Ihmeporukkaa nämä "kasaripurjehtijat" täällä.

2+4

2012-09-29 20:50:56

Haukkuvat uusien Bava - Jeanneu - Benetau - Hanse - ...
Ja hehkuttavat tiettyjen tuplasti hinnoiteltujen "laatuveneiden" nimeen.
Lopettaisivat ulinan, vanha homebotski roviolle ja uusi laatuvene alle. Ja vasta sitten ulisee jonkun paremmuudesta tai huonommuudesta.
No, joo.
Itse tulen kyllä sujuvasti toimeen vanhempien purjehtijoiden kansa, koskaan ei mitään kitkaa laiturilla ja molemmin puolinen apu on löytynyt aina. Yhteinen harrastus. Mutta tällä!!
Epäilenkin, että valtaosa täällä melskaavista ovat niitä veneettömiä Venelehden lukijoita!

Kesällä 2013 lapaa heilutellaan!!

117

1158

Äänestä

Vastaukset

17+9
2012-09-29 20:53:16
Kerrankin samaa mieltä
mikä logiikka?
2012-09-29 21:13:40
Tuossa on parikin ongelmaa. Vanhat, paljon kasariveneitä vanhemmatkin laatuveneet ovat edelleen iskussa. Uusia laatuveneitä taas ei monella ole varaa ostaa, eikä valinnanvaraakaan ole niin paljoa. Onneksi ei ole sitä tarvettakaan.

Mutta jos silti vaihtaa pitäisi, ei bava-bene-janne-hanse -linja olisi vaihtoehto.
Raato(Raaseri)Raato
2012-09-29 21:22:30
En ymmärrä, miksi pitää dissata toisten veneitä.

Meidänkin seurassa on monta Bava/Bene/Hanse veneilijää, jotka ovat erittäin pätevää sakkia, ja tyytyväisiä omiin veneisiinsä. Meillä nyt sattuu olemaan vanha S&S laaturaaseri (raato), raaseri (raato), johon taas me olemme tyytyväisiä.

Ei tässä ole olemassa mitään yhtä oikeaa tai väärää, makuasioita kaikki tyynni. Eikö olisi aika lopettaa tämä ihmeellinen paskanjauhatus, mitkä tällä palstalla vallitsee? Keskityttäisiinkö itse asiaan, eli PURJEHTIMISEEN ?
Tuula Vantaalta
2012-09-29 21:24:05
Jos on rikas, niin kaikki on halpaa. Jos on köyhä, niin kaikki on kallista. Kyllä minäkin ostaisin ennemmin 2 Bavaa kuin yhden HR:n. Vois purjehtia joka toisen viikon toisella.
- yks hyvä
  2012-09-29 21:26:37
  Aika erikoinen valinta. Vain 90 % huvista tuplavaivalla.
Uutta putkeen.
2012-09-29 21:27:16
Purjehduksestakin on tullut ns "snobimainen materiaalilaji", missä hohtava valkoinen laaja kirjo erilaisia vempaimia ajaa ohi kestävyyden ja luotettavuuden arvostuksen. Ei enää mennä ns kauas, eikä korjaaminen tai varusteiden päivittäminen vaadi lähikauppaa pidemmälle menoa. Tavaraa (ml uudet veneet) saa nopeasti ja loppujen lopuksi edullisesti. Ei "nyky"-uuden veneen ole tarkoituskaan kestää ilman isompia päivityksiä kuin 20v, uutta alle vaan.

Purjehduksesta tuli it-hypen myötä selvästi laajemman jengin laji, missä ei enää itse matkanteko ole niin tärkeää kuin patsastelu satamissa. Silloinhan se asumisaspekti ja releiden näkyvyys muille on tärkeää.

