Terve,
Onko kellään tiedossa hyvää jälkiasennettavaa helaa maston alapään säätämiseen kulkusuuntaan nähden? Kyseessä 33ft paatti, nykyisellään säädöt loppu -> mastoa ei saa kallistettua enempää taakse, vaikka tarvetta olisi.
Thanks.
Onko kellään tiedossa hyvää jälkiasennettavaa helaa maston alapään säätämiseen kulkusuuntaan nähden? Kyseessä 33ft paatti, nykyisellään säädöt loppu -> mastoa ei saa kallistettua enempää taakse, vaikka tarvetta olisi.
Thanks.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Tämä sis kannen läpi tuleva masto.
Maston alapäästä tulee aika paljon kuormaa siellä olevaan rakenteeseen.
Joa maston alapään paikkaa siirretään jollain helalla ko rakenteen etupuolelle, niin eiköhän siitä seuraa vaurioita veneen pohjaan, pahimmillaan tulee reikä pohjaan.
Jos rakennetta taas riittää edempänäkin, niin mikset siirrä nykyisen helan paikkaa sen sijaan että vaihtaisit uuteen helaan ?
Prebendiä lisäämällä saa myös lisää rakea entisellä mastonjalan ja kansiläpiviennin sijainnilla. Uuusi iso suuremmalla mastokaarella on silloin tietty yarpeen, mikäli entinen istuu nykyiseeen mastoon.
John Mastin vanhassa mastossa ainakin oli sellainen alapään hela, missä oli säätövaraa noin 10-15 cm eli siinä oli maston alla "kisko" missä pykälät eli lovet noin 3 cm välein. Se oli tosin mastovalmistajan oma hela, eli kannattaa tiedustella sieltä. Ja tietenkin varmistaa, että pohjan rakenne maston alla kestää kun kuormituspiste muuttuu. Rasitukset ovat merkittävät.
Hieman ihmetyttää mistä tuo tarve kallistaa mastoa tulee. Eiköhän useimmat veneet kulje parhaiten kun rake on kohtuullinen. Mitä kryssillä voittaa sen lenssillä häviää, jos kallistaa mastoa turhan paljon. Itse joskus kokeilin ja ongelmaksi nousi se että puomin pää tuli vaarallisen alas ja osui lähes takakaiteeseen.
Kiitos kommenteista,
Säätötarve olisi luokkaa max. /- 20 mm, jolla saisi aikaan vastaavan kuin veneissä, joissa maston alapää on kannella ja siellä säätöpykälät kuten esim. H-veneessä.
Toive olisi portaattomalle säädölle, jotta voisi hakea optimipaikkaa nostamatta
mastoa ylös.
Seldenillä on portaattomasti säädettävä mastonjalka. Kyseleppäs asiaa Jotiko - Marinesta.
Kiitos vihjeestä, löytyikin Seldenin luettelosta!
Vaikuttaa juuri sopivalta vehkeeltä.
Mikä tarve on siirtää maston alapäätä eteenpäin yli säätövarojen?Ymmärsinkö oikein? Enlantilaiselta purjemaakarilta kysyttiin purjedesignista esitelmöidessään mikä on oikea "rake". "Whatever pleases the eye" oli vastaus. Purjemaakari lupasi hoitaa loput. Lähinnä mietityttäisi rikin kuormitus, jos vanttien kulmat muuttuvat suunnitelluista ja maston huippuun kohdistuvia kompressiovoimia muunnetaan maston alapäähän ja kanteen kohdistuviksi vääntömomentiksi.
Terve,
Kiitos kommenteista.
Kyseessä 80-luvun kisapaatti ja rake nyt huomattavan pieni. Vähemmän kuin veneissä yleensä. Does not please my eye at all.
Tällä hetkellä alapäässä nailonista jyrsitty tuuman paksuinen limppu, jossa
hahlot kahdelle teräksiseen runkopalkkiin kiinnitetylle pultille. Kuten sanottua
tuosta limpusta säätö loppu. Lieneekö edes alkuperäinen palikka, en tiedä.
Voihan olla että tekeekin mieli säätää edestakaisin ja hakea sopivaa maston alapään paikkaa kesken kauden - siihen Seldenin ruuvipenkki voisi olla passeli.
Siis hetkinen, jos kyseessä vain kosmeettinen asia, niin pane muutama toggle föörstaagiin ja sitä kautta mastoon kunnon pre-bendi. Mitä turhia sitä maston jalkaa siirtämään. Tuon ajan kisaveneet sitä paitsi oli suunniteltu aika kovalle pre-bendille.
Normaalisti näitä rake-keskusteluja käydään veneen trimmaus mielessä eikä esteettisistä näkökulmista, mutta ....
Seppomartti taas tuossa todistaa että insinööri ei ole ammattinimike vaan diagnoosi... Rake vaikuttaa noihin kulmiin täysin marginaalisesti.
Jokaisella veneellä on "ihanne" rake johon tosin purjemaakari vaikuttaa myös kovasti. Ja mastonjalan säätö on aika voimakkaasti mukana pre-bendissä eli monesti sitä toivottua pinnapainetta ei saada lisättyä rakella kun iso litistyy. Tässä lienee siitä kysymys, eli ison alaosaa ei haluta litistää liikaa!?
