Terve
Olen lukion toisella, ja ajattelin kirjoittaa fysiikan, (lyhyen)matikan, kemian, englannin, ja äikän. Muttei se ole se ongelma. Vaan...
Se, että olen hyvin kiinnostunut fysiikasta, ja olin tähtäämässä fysiikan puolelle tulevaisuudessakin, mutta minun unelmat murskasi internet.
Nimittäin, olen kuullut, että lyhyen matikan käynyt, ei tule pärjäämään yliopistotasolla fysiikassa... Vaikka olisi kuinka hyvä.
Lyhyt matikka minulla on ollut kurssiarvosanana aina 9, fysiikka 9 myös.
Minua edelleen kaduttaa, etten ottanut pitkää.. :/
Eli, olen siis ihan nolla? Otin fysiikan ihan turhaan? En voi päästä opiskelemaan yliopistoon fysiikka? /tulin lukioonkin turhaan?/ ?? :o
Opokaan ei neuvo mitään, aluksi se oli sitä mieltä että en selviydy muka siitä (PAH!) ja väärässähän se opo oli.
Mitä minä siis teen? Masennuksissani jätän lukion kesken ja siirryn amikseen, kun fyysikon toiveammatti ei toteudukaan?
Auttakaa miestä hädässä.
Olen lukion toisella, ja ajattelin kirjoittaa fysiikan, (lyhyen)matikan, kemian, englannin, ja äikän. Muttei se ole se ongelma. Vaan...
Se, että olen hyvin kiinnostunut fysiikasta, ja olin tähtäämässä fysiikan puolelle tulevaisuudessakin, mutta minun unelmat murskasi internet.
Nimittäin, olen kuullut, että lyhyen matikan käynyt, ei tule pärjäämään yliopistotasolla fysiikassa... Vaikka olisi kuinka hyvä.
Lyhyt matikka minulla on ollut kurssiarvosanana aina 9, fysiikka 9 myös.
Minua edelleen kaduttaa, etten ottanut pitkää.. :/
Eli, olen siis ihan nolla? Otin fysiikan ihan turhaan? En voi päästä opiskelemaan yliopistoon fysiikka? /tulin lukioonkin turhaan?/ ?? :o
Opokaan ei neuvo mitään, aluksi se oli sitä mieltä että en selviydy muka siitä (PAH!) ja väärässähän se opo oli.
Mitä minä siis teen? Masennuksissani jätän lukion kesken ja siirryn amikseen, kun fyysikon toiveammatti ei toteudukaan?
Auttakaa miestä hädässä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kyllä sitä matematiikkaa aivan välttämättä tarvitsee, äärimmäisen, äärimmäisen paljon. Ja nimenomaan sellaista laskurutiinia, jota pitkässä matikassa voi alkaa saavuttaa lukion aikana, ei sitä todellista matematiikkaa, jota lukiossa ei kuitenkaan opi. Pitää myös kyetä omaksumaan uusia asioita hyvin nopeasti: Monasti fysiikassa nopeasti vastaan tulevia asioita ei matematiikan kursseilla ehditä opettamaan, joten ne pitää oppia "siinä sivussa".
Älä kuitenkaan luovu toivosta. Kyllä se mahdollista on, vaatii vaan paljon panostusta matematiikkaan, jotta oletustaso -- lukion pitkä matematiikka -- saavutettaisiin syksyn ensimmäisen periodin aikana. Ainakin helsingissä siirrytään heti tämän jälkeen nopeasti paljon lukio-opintoja pidemmälle meneviin aiheisiin.
Mutta sitä matematiikkaa tarvitset, että jos sen vuoksi otit aikoinasi lyhyen matematiikan, että haluat vältellä matematiikkaa, on tilanne huono. En voi kyllin korostaa, että hyvinkin abstraktia ja ehkä sinusta todellisuudesta irrallisen tuntuista matematiikkaa tarvitaan aivan jatkuvasti fysiikassa.
Suorita pitkän matematiikan kurssit jossain iltalukiossa.
Pitkää matikkaa voi tietääkseni suorittaa ihan yliopistoissa, mutta varmaan hankala pärjätä pääsykokeissa.
Miksi ylipäätänsä luet lyhyttä jos otit kemiaa ja fysiikkaa?
Mielestäni fysiikassa pärjää lyhyelläkin matikalla. Yliopistoihin pääsee opiskelemaan fysiikkaa ja sovellettua fysiikkaa suoravalinnalla eli ylppärien perusteella.Fyysikon ammatista en kyllä tiedä, mutta pitkää matikkaa opiskelevana ei itsellänikään fysiikasta 9:ä ole, jos yhtään mieltä keventää.
