Kiertoilmasta

Kiertoilma vie lämpöä iv koneseen ja kaikki lämpö iv koneen sisällä auttaa kennoa pysymään sulana ja nostaa hyötysuhdetta.

Kiertoilma on yksi näppärä tapa haaskata energiaa. Se on kennon sulattamiseen melkein yhtä tehokas ratkaisu kuin sähkövastus, mutta tuo lisäbonuksena hajujen leviämisen ympäri asuntoa.

Toki joskus 80-luvulla kiertoilma oli suurta huutoa. Onneksi aika ajoi siitä ohi.

Hyötyäkin tuosta voi taloudellisessa mielessä olla, mikäli ilma lämmitetään jollakin muulla kuin suoralla sähköllä *ja* samaa lämmitysjärjestelmää ei voida käyttää kennon sulattamiseen tarvittaessa. Taloudellinen hyöty on kyllä aika minimaalinen, kun muistetaan että normaalitapauksessa tuo esilämmitysvastus on teholtaan kilowatin luokkaa, eikä todellakaan kaiken aikaa huuda punaisena....

old_profile_34673 kirjoitti:

Kiertoilma on yksi näppärä tapa haaskata energiaa. Se on kennon sulattamiseen melkein yhtä tehokas ratkaisu kuin sähkövastus, mutta tuo lisäbonuksena hajujen leviämisen ympäri asuntoa.

Toki joskus 80-luvulla kiertoilma oli suurta huutoa. Onneksi aika ajoi siitä ohi.

Hyötyäkin tuosta voi taloudellisessa mielessä olla, mikäli ilma lämmitetään jollakin muulla kuin suoralla sähköllä *ja* samaa lämmitysjärjestelmää ei voida käyttää kennon sulattamiseen tarvittaessa. Taloudellinen hyöty on kyllä aika minimaalinen, kun muistetaan että normaalitapauksessa tuo esilämmitysvastus on teholtaan kilowatin luokkaa, eikä todellakaan kaiken aikaa huuda punaisena....

"lisäbonuksena hajujen leviämisen ympäri asuntoa."

Kiertoilma otetaan puhtaasta ilmasta.

"Taloudellinen hyöty on kyllä aika minimaalinen, kun muistetaan että normaalitapauksessa tuo esilämmitysvastus on teholtaan kilowatin luokkaa, eikä todellakaan kaiken aikaa huuda punaisena.... "

Ilmasta ilmaan lämpö siirtyy tehokkaamin kuin sähkövastuksesta kovaa vauhtia virtaavaan ilmaan.

Jos ei ole kiertoilmasta kokemusta, niin on turha esittää asiantuntijaa.

32555 kirjoitti:

"lisäbonuksena hajujen leviämisen ympäri asuntoa."

Kiertoilma otetaan puhtaasta ilmasta.

"Taloudellinen hyöty on kyllä aika minimaalinen, kun muistetaan että normaalitapauksessa tuo esilämmitysvastus on teholtaan kilowatin luokkaa, eikä todellakaan kaiken aikaa huuda punaisena.... "

Ilmasta ilmaan lämpö siirtyy tehokkaamin kuin sähkövastuksesta kovaa vauhtia virtaavaan ilmaan.

Jos ei ole kiertoilmasta kokemusta, niin on turha esittää asiantuntijaa.

Nyt meni huvituksen puolelle.

Silloin kun kiertoilma oli jännä juttu, eli 80-luvulla, se ilma oli nimen omaan sitä asunnon ilmaa, jota kierrätettiin takaisin kanaviin.

Jos taas otat koneen jälkeen haaralla ilmaa ja kierrätät sen takaisin koneeseen (jolloin saat sillä puhtaalla ilmalla toteutetun kiertoilman), niin saat muuten saman vaikutuksen aikaiseksi vain pienentämällä ilmavirtauksen nopeutta. Lukuunottamatta toki sitä lämpöhäviötä, mikä tuossa ylimääräisessä putkenpätkässä syntyy. Samalla hukkaat mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä esimerkiksi maalämpöön perustuvasta lattialämmityksestä.