Kävin muuan uivassa venenäyttelyssä katsomassa kahta Bavariaa, toinen vm 1987, toinen 2001. Tuntui hassulta että tuo tuoreempi oli selvästi nuhjuisempi ja heppoisempi....toisaalta, olihan se uutenakin suhteessa selvästi edullisempi bulkkituote, jossa old school - Lloydsin hyväksynnät ja puutyöt loistivat poissaolollaan. Tähän vielä kehno huolenpito, saamattomuus ja ymmärtämättömyys tuovat oman lisänsä.
- Joopa joo
  2012-09-29 23:05:28
  Taasko täällä joku purkaa turhautumiaan. Ei tainnut tuonkaan kirjoittajalla uraputki olla nousujohteinen ja nyt jo elämä ehtoopuolella, se uusi iso ja hieno vene jäi ikuiseksi haaveeksi. Onneksi on tämä suoli24.
- 16
  2012-09-30 12:11:56
  Se on vaan erinomainen juttu, että veneily entistä enemmän painottuu purjevetoiseksi. Kaikkien kannalta huonompiakin vahtoehtoja on tarjolla...
- 24
  2012-09-30 19:29:25
  16 kirjoitti:
  Se on vaan erinomainen juttu, että veneily entistä enemmän painottuu purjevetoiseksi. Kaikkien kannalta huonompiakin vahtoehtoja on tarjolla...
  Mistähän muuten tämä usein esiintyvä käsitys purjeveneilyn "painoarvon" kasvusta on kotoisin? Jotenkin heikoissa kantimissa ainakin numerofaktojen suhteen se on.
  
  Suomen rekisteröidystä venekannasta on käsittääkseni ab. 5% purjeveneitä. Vuosittain myytävistä uusista veneistä osuus on ilmeisesti jokseenkin samaa luokkaa, jossain 5-10% välissä. (Jos otetaan mukaan ainoastaan rekisteröitävien pituusrajaan yltävät; jos se raja unohdetaan, niin purjeveneiden osuus romahtaa aivan marginaaliseksi.)
  
  Ainoa osa-alue, jossa purjeveneiden sekä kanta että uusmyynti on tasaveroista moottoriveneiden kanssa, on matkaveneet. Mutta ei sielläkään oikein ole näkyvissä vaa'an kääntymistä purjeveneisiin.
- siitä juuri
  2012-09-30 21:14:52
  24 kirjoitti:
  Mistähän muuten tämä usein esiintyvä käsitys purjeveneilyn "painoarvon" kasvusta on kotoisin? Jotenkin heikoissa kantimissa ainakin numerofaktojen suhteen se on.
  
  Suomen rekisteröidystä venekannasta on käsittääkseni ab. 5% purjeveneitä. Vuosittain myytävistä uusista veneistä osuus on ilmeisesti jokseenkin samaa luokkaa, jossain 5-10% välissä. (Jos otetaan mukaan ainoastaan rekisteröitävien pituusrajaan yltävät; jos se raja unohdetaan, niin purjeveneiden osuus romahtaa aivan marginaaliseksi.)
  
  Ainoa osa-alue, jossa purjeveneiden sekä kanta että uusmyynti on tasaveroista moottoriveneiden kanssa, on matkaveneet. Mutta ei sielläkään oikein ole näkyvissä vaa'an kääntymistä purjeveneisiin.
  Matkaveneet taas on se veneluokka, josta oikeastaan veneilynä puhutaan. Ja matkavenekokoluokasta täälläkin lähes yksinomaan keskustellaan. Loput on sitten kalastusta ja mökkeilyä.
11+9
2012-09-29 22:05:41
Herra "Uutta putkeen":
"Purjehduksesta tuli it-hypen myötä selvästi laajemman jengin laji"
Voi luoja, minä itseäsi pidät. Varmaan sama pulma sulla golf viheriöllä, ehkä oletkin jo lopettanut sen. Tai ehkäpä oletkin niitä Venelehden lukijoita.
Haluat siis pitää purjehduksen jotenkin omana eliittisenä harrastuksena, joihin muilla ei ole sijaa, tai "ei voi olla varaa". Ja nyt sitten "tavisten" sankka joukko toinen toistaan hienompine veneineen on horjuttamassa jalustaa, jolle olet itse itsesi nostanut. Voi, voi,
Itse olen aloittanut purjehduksen vuodesta -71, eikä ole ikinä tarvinnut takertua moiseen pelleilyyn. Kaikki purkkarit ovat omanlaisia ja kuin omistajansa tarpeisiin. Myös taidoissa on eroja, itse en osannut purjehtia kun aloitin. Oletan, että myös tänä päivänä uusilla tulokkailla on samankaltaista epävarmuutta. Kokemus opettaa, eikä sitä saa kuin purjehtimalla.
Klas Virta
2012-09-30 10:27:50
Oli hiukan vaikea ottaa kiinni tuosta sekavasta vouhotuksestasi, mutta asiaa liipaten voisi todeta että näin on.