Tsemppiä eikä unelmista noin vain luovuta;).
Otin kemian ja fysiikan siksi, koska ne on mielenkiintoisia, enkä minä ole lyhyellä huonosti pärjännyt fysiikassa !
Tein tyhmästi ja valitsin lyhyen ekana vuonna, piste.
Iltalukio ?
Voinko siis tehdä niin, että lukion suoritettuani siirryyn iltalukioon ja luen pitkän matematiikan pelkästään ? Sitten kirjoitan sen ja lähden yliopistoon lukemaan fysiikkaa? Onko noin helppoa? Eihän iltalukio kestä montaa vuotta jos pelkkää matikkaa luen? :) Kiitos ihmset !
Oma kehu haisee tiedän, siispä sanon että en oikesti ole hullumpi fysiikassa ! Ysejä saan kokeista vaikka lyhyt matikka on, silti kaverit pakertavat 7-8 tienoilla vaikka heillä on pitkä matematiikka? Toki luen kyllä aika paljon...
Niin kuin sanoin, fysiikka on kiinnostavaa ja se selittää vain mm. ilmiö mitä maailmassa tapahtuu :D
Juuri niin, iltalukioon! Pelkän pitkän matikan opiskelet ehkä vuodessa. Ja tosiaan voit täydentää yo-tutkintoasi pitkän matikan yo-kokeella.
Kyllä sä nytkin voit ottaa niitä pitkän matikan kursseja aikuislukiossa (ja miksi et päiväkoulussasi?) samalla kun valmistaudut kirjoituksiin. Mikäli aikasi siis riittää. Tosin jos matematiikan kirjoituksiin valmistaudut, niin kyllä se pitkä jo nyt vahvistaa yhtälönpyörityskykyä.
Voin sanoa, että pitkän matematiikan ei pitäisi olla mikään ongelma sinulle, jos olet pärjännyt fysiikassakin noin hyvin.
Itselläni oli sellainen tilanne, että ensimmäisenä lukiovuonna erityisesti fysiikka kiinnosti ja panostin myös siihen oikeasti täysillä. Ensimmäisistä kolmesta kurssista 9,10,10
Pitkä matematiikka ei taas kiinnostanut pätkääkään ensimmäisenä vuonna ja teinkin vain harvoin läksyjä ja ensimmäisten neljän kurssin keskiarvoksi taisin saada 6.
Toisena lukiovuonna tajusin että jos tähtään esim. DI opintoihin, niin myös pitkän matematiikan osaaminen on välttämätöntä. Aloitin siis panostamaan pitkään matematiikkaan (en kuitenkaan läheskään niin paljoa kuin fysiikkaan) ja heti ensimmäisestä toisen vuoden kurrsista sain 10. Loput kurssitkin menivät älyttömän hyvin (toisen vuoden kurssit 10,10,10,9,10). Jotenkin matematiikka alkoi tuntua helpolta.
Fysiikkaankin panostin toisenakin vuonna aivan täysillä, mutta kymppejä en joka kurssista saanut. Nyt kolmannen vuoden syksyllä kävin jo kirjoittamassa fysiikan, johon luin aivan mielettömästi, niin paljon että jos olisin käyttänyt saman ajan matematiikkaan niin olisin varmasti saanut jokaisen pisteen irti kokeesta. Fysiikka kuitenkin lähti nyt E:nä.
Eli tiivistettynä mielestäni fysiikka on nykyjään lukiotasolla huomattavasti pitkää matematiikka haastavampaa. Fysiikan kaikissa 2-8 kursseissa on todella paljon asiaa, kun esimerkiksi Maa9 tai Maa10, joista peloteltiin sisälsivätkin yllättävän vähän asiaa. Lisäksi fysiikan ylioppilaskokeet vaikuttavat huomattavasti pitkän matematiikan yo-kokeita vaikeammilta, mikä tosin näkyy pisterajoissa,
esim. kevät 2012 laudaturin raja/max pisteet
Fysiikka 41/48
Pitkä matematiikka 59/60
Niiin ! Kyllä tämän hetkinen tavoite on ainakin se, että yritän nyt saada fysiikasta, kemiasta ja lyhyestä matikasta niin hyvät arvosanat kuin suinkin mahdollista.