Terve,
Mastossa saalingit suoraan sivulle ja vantit kulkusuunnassa mastonjalan kohdalla. Eli pelkästään vantteja kiristelemällä mastoa ei juurikaan saa pre-bendille, vaan apuja pitäisi hakea kannen alta mastonjalasta.
Voihan olla että sopivat säädöt löytyy siirtämällä mastonjalkaa sittenkin taaksepäin, mutta suotavaa olisi saada säätelyä tehtyä kauden aikana helposti lenkkiavaimella ilman nosturia.
Mikä vene?
Mulla on omassa ns. inline riki eli vantit suoraan sivulla, mieluummin jopa edessä kuin takana. Ja tosi hoikka putki 120*80 mm. Ison korkeus 10.7 m.
Masto taipuu helposti riittävästi ison muotoon. Jos sulla on vastaavan tyyppinen riki brebendin lisäys ei ole ongelma. Keskituulessa saattaa olla päin vastoin ongelma pitää iso riittävän syvänä eli masto suorana. Siksi alabarduunat pitää olla kiinni. Tuulen kovetessa, kun ne löysää masto taipuu ja vene oikenee.
Aika vähältä tuntuu säätötarpeesi. Jos vene vielä vedessä ja masto rikattuna, kokeile. Laitat nostimen keulaan ja löysäät etustaagin irti. Poistat kauluskumit ja katsot paljonko on varaa jatkaa etustaagia, ettei masto vastaa kauluksen takareunaan. Tarvittaessa ohuempi kumi siihen väliin.
Seglare 2:n ajatus suuresta prebendistä ei osu ja herja meni täysin kiville insinööriasiassa- olen maallikko enkä insinööritieteilijä. Tuon ajan veneissä tosiaan rustit ja saalingit olivat sivulla ja tolppa periaatteessa oli aika suora. Mitään prebendiöä ei voi saada aikaiseksi jos vantit ovat sivulla- toki Bergström- Ridder takila tuli aika varhain, ehä 70/80 lukujen vaihteessa. Maston taivutukseen vaikutti babystaagi, barduunat, kiilaaminen kannen mastoaukkoon kumikiiloilla ja takastaagin veto, mitä käytettiin enemmän kuin nykyään taaksepäin suuntautuvien saalinkien aikana. Jos rakea tavoittelet niin mastonjalkaa eteen ja togleja etustaagiin. "Prebendiä" ei oikeastaan järjesty juuri millään mutta sitten kunnon veto takastaagiin kun taivutat mastoa ja kiristät etustaagia.
Nyt tuli kyllä väärää tietoa. Nimenomaan kannen läpi menevällä mastolla saadaan
prebendiä, vaikka spriidarit ovatkin suoraan sivulle. Tämä siksi, että maston takareuna nojaa kanteen. Tämä pätee sekä toppirikiin että osatakilaan.
Jos esim. kysyjän masto on nyt suora ja hän lisää etustaagiin togglen tai pari, niin mastoon tulee prebendiä. Osatakilassa tämä prebend tulee vasta barduunan kiristämisen jälkeen ja sitä voi säädellä tosin etustaagin kireyden kustannuksella. Omassani on osatakila ja prependiä on noin 8cm. barduuna kireällä.
Takilan trimmaus toimii siten, että maston alaosan taipuma tulee hoidettua barduunalla ja vapaan topin taivutus takastaagilla.
Vääriä oppeja sinkoaa puoleen ja toiseen? Taidamme ymmärtää sanalla prebend eri asioita. Minulle prebend on vanteilla aikaansaatu maston kaarevuus kun barduunan ja takastaagin veto on löysätty eli satama-asento.. Kaarevuus ei lisäänny jos ko. veneen omistajan ilmoituksen mukaan saalingit ja rustit ovat suoraan sivulla mastojalan kohdalla. Pari kolme toglea eteen ei muuta tarkoittamaani "prebendiä" vaan kallistaa mastoa eli muuttaa vain "rakea". Jos mastojalkaa siirretään runsaasti eteenpäin niin vantit vetävät eteenpäin eikä taakse kuten tapana on. Vanttien vaikutus olisi maston kaarevuutta vähentävä- ei lisäävä. Harvinaista barduunan käyttöä on myös prebendin säätely. Normaalisti barduunan tarkoitus on estää maston huipun taipumista ja jännittää etustaagi. Ainoa mistä olen yhtä mieltä: siirtämällä mastojalkaa, vetämällä takastaagia ja kiilaamalla mastokauluksen tasalla saadaan mastoon prebendiä hieman. Jos merkittävästi halutaan taivuttaa niin tarvitaan taaksepäin suuntautuvat saalingit ja vantit. Mitä isompi kulma niin sen paremmin taipuu. 20 asteen jälkeen voidaan jättää takastaagi ja ehkä barduunatkin pois. Eikä ole väliä onko masto kannella vai läpi.