Mitä tulee teoriaasi lämmön siirtymisestä sähkövastuksesta ilmaan tai "ilmasta ilmaan", niin nobeli odottaa. Olet juuri onnistunut kumoamaan termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön. Vai osaatko kertoa, mihin lämpö vastuksesta katoaa, ellei se siirry sen ympäristöön?

old_profile_34673 kirjoitti:

Nyt meni huvituksen puolelle.

Silloin kun kiertoilma oli jännä juttu, eli 80-luvulla, se ilma oli nimen omaan sitä asunnon ilmaa, jota kierrätettiin takaisin kanaviin.

Jos taas otat koneen jälkeen haaralla ilmaa ja kierrätät sen takaisin koneeseen (jolloin saat sillä puhtaalla ilmalla toteutetun kiertoilman), niin saat muuten saman vaikutuksen aikaiseksi vain pienentämällä ilmavirtauksen nopeutta. Lukuunottamatta toki sitä lämpöhäviötä, mikä tuossa ylimääräisessä putkenpätkässä syntyy. Samalla hukkaat mahdollisuuden saada taloudellista hyötyä esimerkiksi maalämpöön perustuvasta lattialämmityksestä.

Mitä tulee teoriaasi lämmön siirtymisestä sähkövastuksesta ilmaan tai "ilmasta ilmaan", niin nobeli odottaa. Olet juuri onnistunut kumoamaan termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön. Vai osaatko kertoa, mihin lämpö vastuksesta katoaa, ellei se siirry sen ympäristöön?

Sä et tiedä mitään ,koska sulla on joku vanha rötiskö painvoimasella iv:llä. 2000 -luvun juttu on muuten Ilto Comfort lämpöpumppu ja sen tuloilmamodulin kiertoilmaliitäntä.

rötiskö omistaja kirjoitti:

Sä et tiedä mitään ,koska sulla on joku vanha rötiskö painvoimasella iv:llä. 2000 -luvun juttu on muuten Ilto Comfort lämpöpumppu ja sen tuloilmamodulin kiertoilmaliitäntä.

Ah, mikä syväluotaava analyysi! Mikä järjen leimahdus! Mikä vastaansanomaton, suorastaan totuudessaan raivoisa, argumentoinnin taito!

Mutta odotas.
> Sä et tiedä mitään ,koska sulla on joku vanha rötiskö painvoimasella iv:llä.

Vaikka minulla tuollainenkin on, niin vietän siellä aika vähän aikaa. Lähinnä ehkä muutaman viikon kesällä. Tässä asunnossa jossa asun, on kyllä ihan LTO:lla varustettu ilmanvaihtolaite. Ja lämpöpumppukin löytyy, vaikka ostinkin sen lähinnä viilentämään kesällä (ja mahdollista myyntiä helpottamaan).

old_profile_34673 kirjoitti:

Ah, mikä syväluotaava analyysi! Mikä järjen leimahdus! Mikä vastaansanomaton, suorastaan totuudessaan raivoisa, argumentoinnin taito!

Mutta odotas.
> Sä et tiedä mitään ,koska sulla on joku vanha rötiskö painvoimasella iv:llä.

Vaikka minulla tuollainenkin on, niin vietän siellä aika vähän aikaa. Lähinnä ehkä muutaman viikon kesällä. Tässä asunnossa jossa asun, on kyllä ihan LTO:lla varustettu ilmanvaihtolaite. Ja lämpöpumppukin löytyy, vaikka ostinkin sen lähinnä viilentämään kesällä (ja mahdollista myyntiä helpottamaan).

"Ja lämpöpumppukin löytyy, vaikka ostinkin sen lähinnä viilentämään kesällä (ja mahdollista myyntiä helpottamaan). "

Pumppu-uskovainenkin vielä. Ei kukaa täysipäinen käytettyä kompurala ostamaan. Toisaalta kaltaisia on suomessa paljon.

1++002 kirjoitti:

"Ja lämpöpumppukin löytyy, vaikka ostinkin sen lähinnä viilentämään kesällä (ja mahdollista myyntiä helpottamaan). "

Pumppu-uskovainenkin vielä. Ei kukaa täysipäinen käytettyä kompurala ostamaan. Toisaalta kaltaisia on suomessa paljon.