Nuo mainitsemasi merkit ovat omien kokoluokkansa halvimmat. Sitten on nuo ns laatuveneet, joissa hieman enemmän räätälöintiä toiveiden mukaan ja materiaalit aivan toista luokkaa. Viilua ja lastulevyä saa noissa Bavoissa ja Ranskiksissa, kalliimmissa ne muuttuu mahongiksi tai teakiksi.

Ei veneen merkki kenestäkään mulkvistia tee, lähinnä hymyilyttää kun havaitsee sen että vaikkapa nyt uudehkojen ranskisten ja skandiveneiden käyttäjäkunta on ihan tietyn tyyppistä jengiä.

Ei sen vaikeampaa! Lapa heiluu jee!
jkhkjhkhj
2012-09-30 11:14:29
Modernien halpaveneiden arvostelu voi joskus olla asiantonta, mutta kyllähän näissä keskusteluissa on myös vissi peränsä. Venesuunnittelussa on tapahtunut ratkaisevia muutoksia viimeisinä parina kymmenenä vuotena, joka tulee väistämättä vaikuttaman erityisesti veneiden hintakehitykseen.

Näyttää myös siltä, että halpa- ja laatuveiden erot eivät ole aina niin suuria, mitä voisi hinnasta päätellä. Kevyet ja aikaa heikommin uhkaavat ratkaisut ovat tulleet myös premium-pursiin.

Mielenkiintosta on nähdä, mitä tulee aikanaan tapahtumaan nykysiin suosittujen 36-40 -jalkaisten halpapursien kohdalla. Nehän voivat olla hyvä ostos suuria tiloja kaipaavalle suhteelisen hyvin toimeentulevalle purjehtijalle, jolla monessa tapauksessa riittää vielä rahat maksullisten telakkapalveluiden hankkimiseen.

Ensimmäiset 10-15 vuotta menevät myös edullisesti, kun ei tarvitse vaihtaa konetta, purjeita, patjastoja ym. Purren arvo mitattaan kuitenkin siinä vaiheessa, kun nämä valttämättömät päivitykset alkavat olla edessä. Silloin puhutaan kymmenien tuhansien investoinneista.

Klassisissa pursissa perusrakenteet ovat tuossa vaiheessa vielä kunnossa ja niiden elämää kannattaa jatkaa. Mutta kuka on valmis sijoittamaan halpapurteen vastaavia summia? Helpompaa on vaihtaa uuteen.

Käytettyjen markkinoilla joku 38-40 -jalkainen, peruskunnostettava lienee tulevaisuudessa hankalasti myytävä. TI-miehelle liian suuri työmaa ja vähärahaiselle liian kallis ylläpidettäväksi. Näemmekö ajan, jolloin parikymmentä vuotta vanhat em. kokoiset halpapurret joutuvat romutettavaksi, kun niille ei löydy ostajaa/kunnostajaa?

