Tilasin ykksityislääkäärin kun kulku ei lenkin lopulla enää ole yhtä rivakkaa kun ennen. Filmit sun muut katsottiin ja lääkäri sanoi ei kokeissa ole huomautettavaa, sinun pitää vain muistaa ettet ole enää 20v. Nyt potuttaa hätäilyni, kun piti mennä lääkäriin että uskoisi iän tuovan mukanaan elämään muutoksia.
Luopumista ikääntyminen tuo tullessaan, ystävätkin katoovat palvelukoteihin taikka tuonpuoleisiin. Eilen posti toi kirjeen Ruotsista sukulaiseltani joka meni 50-luvun alussa apuhoitajana sinne, avioitui
nyt yli 80v mies on loppusuoralla. Mitä nyt, ainoastaan lapset ovat lähellä, muut läheiset ovat Suomessa. Ilmeisesti moni Ruotsiin muuttanut potee hänen laillaan syviä ystävyyssuhteita. Kun kutsu tuli sinne kyläilemään järjestän matkaa paráikaa.
Tää on vähän surullista löpinää, tulipahan kirjoitettua.
Luopumista ikääntyminen tuo tullessaan, ystävätkin katoovat palvelukoteihin taikka tuonpuoleisiin. Eilen posti toi kirjeen Ruotsista sukulaiseltani joka meni 50-luvun alussa apuhoitajana sinne, avioitui
nyt yli 80v mies on loppusuoralla. Mitä nyt, ainoastaan lapset ovat lähellä, muut läheiset ovat Suomessa. Ilmeisesti moni Ruotsiin muuttanut potee hänen laillaan syviä ystävyyssuhteita. Kun kutsu tuli sinne kyläilemään järjestän matkaa paráikaa.
Tää on vähän surullista löpinää, tulipahan kirjoitettua.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Luopumiseen joutuu opettelemaan, tavallisesti se menee vähin erin riippuen voimavaroista ja terveydestäkin. Kyllä joutuu ottamaan huomioon töitä suunnitellessa rajoituksensa, aamupäivä on yleensä itselläni aktiivisinta aikaa, jolloin tekeminen maistuu.
Aikanaan ohitusleikkauksen jälkeen 12 v. sitten, koin olevani elämäni kunnossa. Toki ikäkin tuo rajoituksen jaksamiseen, mutta yleensä into siihen mitä askaroi antaa hyvää mieltäkin.
Ystävien menetys on aina satuttavaa, hellyydellä muistaa monet jo edesmenneet, yllättävää joskus kun ovat jotkut olleet nuorempiakin kuin itse nyt.
Ilahduin kuitenkin hiljan, soittaessani palvelutaloon, johon lapset ovat kälyni saattaneet, ja kertoivat äidin olevan aivan dementti.
Mitä vielä, minut hän tunnisti heti, sama huumorintaju kukki jutellessamme, oliko sitten sattumoisin hyvä päivä meneillään, mutta hyvä mieli minulle tuli, kun aina on ystävyys ja avunantokin toiminut välillämme.
Hyvää matkaa Lorena* ja antoisia hetkiä, kaikesta huolimatta!
pakka ja alko?
No, pienessä mittakaavassa, pieni määrä alkoholia on tunnetusti hyväksi sydänpotilaille, joten älähän ota turhia huolia!
Pitkä yksinäinen, pihistelevä elämä ei ole tähtäimessäni, aina olen elänyt täysillä ja niin aion tehdä hamaan loppuuni saakka:)
Pitkä yksinäinen, pihistelevä elämä tupakkia poltellen yksinää ja pahalta haisten ja ostaen taas lissää ja alkoa ryyppien on viimonen mitä itse haluan! Tunkkasta ja kauheaa se haju vielä kaiken sairauven pääle:DDD
Mikä ihmeen haju? Jos ja kun poltan, istun liesituulemmimen äärellä talvisin, se vetää kaikki savut suoraan ulos!
Terassilla kesäisin, kotini ei tuoksu tupakalle, enkä itsekään, harvoin kun suitsuttelen!
PS
Pääsithän tuomitsemaan. Ehkä se sopii sinulle, sinä elät oman käsityskykysi mukaan, elä--ja anna toistenkin elää:D
hajua oma nenä haistakkaan. Ja tarttuu se tukkaan ja vaatteisiin verhoihin ja kaikkeen, ei niin tehokasta liesituuletinta olekkaan.värjääntyy tekarit ja kynnet, hyi hitto.ja rypyt senkun lisääntyy. On siinäkin näky , mummo kärhää hellan levyllä istuen, ei se sentään monen metrin päästä ime.
Viini kohtuudella on ihan ok, mutta lue mitä tupakkiaskissa lukee.