Äläpäs nyt, palstan suurin nero, sanan säilän mestari, nimimerkki "rötiskö omistaja" sanoi:
> 2000 -luvun juttu on muuten Ilto Comfort lämpöpumppu

Ei voi väittää vastaan. Täytyy olla totta.

old_profile_34673 kirjoitti:

Äläpäs nyt, palstan suurin nero, sanan säilän mestari, nimimerkki "rötiskö omistaja" sanoi:
> 2000 -luvun juttu on muuten Ilto Comfort lämpöpumppu

Ei voi väittää vastaan. Täytyy olla totta.

Ilto comfort nyt vaan oli esimerkki 2000-luvun laitteesta, jossa on kiertoilmaliitäntä.

Buginen laite lämpöpumppufoorumin mukaan kuin myös moni muu lämpöpumppu.

Jos talooni laitettaisiin ilmasta veteen lämpöpumppu, takasinmaksuaika olisi 8 vuotta ja vehje rikki hyvin todennäköisesti aiemmin. Siksi lämpöpumppulämmitys on uskonto.

älä jauha skeidaa kirjoitti:

Kiertoilma vie lämpöä iv koneseen ja kaikki lämpö iv koneen sisällä auttaa kennoa pysymään sulana ja nostaa hyötysuhdetta.

Kiertoilma ei vie lämpöä koneeseen, vaan poistoilma.

Sitäpaitsi kyseessä ei ole kiertoilma, vaan palautusilma. Joka on ulkoilman joukkoon sekoitettavaa poistoilmaa.

Kun osa ulkoilmasta korvataan palautusilmalla, niin sehän tarkoittaa sitä, että ulkoa otetaan vähemmän ilmaa, eikö totta? "Hienoimmissa" koneissa tämä tapahtuu niin, että ulkoilmakanavassa on bimetallitermostaatin ohjaama läppä. Kun ulkoilma on kylmää, läppä sulkeutuu.

Systeemi pelaa siis sillai, että jos normaalitilanteessa tuloilmavirran pitäisi olla 60 ja poistoilmavirran -70 l/s ja poistoilman lämpötila 22, niin kovalla pakkasella ulkoa otetaankin vaikka 30 l/s ja loput 30 l/s on palautusilmaa.

Kone kuitenkin mättää edelleen sen 70 l/s ilmaa pihalle.... eli nyt otetaan vuotoina rakenteiden läpi 40 l/s eli aletaan olla jo lähempänä koneellista poistoa kuin koneellista tulo&poistoa!

Toki pelkkää tuloilman lämpötilaa tarkasteltaessa näyttää oikein hyvältä, kun kylmään ulkoilmaan ensin sekoitetaan lämmintä palautusilmaa 1:1 suhteessa ja sitten ilmaa vielä lämmitetään LTO:lla. Mutta energiataloutta tarkasteltaessa ei pidäkään laskeskella, mitä tuloilman lämmittäminen maksaa, vaan kuinka paljon lämpöä karkaa ulos jäteilman mukana!

Kun LTO:lle tuleva ilma "esilämmitetään" palautusilman avulla, LTO:n yli vaikuttava lämpötilaero pienenee ja siten myös siirtyvä energiamäärä = jäteilman lämpötila nousee = enemmän lämpöä harakoille.

menit sitten retkuun kirjoitti:

Kiertoilma ei vie lämpöä koneeseen, vaan poistoilma.

Sitäpaitsi kyseessä ei ole kiertoilma, vaan palautusilma. Joka on ulkoilman joukkoon sekoitettavaa poistoilmaa.

Kun osa ulkoilmasta korvataan palautusilmalla, niin sehän tarkoittaa sitä, että ulkoa otetaan vähemmän ilmaa, eikö totta? "Hienoimmissa" koneissa tämä tapahtuu niin, että ulkoilmakanavassa on bimetallitermostaatin ohjaama läppä. Kun ulkoilma on kylmää, läppä sulkeutuu.