Jos näin on, silloin veneen ostopäätöksen pitää alusta lähtien liittää riittävät poistot. Jos nykyisen halpapurren käyttöiäksi lasketaan esim 25 vuotta, mitä tämä merkitsee vuosittaisina kustannuksina?
- 12
  2012-09-30 11:52:19
  Kovasti niitä 80-luvun halpiksiakin (Maxi, Comfortina jne.) tunnutaan päivittävän. Onko jotain syytä epäillä, että 2000-luvun halpis olisi perusrakenteeltaan sen huonompi?
- 6+16
  2012-10-01 14:36:23
  12 kirjoitti:
  Kovasti niitä 80-luvun halpiksiakin (Maxi, Comfortina jne.) tunnutaan päivittävän. Onko jotain syytä epäillä, että 2000-luvun halpis olisi perusrakenteeltaan sen huonompi?
  2000-luvun halpaveneissä (=3d-suunnitelluissa ja cnc-valmistetuissa) on huomattavasti selkeämmät sisustusratkaisut verrattuna aiempiin veistämöiden tekemiin. Niitä tulee olemaan huomattavasti helpompaa päivittää. Eihän sitä tiedä vaikka tehtaat alkaisivat toimittamaan mallikohtaisia päivityspaketteja? Niillä ainakin on veneiden tarkat numeeriset rakennetiedot tallella.
kjhkjh
2012-09-30 13:01:09
Sattaa olla, että tyypillisessa 70- ja 80-lukujen halpapursissa on kuitenkin eräät rakenteet selkeämpiä ja kulutusta kestävämpiä. Tarkoitan erityisesti kölikiinnityksiä ja sisustan materiaaleja/korjattavuutta.

Suurin ero on kuitenkin veneiden koossa. Joku 30-jalkainen on vielä sen kokoinen, että asian vihkiytynyt itsekorjaaja pystyy tekemään merkittävän osan päivityskorjauksista. Suurempien pursien kohdalla se ei enää välttämättä onnistu, vaan on turvauduttava ostopalveluihin. Niiden hinnat tulevat todennäköisesti entisestään kohoamaan.

Tällöin voi olla edessä tilanne, että veneen vaihtoarvo laskee yllättävän nopeasti. Tapahtuu hieman sama mikä esim. joidenkin autojen kohdalla. Saman vuosimallin rättärisitikka on tänä päivänä arvokkaampi kuin saman merkin CX-malli, vaikka lähtöhinnoissa oli aikoinaan suuri ero.

Vertaus ei ehkä täysin sovi veneisiin. Se kertoo kuitenkin siitä, mien yksinkertaiset/selkeät rakenteet ja helppo korjattavuus ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti jälleenmyyntiarvoon.

Modernien pursien kohdalla nämä ominaisuudet eivät ole lainkaan ohjanneet suunnittelua, vaan aivan muut asiat. Tätä ovat kuluttajat haluneet, kun ovat vaatineet veneiltä lähinnä maksimaalista kuutiotilavuutta maksettua euroa kohti. Väittäisin, että takavuosina muita ominaisuuksia arvostetiin enemmän.

Väitteeni on, että 30 vuoden päästä tänä päivänä ostettu muovifolkkari on arvokkaampi kuin saman ikäinen 38-jalkainen Bavaria, siitäkin huolimatta että lähtöhinnoissa on suuri ero ja edellyttäen, etä kumpakaan ei ole tehty peruspäivityksiä. Oletteko samaa mieltä?
- Joakim_
  2012-09-30 13:48:21
  Vertailusi Sitikoiin on huono, sillä sekä CX että rättäri ovat "nolla-arvoisia" uuteen autoon verrattuna. 30-vuotias purjevene taas maksaa edelleen 20-50% uudesta vastaavasta. Onhan 80-luvulla ollut paljon "halpis" 38-jalkaisia, esimerkkinä vaikkpa Cayenne ja Diva 39. Tietysti myös tuon ajan ranskalaisia ja joitain saksalaisia voi pitää "halpiksina", vaikka Suomessa olivatkin selvästi kalliimpia. Kyllähän noi kuitenkin käytetttynä maksaa moninkertaisesti enemmän kuin samanikäinen muovifolkkari. Diva 39:stä taitaa saada paljon enemmän kuin se aikoinaan maksoi.
  