Olen kyllä vieläkin vähän eri miletä. Tosin kyse taitaa olla kannen läpi menevällä mastolla vähän kummastakin eli rakjesta ja pre bendistä. Kun masto menee kannen läpi ja nojaa tiukasti kauluskumeihin, niin ei togglen tai parin laittaminen etustaagiin lisää rakea vaan jättää vain etustaagin löysälle. Sitten kun takila laitetaan purjehdusasentoon eli toppirikissä kiristetään hekki, (joka harvoin on edes pikasäädettävä) tai osatakilassa barduuna ja/tai hekki, niin masto taipuu.
Onko sana 'pre bend' sitten oikea sana tarkoittamaan barduunaveneen esitaivutusta, mutta kyllä mielestäni toppirikissä asia on ainakin näin. Toppirikeissähän hekki ei ole useasti kuin vanttiruuvin tai 'pyörän' takana ilman mitään isompaa pikasäätöä. Isommissa on hydraulinen pumppu.
Hankalin trimmattava takila on saalingit taaksepäin oleva kannen läpi menevä takila, jossa on vähintään kaksi saalinkiparia ;-)
Oikein Antilla-36. Kun puhutaan tuon ajan kisaveneestä, on siinä melko varmasti osatakila ja hoikka putki. Todennäköisesti vielä alabarduunat. Itsellä on tuon kaltainen riki. Jos alabarduunat ovat löysällä taipuu masto ison skuutista (ja kireästä barduunasta) helposti jo 4 m/s tuulessa. Silloin liikaakin, jos taipumaan ei rajoiteta. Tätä voi näissä veneissä kutsua prebendiksi. Aivan hyvin voi aloittajalla olla tämän tyyppinen riki.
Rake, miksi haluat lisää rakea? Onko jokin tasapainossa pielessä? Eikö mastoa saa noilla säädöillä sellaiseen trimmiin, että vene on tasapainoinen purjeidesi kanssa? Onko ongelmia jossakin olosuhteissa.
Onhan omani inline rikin muoto helposti pikasäädettävissä juuri halumakseni muotoon juuri noiden barduunoiden ja alabarduunoiden avulla. Toki niillä sen saa myös väärään säätöön. Toisin on nykymuodinmukainen taaksepäin saalingit, joka on paljon tarkempi vanttien kireyksille. Aivan kuten Antilla sanoi.
Hieman kertausta mutta olkoon ;-)
Rake eli maston kallistus säädetään pääasiassa etustaagilla. Mastonjalan siirron vaikutus on paljon pienempi ja jopa osin päinvastainen, koska mastonjalan siirto eteenpäin tuo isopurjetta eteenpäin keulastaagin alapuolella kun taas keulastaagin pidennyksellä koko isopurje siirtyy taaksepäin.
Etustaagin pidennystoggle ja välikumit maston taakse kansiläpiviennissä saavat aikaan rakea ja prebendiä ilman että mastonjalkaa tarvitsee siirtää. Tällöin tosin keulastaagi on levossa aika löysällä ja edellyttää takastaagin ja/tai barduunojen esijännitystä laiturissa.
Isoissa IOR-veneissä päästettin lenssillä maston huippua jopa metrin verran eteenpäin kryssiasentoon nähden, jolloin keulastaagi roikkui aika löysällä.
""Mastonjalan siirron vaikutus on paljon pienempi ja jopa osin päinvastainen, koska mastonjalan siirto eteenpäin tuo isopurjetta eteenpäin keulastaagin alapuolella kun taas keulastaagin pidennyksellä koko isopurje siirtyy taaksepäin"
Nyt meni rakentajalta aika himmeeksi; tai lienee tarkoittavan kannella seisovaa mastoa? Mastonjalan säädöllä läpimenevissä mastoissa nimenomaan säädetään maston alaosan pre-bendiä; oli sitten vantit suoraan sivulla tai ei.
Kun täällä nyt kuitenkin puhutaan turistipurjehduksesta eikä oikeasta kisatrimmaamisesta, niin käykääpä Seldenin sivuilla josta löytyy tähän turistikäyttöön ihan tarpeeksi hyvät ohjeeet miten erilaiset mastot tulisi virittää.
Tuossa kohtaa puhuin raken säädöstä. Siinä vaiheessahan masto on suora ja asettuu vapaasti kansiläpiviennin aukossa eli kannella seisova masto ja läpimenevä säädetään samalla tavalla. Pointtini oli että raken säätö keulastaagista siirtää koko isopurjetta taaksepäin, kun taas raken säätö mastojalasta päinvastoin siirtää ison alaosaa eteenpäin. Tällä on vaikutusta lateraalitasapainoon. Toki itse rake-kulmakin vaikuttaa veneen lateraalitasapainoon mutta hieman eri tavalla.
Tämä on kuitenkin eri asia kuin prebend, joka yleensä säädetään sen jälkeen kuin haluttu rake on kohdallaan. Prebendiin voi vaikuttaa joko mastonjalan säädöllä tai kansiläpiviennin tukikumeja säätämällä. Tarkoitin viimeksimainittua, joka onkin monissa veneissä ainut tapa säätää prebendiä.