Systeemi pelaa siis sillai, että jos normaalitilanteessa tuloilmavirran pitäisi olla 60 ja poistoilmavirran -70 l/s ja poistoilman lämpötila 22, niin kovalla pakkasella ulkoa otetaankin vaikka 30 l/s ja loput 30 l/s on palautusilmaa.

Kone kuitenkin mättää edelleen sen 70 l/s ilmaa pihalle.... eli nyt otetaan vuotoina rakenteiden läpi 40 l/s eli aletaan olla jo lähempänä koneellista poistoa kuin koneellista tulo&poistoa!

Toki pelkkää tuloilman lämpötilaa tarkasteltaessa näyttää oikein hyvältä, kun kylmään ulkoilmaan ensin sekoitetaan lämmintä palautusilmaa 1:1 suhteessa ja sitten ilmaa vielä lämmitetään LTO:lla. Mutta energiataloutta tarkasteltaessa ei pidäkään laskeskella, mitä tuloilman lämmittäminen maksaa, vaan kuinka paljon lämpöä karkaa ulos jäteilman mukana!

Kun LTO:lle tuleva ilma "esilämmitetään" palautusilman avulla, LTO:n yli vaikuttava lämpötilaero pienenee ja siten myös siirtyvä energiamäärä = jäteilman lämpötila nousee = enemmän lämpöä harakoille.

Eikä tilanne parane yhtään, vaikka palautusilma syötettäisiin ulkoilman joukkoon vasta LTO:n jälkeen.

Jos ilmavirrat edelleen poisto -70, ulkoilma 30 ja palautusilma 30 l/s, niin LTO:n läpi menee 30 l/s kylmää ulkoilmaa ja 70 l/s lämmintä poistoilmaa. LTO:n optimaalinen toiminta edellyttää, että ilmavirrat ovat yhtä suuret. Kun tuloilmavirta on reilusti poistoilmavirtaa pienempi, ei tuloilma kykene ottamaan vastaan kaikkea lämpöä, mitä poistoilmassa olisi tarjolla. Poistoilma jää siis lämpimäksi ts. ilmanvaihdon energianhukkaa kuvaava poistoilman lämpötilahyötysuhde on huono.

Tämä on se kusetus, mihin kiekkouskiksetkin aina retkahtaa - tuijotetaan pelkkää tuloilman lämpötilahyötysuhdetta, jonka saa kikkailemalla (esim. poistoilmavirta >> tuloilmavirta) suureksi eikä poistoilman lämpötilahyötysuhdetta, joka kertoo, kuinka paljon lämpöä menee harakoille.

menit sitten retkuun kirjoitti:

Eikä tilanne parane yhtään, vaikka palautusilma syötettäisiin ulkoilman joukkoon vasta LTO:n jälkeen.

Jos ilmavirrat edelleen poisto -70, ulkoilma 30 ja palautusilma 30 l/s, niin LTO:n läpi menee 30 l/s kylmää ulkoilmaa ja 70 l/s lämmintä poistoilmaa. LTO:n optimaalinen toiminta edellyttää, että ilmavirrat ovat yhtä suuret. Kun tuloilmavirta on reilusti poistoilmavirtaa pienempi, ei tuloilma kykene ottamaan vastaan kaikkea lämpöä, mitä poistoilmassa olisi tarjolla. Poistoilma jää siis lämpimäksi ts. ilmanvaihdon energianhukkaa kuvaava poistoilman lämpötilahyötysuhde on huono.

Tämä on se kusetus, mihin kiekkouskiksetkin aina retkahtaa - tuijotetaan pelkkää tuloilman lämpötilahyötysuhdetta, jonka saa kikkailemalla (esim. poistoilmavirta >> tuloilmavirta) suureksi eikä poistoilman lämpötilahyötysuhdetta, joka kertoo, kuinka paljon lämpöä menee harakoille.

Jos levysiirtimen tai muulla ei-fasimuutosta hyväksikäyttävän poistoilman lämpötilahyötysuhdetta verrataan roottorin vastaavaan, ero roottorin hyväksi on vielä suurempi, joten arvauksesi meni täysin metsään.

kjhgfdsa - iuaysda kirjoitti:

Jos levysiirtimen tai muulla ei-fasimuutosta hyväksikäyttävän poistoilman lämpötilahyötysuhdetta verrataan roottorin vastaavaan, ero roottorin hyväksi on vielä suurempi, joten arvauksesi meni täysin metsään.