  "Halpoja" Bavarioita on ollut jo yli 15 vuotta. Vanhimmistakin noista saa edelleen hyvän hinnan (ostohintaan nähden!). Vaikea kuvitella jotain ihme romahdusta seuraavan 15 vuoden aikana.
kehityskehittyy
2012-09-30 13:34:57
Itsellä ollut -60 luvun norjalainen mahonkipursi, -70 luvun rassy, -80 luvun suomilaatukasari ja nyt -2000 luvun lopun Beneteau. Nykyinen on tilavin, parhaiten varusteltu , mukavin ja purjehtii parhaiten. Arvostan mm. veneeni seisomakorkeutta koko veneessä,veneeni tarkoituksenmukaista laatua, hyvin toteutettuja selkeitä asennuksia ja niiden dokumentointia, mahtavia punkkia joita riittää vierailekin salongin lisäksi kolmessa nukkumahytissä. , En todellakaan haikaile minkään aiemman ahtaan ja hitaamman veneeni perään vaikka kaikki mahdollisesti 1. lukuun ottamatta ovat edelleen hyväkuntoisia ja uusien omistajiensa käytössä. En myöskään vaihtaisi nykyistä autoani opiskeluaikojen kuplavolkkariin vaikka aikanaan silläkin pääsi paikasta toiseen. Jos ja kun nykyiseen jossain vaiheessa kyllästyn vene menee 100 % varmuudella kaupaksi kuten ovat aiemmatkin menneet.
- ja ihminen muuttuu!
  2012-09-30 17:16:34
  kehityskehittyy, mutta ihminenkin muuttuu elinvuosiensa mukana. Elämäntilanteetkin muuttuvat iän mukana. Huomaan, että olet nyt siinä vaiheessa, jolloin arvostat "mahtavia punkkia...kolmea nukkumahyttiä jne". Ehkä 10 vuoden päästä (en tosin tiedä ikääsi enkä suunnitelmiasi) huomaatkin arvostavasi eri juttuja ja eri tyyppistä venettä. Tiedän omasta kokemuksestani.
  
  Jokainen ehjä vene menee "100%" varmuudella kaupaksi . Kysymys on hinnasta.
- kehittyykö?
  2012-09-30 17:45:53
  Minulla on ollut 60-luvun pikkupurtilo, 70-luvun puolitonnari ja nyt suomilaatukasari. Samankokoinen benebavajanne olisi selkeästi tilavampi ja yksinkertaisempi purjehtia. Yksi juuri riittävä tuplapunkka meille ja gasteille erinomaiset meripunkat. Vieraitakin on veneessä ollut, mutta kukaan ei ole valittanut oman hytin puutetta, ei edes sitä, että veski on vanhankaiksesti maston luona. Seisomakorkeutta riittä hieman maston etupuolelle, salongisaa runsaasti. Edelleen ne samankokoiset benebavajannet jäävät purjehtiessa poikkeuksetta taakse ja samankokoiset C/R-veneet menevät ohi, ellei osaa olla poikkeuksellisen nokkela taktisesti.
  
  Sitten tulee se mutta. Sain omani halvemmalla kuin suomilaatukasarin keskimäärin, koska se tyyppinä oli harvinainen. Laatua oli silti sen verran, että sitä todellisten laatuveneidenkin omistajat kehuvat. Jos haluaisin vaihtaa nyt samankokoiseen benebavajanneen, saisin latoa tiskiin melkoisen tukun rahaa, enemmän kuin tuplaten nykyisen myyntihinnan. Silti se myyntihinta olisi korkeampi kuin kauan sitten maksamani. Jos taas haluaisin lähellekään samantasoisen xlinjettGSarconan, saisin kertoa vielä senkin hinnan liki kahdella. Ja saisin kuitenkin vain samankkoisen veneen hiukan tilavampana versiona, mutta en yhtään viihtyisämpänä. Kannattaako?
  