Sitten tämän lukion jälkeen siirryn aikuislukioon, suoritan pitkän matematiikan ja pitää katsella jos siellä olisi muutakin kiinnostavaa. Sitten kirjoitan pitkän matematiikan. Lukion suoritettuani niin kuin halusin, siirryyn yliopistoon tai teknilliseen korkeakouluun lukemaan fysiikkaa tai niiden sovellutuksia. Miltä kuulostaa? Äiti ja isä sano että aika korkealle asetan riman, mutta kaikkihan on itsestä ja omasta motivaatiosta kiinni. (:
Fysiikka vaan vapaututtaa ja unohduttaa minut muusta maailmasta kun saa ratkoa ongelmia ja pyöritellä kaavoja ja yhtälöitä (:
Mielestäni sinun kannattaisi lukaista vain pitkän matematiikan kirjoja. Lainaa vaikka kirjastolta tai kaverilta. Jos olet noinkin hyvin menestynyt fysiikassa ei sinun mielestäni kannattaisi erikseen suorittaa pitkää matematiikkaa. Kannattaa kokeilla itse vanhoja pitkän matematiikan ylppäreitä. Jos niistä saa jotain c-m tasoisia tuloksia, on matematiikka ainakin kunnossa.
Itse opiskelen nyt fysiikkaa yliopistossa (tosin kävin pitkän matematiikan) ja huomaan, ettei se pitkä matematiikka ole aivan heti välttämätön täällä. Tosin helpottaa se aika tavalla. Se muuten kannattaa huomioda, että jos tutkijaksi aioit niin käytännössä on pakko valita fysiikan rinnalle sivuaineeksi matematiikka. Ja jos sinulla on matematiikka sivuaineena alkavat opinnot vaatia enemmän. Esimerkiksi minulla oli heti parin viikon sisällä opiskelun alusta lauselogiikkaa, jota uskoakseni ei käydä lyhyessä matematiikassa (pitkässä lukuteorian ja logiikan kurssi, joka sekin syventävä), mutta luennoilla nekin asiat selitettiin.
Tärkeimpiä asioita pitkästä matematiikasta olivat:
-vektorioppi (sitä taitaa, jonkin verran olevan lyhyessäkin); sisältäen eritoten piste ja ristitulot sekä voimien komponenteihin jako jne.
-integrointi ja derivointi ; integroinnissa integrointi tarvittaessa sijoituksella tai osittaismenetelmällä, eri integroimis/derivoimis-kaavat.
-trigonometristen funktioden ominaisuudet; esim vaihtovirtalaskut, harmoniset voimat ja muut jaksolliset ilmiöt
Onnea vaan opiskelun suhteen
Käyn minä pitkän matikan vaikkei se olisikaan välttämättömyys, koska eihän oppi ojaan kaada. :)
Missä yliopistossa opiskelet fysiikkaa ja mitä fysiikan osa-aluetta tarkemmin..?
Ja kuin kauan olet ollut siellä? Haluan tietää kaiken :D
Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella toinen vuosi lähti käyntiin. Itselläni on opettaja-linja eli valmistun aikanani fysiikan ja matematiikan aineenopettajaksi. Toinen linja on tutkijalinja, josta valmistutaan sitten nimensä mukaisesti tutkijaksi. (Huom. kumpikaan näistä ei sulje jatko-opiskeluja lisensiaatiksi tai tohtoriksi pois, jos kiinnostaa)
Kerron vähän yleisesti tuosta opiskelusta, kun haluat kerran tietää kaiken :D. Joensuun kampus on keskittynyt fotoniikkaan ja valoon yleisesti (taisi olla kyseiset labrat pohjoiseuroopan parhaat) . Eli jos Aallot kurssi (kurssi 3 lukiossa) oli ehdoton suosikki kannattaa hakeutua tänne.
Päivät ovat ikävä kyllä pitkiä, jos veinaa valmistua tavoiteajassa. Päiväni alkavat yleensä laskuharjoituksilla (joko matematiikan tai fysiikan), joissa esitetään ohjaajalle kuinka on laskenut kotitehtävät (=demot). Näitä tehtäviä kun laskee saa niistä bonuspisteitä kurssikokeeseen (=tenttiin), jotka yleensä tulevat tarpeeseen. Kun laskari on ohi (kesto n. 2h) , on yleensä luentoja (yksi luento yleensä 2h) tai lisää laskuharjoituksia. Joskus päivät saattavat olla aamu kahdeksasta ilta kuuteen, mutta joskus on vain yksi kaksituntinen luento päivässä (tämä riippuu siitä kuinka lukujärjestyksensä tekee)
Näiden "ihanien" demojen ja luentojen lisäksi välillä on vaihteluksi laboratorioharjoituksia, "vielä ihanempia" ruotsin englannin kursseja (onneksi vain yksi kumpaakin 1 enkku maisterivaiheessa), unohtamatta ainejärjestön tai ylioppilaskunnan tapahtumia.