Mutku kiekkouskikset sönköttää aina vaan siitä 80 % tuloilman lämpötilahyötysuhteesta. Jos nyt joku harva ottaa kuvioihin mukaan poistoilman lämpötilahyötysuhteen, niin sekin lasketaan aina koneen omien mittarien mukaan. Vaan onko esim. jäteilman mittaus puhtaltimen takaa, kuten pitäisi, vai kennon takaa, missä on voimakas lämpötilajakauma = saa just sellaisia tuloksia kuin haluaa, kun sijoittaa anturin sopivasti.

kjhgfdsa - iuaysda kirjoitti:

Jos levysiirtimen tai muulla ei-fasimuutosta hyväksikäyttävän poistoilman lämpötilahyötysuhdetta verrataan roottorin vastaavaan, ero roottorin hyväksi on vielä suurempi, joten arvauksesi meni täysin metsään.

BTW, faasimuutosta hyödyntävät lämpöputkisiirtimet ovat nykyään aikas harvinaisia.

Ehkä kannattaisi kieputinuskovaisen jättää tekniset keskustelut väliin ja keskittyä siihen, minkä osaa = trollaamiseen.

menit sitten retkuun kirjoitti:

Kiertoilma ei vie lämpöä koneeseen, vaan poistoilma.

Sitäpaitsi kyseessä ei ole kiertoilma, vaan palautusilma. Joka on ulkoilman joukkoon sekoitettavaa poistoilmaa.

Kun osa ulkoilmasta korvataan palautusilmalla, niin sehän tarkoittaa sitä, että ulkoa otetaan vähemmän ilmaa, eikö totta? "Hienoimmissa" koneissa tämä tapahtuu niin, että ulkoilmakanavassa on bimetallitermostaatin ohjaama läppä. Kun ulkoilma on kylmää, läppä sulkeutuu.

Systeemi pelaa siis sillai, että jos normaalitilanteessa tuloilmavirran pitäisi olla 60 ja poistoilmavirran -70 l/s ja poistoilman lämpötila 22, niin kovalla pakkasella ulkoa otetaankin vaikka 30 l/s ja loput 30 l/s on palautusilmaa.

Kone kuitenkin mättää edelleen sen 70 l/s ilmaa pihalle.... eli nyt otetaan vuotoina rakenteiden läpi 40 l/s eli aletaan olla jo lähempänä koneellista poistoa kuin koneellista tulo&poistoa!

Toki pelkkää tuloilman lämpötilaa tarkasteltaessa näyttää oikein hyvältä, kun kylmään ulkoilmaan ensin sekoitetaan lämmintä palautusilmaa 1:1 suhteessa ja sitten ilmaa vielä lämmitetään LTO:lla. Mutta energiataloutta tarkasteltaessa ei pidäkään laskeskella, mitä tuloilman lämmittäminen maksaa, vaan kuinka paljon lämpöä karkaa ulos jäteilman mukana!

Kun LTO:lle tuleva ilma "esilämmitetään" palautusilman avulla, LTO:n yli vaikuttava lämpötilaero pienenee ja siten myös siirtyvä energiamäärä = jäteilman lämpötila nousee = enemmän lämpöä harakoille.

Pitkä sönkötys pelkkää mutua ja puuta heinää. Lämpöä jos vie systeemin, hyötysuhde kasvaa. Sinun mielestäsi jos asia on toisin, voi pitää eristämätöntä ivkonetta pakkasessa kuin myöskin ivputkia ei kannata eristää.

2662 kirjoitti:

Pitkä sönkötys pelkkää mutua ja puuta heinää. Lämpöä jos vie systeemin, hyötysuhde kasvaa. Sinun mielestäsi jos asia on toisin, voi pitää eristämätöntä ivkonetta pakkasessa kuin myöskin ivputkia ei kannata eristää.

Lämpöä vie "systeemistä" eli talosta pois jäteilma.