  Autovertaukset ovat lähes poikkeuksetta ontuvaa pahempia. Niin oli edellä olevakin.
- Elämä on
  2012-09-30 18:28:25
  kehittyykö? kirjoitti:
  Minulla on ollut 60-luvun pikkupurtilo, 70-luvun puolitonnari ja nyt suomilaatukasari. Samankokoinen benebavajanne olisi selkeästi tilavampi ja yksinkertaisempi purjehtia. Yksi juuri riittävä tuplapunkka meille ja gasteille erinomaiset meripunkat. Vieraitakin on veneessä ollut, mutta kukaan ei ole valittanut oman hytin puutetta, ei edes sitä, että veski on vanhankaiksesti maston luona. Seisomakorkeutta riittä hieman maston etupuolelle, salongisaa runsaasti. Edelleen ne samankokoiset benebavajannet jäävät purjehtiessa poikkeuksetta taakse ja samankokoiset C/R-veneet menevät ohi, ellei osaa olla poikkeuksellisen nokkela taktisesti.
  
  Sitten tulee se mutta. Sain omani halvemmalla kuin suomilaatukasarin keskimäärin, koska se tyyppinä oli harvinainen. Laatua oli silti sen verran, että sitä todellisten laatuveneidenkin omistajat kehuvat. Jos haluaisin vaihtaa nyt samankokoiseen benebavajanneen, saisin latoa tiskiin melkoisen tukun rahaa, enemmän kuin tuplaten nykyisen myyntihinnan. Silti se myyntihinta olisi korkeampi kuin kauan sitten maksamani. Jos taas haluaisin lähellekään samantasoisen xlinjettGSarconan, saisin kertoa vielä senkin hinnan liki kahdella. Ja saisin kuitenkin vain samankkoisen veneen hiukan tilavampana versiona, mutta en yhtään viihtyisämpänä. Kannattaako?
  
  Autovertaukset ovat lähes poikkeuksetta ontuvaa pahempia. Niin oli edellä olevakin.
  Se on oikein mukavaa, että sinulla käy veneessä noin hienotunteisia ja kohteliaita vieraita. Minä en tuollaiseen purkkiin suostuisi ahtautumaan. Maksakoon, mutta kyllä veneessä täytyy olla tilaa myös viihtyä.
- niin on
  2012-09-30 19:10:47
  Elämä on kirjoitti:
  Se on oikein mukavaa, että sinulla käy veneessä noin hienotunteisia ja kohteliaita vieraita. Minä en tuollaiseen purkkiin suostuisi ahtautumaan. Maksakoon, mutta kyllä veneessä täytyy olla tilaa myös viihtyä.
  Sinua en huolisikaan mukaan. Mun vieraat on kyllä tulleet useammankin kerran. Ja viihtyneet, siihen vene antaa erinomaiset tilat.
- kenelle?
  2012-09-30 21:35:30
  Elämä on kirjoitti:
  Se on oikein mukavaa, että sinulla käy veneessä noin hienotunteisia ja kohteliaita vieraita. Minä en tuollaiseen purkkiin suostuisi ahtautumaan. Maksakoon, mutta kyllä veneessä täytyy olla tilaa myös viihtyä.
  Ostatko veneen itsellesi vai vieraiden viihdyttämiseksi? Tai kukaties näyttääksesi vieraillesi.
kjhkjhkhj
2012-09-30 18:35:04
Totesin itsekin, että autovertaus on hieman ontuva. Mutta tarkoitus oli vain havainnolisltaa sitä, miten yksinkertaiset ja helposti korjattavat konstruktiot säilyttävät arvonsa. Siksi 30-vuotias rättäri ei ole vielä purkamokamaa, vaan itse asiassa aika haluttu ja hyvin hinnoiteltu keräily- ja kunnostuskohde.

