Paloniemi esittää pysyvää huostaanottoa

Ja lisää Paloniemelle: sossun ammatillisuus ja taito ei läheskään aina ole iästä kiinni. Inhimillisyys ja taito nähdä ja kuulla on tai ei ole olemassa. Ehkä sitä voi oppiakin, mutta ei läheskään aina paatuneilta vanhoilta konkareilta, vaan ihan muualta.

Onko Paloniemi muuten kuntavaaliehdokkaana? Ehdotuksesta päätellen kyllä. En äänestä.

Onkohan kukaan penkonut Paloniemen taustoja, lapsuuden kotinsa olosuhteita ja käänteitä omissa aikuisuuden valinnoissaan. Olettaisi naapurien, koulukaverien, sukulaisten ja muiden kertovan kun kysyy heiltä, ketkä tuntevat tämän Ailan lapsuudesta ja nuoruudesta.
Aina joku tietää kulissien taakse ja haluaa kertoa, Ailan parasta tarkoittaen.

Paloniemi saattaa pyrkiä ottamaan itsensä huostaan lapsuuden kodistaan. Hänen oma lapsuuden kotinsa on saattanut olla niin huono pikku-Ailalle, että Aila nyt hiukan valtaa vihdoin saatuaan, haluaa pysyvän huostaanoton omista veri siteistään.

Monet sijaisvanhemmat kyllä halaisivat adoptoida sijoitetun lapsen mutta siihen tarvitaan biovanhempien lupa. Vaikka vanhemmat eivät edes koskaan lasta tapaisi niin he eivät anna kuitenkaan lupaa adoptioon.

Tuo valvonnan puute on kyllä, siitä olen kanssasi samaa mieltä. Sijaisperheitä pitäisi valvoa sijoittanut kaupunki sekä sijaisperheen asuinkunnan sossu. Mutta eipä ole meillä koskaan asuinkutanmme sossu vieraillut ja tarkastusta tehnyt. Mielestäni sijoittajan pitäisi käydä sijaisperheessä ainakin kerran vuodessa, vähintään useammin. Minä toivottaisin sossut tervetulleeksi vaikka ilman etukäteissoittoa mutta pitkien välimatkojen takia tämä ei kyllä onnistu. Sossut haluavat varmistaa että varmasti olemme kotona kun he tänne tulevat. Myös juttelu lasten kanssa suljetun oven takana pitäisi tehdä jokaisen käynnin yhteydessä.

En usko ollenkaan tuollaiseen valvontaan, että kerran vuodessa käydään. Erään lastensuojelulaitoksen johtaja sanoi minulle eräässä seminaarissa, että saa toiminnan näyttämään ihan miltä haluaa, kun viranomaiset käyvät heillä.

Jotenkin valvonta tulisi olla prosessi, johon liittyy kaikki sijaisvanhempien valinnasta (heidän arvojen, yhteistyökyvyn yms. testaaminen) jatkuvaan laadun arviointiin usealla sektorilla.

Kyllä lapsista pitäisi huolehtia hyvin, vaikka eivät ole pysyvästi sijoitettuja / adoptoituja - jos tällaiseen työhön ryhtyy. Paloniemen ehdotus on TODELLA KYSEENALAINEN.

Paloniemi, perhehoitoliiton puheenjohtajana voisi aloittaa touhunsa SIJAISHUOLLON LAADUN parantamisesta.

Hänhän ei esim,. puutu yksittäistapauksiin (sijaisperheisiin, jossa väkivaltaa), vaan huseeraa lausuntojaan sinne sun tänne. Vaikuttanut paljon lastensuojelulakiin ja siksi kehuu sitä.

Taitaa tämä Erikan tapaus olla ensimmäinen, jossa jioa lapsiasiavaltuutettu ottaa kantaa YKSITTÄISTAPAUKSEEN.

Olen esim. eräästä huonolaatuisesta sijaishultopaikasta ottanut yhteyttä todella moniin virsnomaisiin, mutta kenellekään ei kuulu yksittäistapaukset.

Näköjään vasta, kun lapsi pahoinpidellään hengiltä tai kaapataan alkavat kansanedustajat ja lapsiasiavaltuutetut kiinnostua. Ai niin, Sauro kommentoi tapausta, jossa lapsi opetettiin karppaamaan. perhehoitoliitto vaan kiillottaa kulissia huonolaatuisen sijaishuoltopaikan suojaksi.

Minusta on epäreilua, että esim. lapsiasiavaltuutettu ottaa kantaa Erikan tapaukseen ja Sauro puolustaa sossua, kun on kyse lapsen karppaamisesta, KOSKA EIVÄT YLEENSÄ OLE KIINNOSTUNEITA yksittäistapauksista.

OLISIVAT HILJAA TUOLLOINKIN. Heitä ilman pärjätään näidenkin tapauksten jälkeen, kun on siihenkin saakka pärjätty!

Nämä lapsiasiavaltuutetut ja saurot ovat olemassa, jotta voidaan maailmalla sanoa, että "meillä on lapsiasiavaltuutettu".

OLEN TODELLA KYLLÄSTYNYT kaikenlaiseen peilaamiseen.
Suurin osa lastensuojelun piirissä työskentelevistä henkilöistä pyorittää papereitaan toimistoissaan ja vain murto osa vaivautuu viettämään aikaa lasten kanssa.

Lapsiasiavaltuutettu rehentelee, että on kuullut selviytyjät - ryhmää, mutta siihen onkin valikoitunut ilmeisesti näitä ns. perhehoitliiton mannekiineja, eli hyvin valikoitunut ja kouluttaunut joukko sijoitettuna olleista.

Asia ei ole noin mustavalkoinen, perehtykää lakialoitteen taustoihin, niin ymmärrätte mitä sillä oikeasti haetaan. Sehän olisi vain yksi vaihtoehto ja se olisi lapsilähtöistä ! Lapsi ei siis olisi sopimattomien vanhempien pelinappula.
Ainahan oma perhe on se ykkösvaihtoehto.

Mistä tiedät, mnilloin sijaisperhe on sopiva? Vastaan on tullut todella epäsopiva sellainen tai oikeiastaan useampikin. Näistä on pitänyt huostata lapset pois. Siis näistä sijaisperheistä!

Eli jos otetaan laajat psykologiset testit käyttöön ja vaaditaan kasvatusalan koulutus.

Kuka haluaa lapsensa pysyvästi esim. psyykkisesti sairaalle sijaisvanhemmalle?