Elias & Lari osa 2

Ja siinä sekuntien pienessä hetkessä Lari kääntyi jo pois. Pois, Eliaksen huoneen ovelle, ja Elias ei ehtinyt ajatella muuta kuin että nyt jos koskaan. Ja hän nousi sängyltään ja tarrautui Larin oikeaan käsivarteen estäen tätä lähtemästä. Estäen lähtemästä tästä hetkestä.

- Oota!

Elias sanoi ja käänsi Larin kohti häntä. Kohti häntä – suudellakseen Laria. Elias ojensi kätensä Larin vahvan niskan taakse ja veti tätä lähemmäs itseään. Lähemmäs tiukempaan suudelmaan, jotta sai tuntea Larin kostean ja lämpimän huulien omia huuliaan vasten. Lari tarrautui pelokkaasti Eliasta vyötäröltä kiinni ja antoi suudelman kuljettaa häntä. Elias työnsi avonaisen hupparin pois Larin harteilta ja veti oman paitansa pois. Lari ei ehtinyt miettiä mitään, vaan veti saman tien aluspaitansa päänsä yli ja iskeytyi kohti paljasrintaista Eliasta. Lari tunsi Eliaksen kuuman alastoman ylävartalon omaansa vasten. Hänen munansa kovettui. Farkut kiristivät hänen etumustaan ja hän työnsä pullotustaan Eliasta vasten. Hän painautui voimalla Eliasta päin. Rutisti tämän kuumaan suudelmaan. Lari avasi suutaan ja tunsi kuinka Eliaksen lämmin ja kostea kieli tutki Larin suuta, ja Lari pyöritti omaa kieltään Eliaksen kielen ympärillä. Eliaksen hengitys lämmitti ja kutitti Larin poskea ja nenää. Ja silloin Lari tunsi hyvää oloa. Sellaista hyvää oloa jota ei ole milloinkaan tuntenut. Ei koskaan aiemmin. Ei edes niinä iltoina kun oli ajatellut alastonta Eliaksen vartaloa koulun liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Kuinka Elias oli saippuoinut hoikkaa vartaloaan ja pientä peppuaan suihkussa. Kuinka Lari oli miettinyt tätä ja runkannut kovaa kulliaan saamatta Eliasta irti mielestään. Ne yöt kun Lari oli herännyt lakanat märkinä spermasta tajuten lauenneensa uneen, jossa hän ja Elias saivat toisensa. Ja aina hän oli tiennyt että tähän on tyydyttävä. Tätä pidemmälle hän ei voi koskaan ajatuksiaan viedä. Niitä hän ei voi toteuttaa. Paitsi nyt: Eliaksen aloituksesta he olivat nyt tässä. He suutelivat toisiaan. Lari hieroi kovalla etumuksellaan Eliaksen kovaa etumustaan, ja molemmat nauttivat siitä. Lari tunsi halun vapauttaa Eliaksen kova kulli tämän kiristävistä farkuistaan. Hän hengästyneenä hengitti Eliasta vasten samalla kun suuteli tätä. Ja sitten hän ei voinut enää hillitä itseään. Hän tarttui Eliaksen vyöhön ja alkoi avata tätä. Elias kuitenkin tunsi jotain muuta. Hän vetäytyi loitommaksi Larin suudelmasta.

- Lopeta.

- Mitä nytten?

- Tää ei oo oikein.

Lari kuitenkin hymyili vakuuttavasti ja yritti saada Eliaksen rauhoittumaan.

- Mutta sä haluat tätä!