En myöskään epäile lainkaan edullisten nykypursien ominaisuuksia. Tilaa ja mukavuuksia riittää. Pointtini ja kysymykseeni oli vain se, mitä tapahtuu 25-30 vuoden päästä. Kun purret on suunniteltu kokonaisedullisesti, myös rakenteille on todennäköisesti määritelty tietty optimi-ikä.

Veikkaan, että nykypursissa vanheneminen tapahtuu monissa komponenteissa samanaikaisemmin kuin vanhemmissa konstruktioissa. Rungon väliaineet ja kölikiinnitykset alkavat pehmetä samoihin aikoihin, kun läpiviennit, heloitukset ja sisustus kaipaavat uudistamista. Jokaisella purrella ajetaan joskus kiville. Mitä tapahtuu näille moderneille lattapohjaveneille, kun niiden kapeita eväkölejä on 20-30 vuoden aikana murjottu muutaman kerran? Rakenteiden vaikea korjattavuus voi nostaa kummasti kustannuksia, kun vakuutusyhtiötkin tarkistavat katteitaan.

Itse aavistelen, että lähivuosikymmeninä tullaan näkemään Vakuutusyhtiöiden yhteisvarastolla entistä enemmän myös pursia, jotka on lunastettu kun korjaaminen ei yksinkertaisesti kannata. Tässä mielessä nykyveneet eivät ole samalla tavalla aikaa uhmaavia, kuin edeltäjänsä. Tämä on syytä ottaa huomioon myös kokonaisikustannuksia laskettaessa.

Jos nykyauton eliniäksi voi laskea 15-20 vuotta, ehkä modernin matkapurren ikä on jossain 30 vuoden hujakoilla.
- Autovertaukset
  2012-10-01 12:18:14
  Aina ontuvia, mutta tässä Nettiauton tarjonta nyt:
  
  2CV hintahaarukka 1600 - 5250 e. Citroen 2CV/4 maksoi vuonna -70 6900 markkaa eli paras pyynti nykyisin on miltei kuusinkertainen aikalaiseen uuden hintaan. Siis vähintään yhtä hyvin arvonsa säilyttävä hankinta kuin laatuvenekin:-)
  
  CX eri mallien hintahaarukka sekä uusissa että käytetyissä on laajempi, Nettiautosta nyt 500 - 9500 e. Uutena kalleimmista malleista maksettu useampikin satatuhatta mummonmarkkaa. Tässä sitten jo onnutaan, mutta tuo yksikertainen selkeä rakenne ja helppo korjattavuus tulee hyvin esille 2CV vs CX, mutta ei kuosissa oleva CXsäkään mitään romistavaraa ole..
- Joakim_
  2012-10-01 12:43:26
  Autovertaukset kirjoitti:
  Aina ontuvia, mutta tässä Nettiauton tarjonta nyt:
  
  2CV hintahaarukka 1600 - 5250 e. Citroen 2CV/4 maksoi vuonna -70 6900 markkaa eli paras pyynti nykyisin on miltei kuusinkertainen aikalaiseen uuden hintaan. Siis vähintään yhtä hyvin arvonsa säilyttävä hankinta kuin laatuvenekin:-)
  
  CX eri mallien hintahaarukka sekä uusissa että käytetyissä on laajempi, Nettiautosta nyt 500 - 9500 e. Uutena kalleimmista malleista maksettu useampikin satatuhatta mummonmarkkaa. Tässä sitten jo onnutaan, mutta tuo yksikertainen selkeä rakenne ja helppo korjattavuus tulee hyvin esille 2CV vs CX, mutta ei kuosissa oleva CXsäkään mitään romistavaraa ole..
  Eiköhän sekä CX:stä että 2CV:stä yli 90% ole jo romutettuja, ainakin maailmalla, jos ei Suomessa. Loput alle 10% ovat sitten joko halpoina kulkimina (hinnat alle 1000 €) tai harrasteautoina, jolloin käyttö on toissijaista ja kunto voi olla edelleen uudenveroinen.
  
