi ollut rentona nukkuessani, siis en tunne itseäni täysin levänneeksi, vaikka unen laatu tuntui ihan hyvältä. Uneni eivät ole mitään ihmeellisiä, joten irvistäminen tuskin johtuu niistä.
Sitten välillä on öitä, että nukun täysin rentona, eikä kasvoihin tule jännitystä.
Hymyilystä tuo ei johdu, hieman eri tavalla tuntuisi ja ei tulisi noin syviä uurteita. :)
Mistähän tälläinen johtuu? Muilla samaa ongelmaa?
Sitten välillä on öitä, että nukun täysin rentona, eikä kasvoihin tule jännitystä.
Hymyilystä tuo ei johdu, hieman eri tavalla tuntuisi ja ei tulisi noin syviä uurteita. :)
Mistähän tälläinen johtuu? Muilla samaa ongelmaa?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minulla on hapensaantivaikeus. Se on seurannut kyllä syntymästäni saakka kun synnyin sinisenä pentuna.
Mut tähän kasvojännitystilaan. Illalla joudun yksinäni irviatelemään ja jännittämään kasvojani, saadakseni paremmin happea.
On tähän kyllä lääkityskin, kun tulee lieviä astmakohtauksia mm. ruokaillessa tai kahvipöydässä, seurasta huolimatta.
Tahallisella kasvojen vääntelyllä esim. ajaessa on pelkästään hyviä vaikutuksia, kasvot rentoutuvat, pingotus vähenee.
Kokeile nimim. irvinaama nukkumaan käydessä tätä irvistelyvenyttelyä.