Kunnollisessa ilmanvaihtokoneessa jäteilmasta siirretään mahdollisimman paljon lämpöä tuloilmaan -> jäteilma jäähtyy -> lämmönhukka pienenee.

Sun pellevirityksessä sisään otettavaa ulkoilmaa (tässä vanha termi "raitisilma" lienee vajukin helpompi ymmärtää) lämmitetään talon sisältä otettavalla lämmöllä (huomaatko, ilmaista lounasta ei ole), mutta tällä ei ole merkitystä energiatalouden kannalta, kun tämä veivaus tapahtuu seinien sisällä = vastaa rahan siirtämistä taskusta toiseen.

Merkitystä on vain sillä, että kun iv-koneen tuloilmapuolelle syötetään ilmaa talon sisältä, raitisilmaa otetaan sisään vähemmän. Niinpä LTO:n läpi virtaa vähemmän kylmää ilmaa, johon poistoilman lämpö voisi siirtyä -> poistoilma jää lämpimäksi = energianhukka talon seinien ulkopuolelle kasvaa.

Systeemin idea ei ole energiansäästö, vaan tämä on huono LTO:n huurtumisenestoratkaisu. Pienennetään LTO:n läpi menevää raitisilmavirtaa ja pidetään poistoilmavirta isona. Toimii kyllä varsinaisessa tarkoituksessaan, mutta tämä "sulattaa" kennoa myös lämpimällä säällä, jolloin huurtumisriskiä ei ole = tuhlaa aina energiaa.

Sisäilman laadusta nyt ei tarvitse puhuakaan. Mitä suurempi osa raitisilmasta korvataan talon sisältä kierrätetyllä poistoilmalla, sitä enemmän revitään korvausilmaa rakenteiden läpi.

koira älähti kirjoitti:

Lämpöä vie "systeemistä" eli talosta pois jäteilma.

Kunnollisessa ilmanvaihtokoneessa jäteilmasta siirretään mahdollisimman paljon lämpöä tuloilmaan -> jäteilma jäähtyy -> lämmönhukka pienenee.

Sun pellevirityksessä sisään otettavaa ulkoilmaa (tässä vanha termi "raitisilma" lienee vajukin helpompi ymmärtää) lämmitetään talon sisältä otettavalla lämmöllä (huomaatko, ilmaista lounasta ei ole), mutta tällä ei ole merkitystä energiatalouden kannalta, kun tämä veivaus tapahtuu seinien sisällä = vastaa rahan siirtämistä taskusta toiseen.

Merkitystä on vain sillä, että kun iv-koneen tuloilmapuolelle syötetään ilmaa talon sisältä, raitisilmaa otetaan sisään vähemmän. Niinpä LTO:n läpi virtaa vähemmän kylmää ilmaa, johon poistoilman lämpö voisi siirtyä -> poistoilma jää lämpimäksi = energianhukka talon seinien ulkopuolelle kasvaa.

Systeemin idea ei ole energiansäästö, vaan tämä on huono LTO:n huurtumisenestoratkaisu. Pienennetään LTO:n läpi menevää raitisilmavirtaa ja pidetään poistoilmavirta isona. Toimii kyllä varsinaisessa tarkoituksessaan, mutta tämä "sulattaa" kennoa myös lämpimällä säällä, jolloin huurtumisriskiä ei ole = tuhlaa aina energiaa.

Sisäilman laadusta nyt ei tarvitse puhuakaan. Mitä suurempi osa raitisilmasta korvataan talon sisältä kierrätetyllä poistoilmalla, sitä enemmän revitään korvausilmaa rakenteiden läpi.

"sitä enemmän revitään korvausilmaa rakenteiden läpi. "

Näin tapahtuu sinu talossasi. On olemassa myös parempia taloja, jotka ovat tiiviitä.

Muutenkin pitkä tekstisi on sellainen taas, ettei sitä jaksa lukea ja kommentoida. Pelkkää huuhaata. Sinä älähdät , koska on hirveä tarve selittää satuja.

2y6566 kirjoitti:

"sitä enemmän revitään korvausilmaa rakenteiden läpi. "

Näin tapahtuu sinu talossasi. On olemassa myös parempia taloja, jotka ovat tiiviitä.