Siinäpä vähän jotain juttua opiskelusta.
Eihän tuo niin kovin pahalta vaikuta, mieluummin opiskelisin jopa yliopistossa kuin lukiossa, koska yliopistossa saa opiskella suurimmaksi osaksi juuri sitä mitä haluaa ja mikä kiinnostaa toisin kuin lukiossa, jossa on pakollisia kursseja alvariinsa ja syventäviä on pakko ottaa sellaisista aineista, jotka ei niin hirveästi kiinnosta. Odotan innolla kyllä yliopistoa jos sinne asti pääsen !
Haluatko kertoa enemmän laskuharjoituksista ?
Kiitos vielä kerran :D :)
Laskuharjoitukset vastaavat lukiossa niitä kotitehtävien tarkastusta. Luennoilla käydään vain teoriaa eli nillä ei (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) käydä läpi demoja.
Demot löytyvät sähköisesti yliopiston sivuilta/kurssin pitäjän omalta sivulta tai niitä jaetaan paperisena erikseen demotehtäviä varten tarkoitettuun laatikkoon, joka on yliopistolta. Sieltä laskuharjoitukset löytyy ja sitten vain pitää omatoimisesti ne ratkaista tai eihän sitä mikään kiellä tekemästä niitä kaverin kanssa.
Laskuharjoitusten alussa kiertää lista, johon voi/pitää merkitä laskut, jotka on osannut laskea. Jollei vapaaehtoisia löydy, määrää laskuharjoitusten valvoja (ei välttämättä luennoitsija) jonkun esittämään tehtävät. Eikä haittaa vaikka lasku olisi väärin, ne sitten korjataan yhdessä. Eikä laskuharjoituksissa ole mitään paineita, kukaan ei naura tai ilku, kun/jos tekee virheen.
Tehdyistä laskuharjoituksista saa pisteitä loppukokeseen. Yleensä, kun tekee laskarit osaa tehdä myöhemmin kokeen. Lisäksi yleensä demopisteet nostavat arvosanaa yhdellä arvosanalla.
Ne on varmaan suurimmaksi osaksi sitten jotain todistus tehtäviä vai? Ne ovat hyvin mielenkiintoisia (: !!
Tehtävät riippuvat vähän opettajasta ja kurssista. Esimerkiksi ensimmäiset fysiikan kurssit ovat käytännössä lukion kertausta, mutta käydään niillä asiat hieman syvällisemmin läpi (ne kaavat mitkä lukiossa sivuutettiin todistetaan yleensä luennoilla). Matematiikassa asiat ovat samalla tavalla. Parissa kolmessa viikossa tulee kerrattua lähes kaikki lukion pitkänmatematiikan asiat. Tällöin tehtävät ovat melko helppoja (esim. laske risti-,pistetulo voimavektoreista, Keplerin/Newtonin lakien soveltamista)
Kun asiossa edetään vaikeutuvat laskut ja tehtävät luonnollisesti. Tehtävät saattavat olla luennoitsijan itse keksimiään tai sitten ne on muokattu jostain kirjasta (esim. fysiikassa käytetään mm. Randall D. Knightin; Physics for scientist and engineers painosta). Mielenkiinnosta voi olla monta mieltä, jotkut tehtävät voivat olla tuskallisen vaikeita/pitkiä, mutta kyllä ne kaikki ratkeavat lopulta jotenkin.
Googlettamalla Matematiikan johdantokurssi 2012, linkki matematiikan yhdelle ensimmäisistä kursseista (jotkut pitävät kurssia yliopiston vaikeimpana, mutta palkitsevimpana) ja sieltä on näkyvissä mm. kotitehtävät ja niiden vastaukset. Fysiikasta tehtävät ovat ikävä kyllä yliopiston omilla sivuilla salasanojen takana, joten niitä ei voi suoraan nähdä. Tosin muilla yliopistoilla saattaa olla julkisesti nähtävillä tehtäviä. Kannattaa kirjoittaa esim. fysiikan peruskurssi 1/2/3/4 demot jne.
Iltalukioon vain lukemaan puuttuvat aineet.