Mutta riippuvuus mikä riippuvuus, säälittävää olla jonkun aineen orja.
Oikeassahan olet riippuvuudesta! Toki en ole nuoresta asti tupakoinnut, mutta myönnän, että vaikeaa on luopua kokonaan, mutta
en näe syytä elää kovin pitkään, sukuni on hyvin pitkäikäistä, mutta yksineläminen ei ole minulle tuttua.
Koko ikänsä kun elää parisuhteessa 16 vuotiaasta lähtien, on ollut opettelemista tässäkin.
Mutta mitäpä näistä, EI TARVITSISI kiinnittää huomiota minuun, vaikka nyt rehellisesti kerroin, helpompaa kait olisi vain pitäytyä pelkkiin lyhyeisiin lauseisiin:D Saatan kokeilla sitäkin!
Lupumista on ollut , mutta aloitin luopumiset omasta tahdostani, enkä kadu.
Nuorilla on ollut tukeni aina kun ovat tarvinneetm ja nyt taitaisin olla jo olkona tämän ajan tuomista muutoksista.
Olen aina luottanut nuorten voivan jatkaa ja niin myös on käynyt, suurempi suru olisi ollut myydä kaikki, tai vielä pahempi jos olisin sairastunut tai loukkaantunut työkyvyttömaksi.
Terveyskin alkoi hissun kissun heikentymään, kunnes muutin pois kaupungista ja sain tietää sairastavani vakavaa sairautta, silloin tuntui hyvin pahalta, vaikka toisaalta enhän sitä edes ymmärtänyt kuin muutaman päivän miettimisen jälkeen.
Kyllä kuitenkin aina kontrollien alla alkaa pieni epäilys entäs jos??
Olen hyvin tyytyväinen tämänhetkiseen elämääni, voimat kutakuinkin tallella, elämä tuntuu elämisen arvoiselta, ja toivon että tutkimusten jälkeen tarvitsee vain unohtaa taas testit.
Kaikki vapaus ja elämä on lahjaa, nautin siitä.
Varmaan on ankeata syöpäsairailla varsinkin
aina ne tutkimukset pelottavat.
Tupakka pilaa hengitysilmaa myös sivuvirrassa
vaikkei itse polttaisikaan.
Voi olla että moni luopuu , ja ajattelee että kaikkine vaivat ja rempat johtuu iästä.
Voihan ollakkin että näin vähenee kunto ja varsinkin jos ei tykkää liikkua ja syödä hyvin.
Siittä itsensä tuntemisesta on pidettävä huoli , siihen ei sitten pysty edes hyvä lääkärikään , on nimittäin kokemusta
Olin juuri odottamassa että pääsen eläkkeelle 65vuotiaana . Tykkäsin olla työssä kun sitä olin tottunut tekemään koko ikäni. . Mutta ½ vuotta ennen huomasin että nyt ei olekkaan kaikki niinkun ennen . Virtsarakon tulehdukseen sai monta Antipiottikuuria . -- Kyllästyin ja vaadin kunnon tutkimuksiin , ja se sama lääkäri otti siihen kuvaukseen kun itsekkin näkee TV-ruudusta ,-- ja näkyihän siellä .
Lääkäri tilas ajan Huddingen sairaalaan ja leikattiin heti 5 päivän päästä.
Sitten sain tietää kun tuli tutkimuksissa selville että , minulta oli leikattu alkuvaiheessa oleva Syöpä , joka on vielä aika pahanlaatuistakin.
Saan kiittä itseäni kun vaadin niihin tutkimuksiin . Sain ainaki yli kymmenen vuotta elinaikaa lisää.
Ja terveenä olen nyt .
Mutta jälkitarkastukset oli käytävä sen kymmenen vuotta ennekun lupasivat että ei ole vaaraa
.
Ei jäänyt jälkeenpäin minkäänlaista harmia leikkauksesta ,koska se oli niin alkuvaiheessa.
Tänään kerrottiin positiivisen ihmisen elävän pitkään ja tienaavan 1,3- kertaisesti.
Tässä mihinkään vielä kuolla tai sairastuta vaikka kiroankin joka päivä jotakin.
Homerakentamistakin - minuakin se koetellut.
Työmaalla jees jees ihmiset saivat apua mentoreilta. Oppivatko sietämään hyvin sen mitä eivät voineet hyväksyä?
Politrukit pitivät huolen ettei kritiikkiä voinut olla. Aivopesua kyllä järjestivat. En moiseen mennyt ja poistuin eläkkeelle hieman etuajassa vapaaehtoisesti.
Positiivisesti ilmaisten: Ihana poliittisesti revitty työyhteisö. Paljon meni rahaa hukkaan, mutta nyt se menisi EU:n tyhmyyksiin. Hyvä näin.