Muutenkin pitkä tekstisi on sellainen taas, ettei sitä jaksa lukea ja kommentoida. Pelkkää huuhaata. Sinä älähdät , koska on hirveä tarve selittää satuja.

Eipä ollut ressukalla argumentteja.

Jos tuloilmana taloon puhalletaan pääasiassa ilmaa, joka on otettu talon sisältä, "puhtaista tiloista" + samaan aikaan poistokone mättää lämmintä ilmaa pihalle, niin ei siinä paljoa vaihtoehtoja ole - alipaine kasvaa, kunnes rakenteiden läpi saadaan kiskottua tarvittava määrä korvausilmaa. "Puhtaana" suoraan maaperästä/ryömintätilasta ;-D

Parempi tiiveys tarkoittaa vain sitä, että taloon muodostuu kovempi alipaine. Eikä taida tiiviyskään kaksinen olla, jos taloa on noilla tiedoilla turattu kasaan...

Ja jotta menisi sinulta ensiyökin unettomuuden merkeissä ... otapa seuraavaksi projektiksi määrittää, paljonko menee lämpöä harakoilla kun "kiertoilma" on käytössä tai ei ole.

Eli mittaat
- ulkoilman lämpötilan
- jäteilman lämpötilan (kanavasta poistopuhaltimen jälkeen)
- selvität suunnitelmista/mittauspäytäkirjoista (...lieköhän turaajan systeemiä ikinä säädetty) poistoilmavirran

niin pääsemme laskemaan, kuin monta % lämmöstä otetaankaan talteen ja paljonko menee energiaa harakoille.

Vaikea ymmärtää, miksi tuollaisia valheita on levitettävä.

Roottorin lämmöntalteeotto ei perustu kieroilmaan
Roottoria ei ole kielletty jäteilman levittämisen takia vaan paloturvallisuussyistä
Roottorin kenno on täysin riittävän kokoinen ja lämmönsiirtopinta riittävä antamaan oleellisesti ristilevysiirrintä paremman lämpötila- ja energiahyötysuhteen.
Toiminta perustuu epästationääriseen lämmönsiirtoon, joka antaa ylivoimaisen korkean hyötysuhteen levysiirtimiin nähden.

Väite, ettei ilma muka vaihdu asunnossa, on lapsellinen, kuten muutkin yllä esitetyt väitteet.

Asiantuntija EE kirjoitti:

Vaikea ymmärtää, miksi tuollaisia valheita on levitettävä.

Roottorin lämmöntalteeotto ei perustu kieroilmaan
Roottoria ei ole kielletty jäteilman levittämisen takia vaan paloturvallisuussyistä
Roottorin kenno on täysin riittävän kokoinen ja lämmönsiirtopinta riittävä antamaan oleellisesti ristilevysiirrintä paremman lämpötila- ja energiahyötysuhteen.
Toiminta perustuu epästationääriseen lämmönsiirtoon, joka antaa ylivoimaisen korkean hyötysuhteen levysiirtimiin nähden.

Väite, ettei ilma muka vaihdu asunnossa, on lapsellinen, kuten muutkin yllä esitetyt väitteet.

"Roottorin lämmöntalteeotto ei perustu kieroilmaan"

Jäteilman kierrätykseen perustuu kiekkokoneen hyötysuhde. Enerventin sivuilla sanottu suurempi kennon koko ei ole totta ja siksi sivuilta ei löydy kuvaa kennosta.

"Roottoria ei ole kielletty jäteilman levittämisen takia vaan paloturvallisuussyistä"

http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf
"3.7.2.3

Sellaisia lämmöntalteenottolaitteita, joissa tulo- ja poistoilma virtaavat vuorotellen samassa virtausrei-tissä (regeneratiivinen lämmönsiirrin) voidaan käyttää vain, jos poistoilmassa on korkeintaan 5 % luo-kan 3 poistoilmaa, eikä lainkaan luokan 4 poistoilmaa. Yhden perheen asunnossa voidaan kuitenkin käyttää regeneratiivista lämmönsiirrintä lämmöntalteenottoon luokan 3 ilmasta

"

älä jauha skeidaa kirjoitti:

"Roottorin lämmöntalteeotto ei perustu kieroilmaan"

Jäteilman kierrätykseen perustuu kiekkokoneen hyötysuhde. Enerventin sivuilla sanottu suurempi kennon koko ei ole totta ja siksi sivuilta ei löydy kuvaa kennosta.

"Roottoria ei ole kielletty jäteilman levittämisen takia vaan paloturvallisuussyistä"

http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf
"3.7.2.3

Sellaisia lämmöntalteenottolaitteita, joissa tulo- ja poistoilma virtaavat vuorotellen samassa virtausrei-tissä (regeneratiivinen lämmönsiirrin) voidaan käyttää vain, jos poistoilmassa on korkeintaan 5 % luo-kan 3 poistoilmaa, eikä lainkaan luokan 4 poistoilmaa. Yhden perheen asunnossa voidaan kuitenkin käyttää regeneratiivista lämmönsiirrintä lämmöntalteenottoon luokan 3 ilmasta

"

Järkevämpi ja tehokkaampi lämmönsiirrinmassan hyväksikäyttö, siis vastavirta epästationäärisesti, antaa pienemmällä massalla ylivoimaisesti paremman hyötysuhteen levysiirtimeen verrattuna. Roottorissa ilma kulkee putkessa, jolloin siirtopintaa on virtauksen joka puolella. Levysiirtimessa ilma rajoiittuu vain kahteen levyyn, siten se on paljon surkeampi teholtaan.
En ole kirjoittanut Enerventistä sanaakaan, vaan roottorista yleensä. Isommissa roottoreissa on yleensä puhtaaksipuhallussektori, joten väite jäteilman kierrättämisestä on järjetön.
Regereratiiviset laitteen asuin- ja majoitustiloissa kiellettiin ensi palomääräyksissä.

älä jauha skeidaa kirjoitti:

"Roottorin lämmöntalteeotto ei perustu kieroilmaan"

Jäteilman kierrätykseen perustuu kiekkokoneen hyötysuhde. Enerventin sivuilla sanottu suurempi kennon koko ei ole totta ja siksi sivuilta ei löydy kuvaa kennosta.

"Roottoria ei ole kielletty jäteilman levittämisen takia vaan paloturvallisuussyistä"

http://www.finlex.fi/data/normit/37187-D2-2012_Suomi.pdf
"3.7.2.3

Sellaisia lämmöntalteenottolaitteita, joissa tulo- ja poistoilma virtaavat vuorotellen samassa virtausrei-tissä (regeneratiivinen lämmönsiirrin) voidaan käyttää vain, jos poistoilmassa on korkeintaan 5 % luo-kan 3 poistoilmaa, eikä lainkaan luokan 4 poistoilmaa. Yhden perheen asunnossa voidaan kuitenkin käyttää regeneratiivista lämmönsiirrintä lämmöntalteenottoon luokan 3 ilmasta

"

Tietänet itsekkin, että ilman kierrätykseen ei tuo hyötysuhde perustu.

Kun lainaat jotain, niin kannattaisi hieman tutustua aiheeseen. Kun tuota lainausta jatkat, niin ilmanpoistoluokat on määritelty E7:ssä, joka on Ilmanvaihtolaitteistojen
paloturvallisuus.

Jostain syystä haluat vain provoilla. Baarista, ilman flaksia, kotiin ja yön pimeinä tunteina huudattamaan toisia netisä. Kihihii. Tuokaan ei tajua mitään kihihii. Aika säälittävää. Aamulla pienessä krapulassa ylös ja pahaa mieltä taas purkamaan. Todella säälittävää.

Mitä jos ennemmin kävisit vaikka reippaalla lenkillä ja piristyisit. Voisit tavata jotain ihmisiä ja jutella heidän kanssa. Ei olisi niin yksinäinen ole, eikä paha mieli, jota on pakko netissä purkaa.

Ulkoinen koko on epäoleellinen, roottorin korkea hyötysuhde syntyy tehokkaamman materiaalinkäytön ja vastavirtaperiaatteen johdosta.