  30 vuotta vanhoista purjeveneistä taas yli 90% on edelleen samassa käytössä kuin uutenakin ja hinnoissa ei ole tuollaisia eroja yksilöiden välillä eikä käyttökunnossa pitäminen ole vaatinut harrastusmielistä kunnostamista, kuten vanhoissa autoissa.
  
  2CV:n korkea hinta kertoo harrastuksesta ja auton klassikkoarvosta. Ei siitä, että se olisi helppo korjattava jne. Samahan pätee vaikkapa Jaguar E-typeen tai Ferrareihin, jotka taatusti eivät ole halpoja ylläpidettäviä.
  
  Autoissa varmaankin kyllä pätee se, että 70-80 luvun autoilla voi olla parempi arvo kuin uudemmilla "romuilla", koska uudemmissa on katalysaattorit, turvatyynyt jne., jolloin ylläpito tulee suhteettoman kalliiksi kun auto ylittää suunnitellun käyttöikänsä. Veneissä ei tälläista kehitystä ole.
asloiuseuio
2012-09-30 21:52:30
Johan pomppas korkeelle"modernin matkapurren ikä 30 vuotta"!Naapuri pilttuussa kelluu 100 vuotias upea rannikkoristeilijä!Mun paatti on hyvässä iskussa 30 vuotias ,enkä vaihtais johonkin nykypurteen,eipä ole tarviskaan!
- 30
  2012-09-30 22:23:00
  Kun näitä kymmeniä vuosia vanhoja pursia hehkutetaan "parempina kuin nykyiset", niin täytyy muistaa, etteivät läheskään kaikki niiden aikaan tehdyt enää kellu. Vain ne muutamat, jotka ovat sattuneet päätymään ylläpidosta innostuneiden käsiin.
  
  Se on melkoinen harhakuva, että kaikki sen 100 tai 80 tai 60 vuotta sitten tehdyt veneet olisivat yhä iskussa.
Hhjkjhjk
2012-09-30 22:07:07
Arvioni oli varovainen. Saattaa olla, että ikä jää lyhyemmäksikin. 30 vuotta on kuitenkin ikä, jossa viimeistään paljastuvat rakenteiden ja konstruktion todellinen kesto. Samoin korjaus- ja kunnostustöiden helppous/vaikeus.

Oma purteni on yli 30 vuotta vanha klassinen ja hyvin tehty puolitonnari. Ikä ei vielä paina. Runko, kansi ja seisova takila on iskussa. Sisustassa näkyy vuodet luonnollisena kulumisena, joka on lähinnä kosmeettista. Uskon, että vene ei ole edes elämänsä puolessa välissä, vaan asiallisella hoidolla ja päivityksellä voi hyvinkin tulla 100 vuotta täyteen
- 20
  2012-09-30 22:48:29
  No paljonkos sillä sun purrellas on purjehdittu, tuleeko 500 mailia kesässä täyteen?
  
  Tunnen muutaman vanhan purjeveneen ja kaikki ovat omistajilleen enemmän puhdetyön kohteita kuin välineitä purjehdukseen. Eikä ole ihme, että ovat hyväkuntoisia vielä yli 30-vuotiaina.
- Hjklkjh
  2012-09-30 23:37:04
  20 kirjoitti:
  No paljonkos sillä sun purrellas on purjehdittu, tuleeko 500 mailia kesässä täyteen?
  
  Tunnen muutaman vanhan purjeveneen ja kaikki ovat omistajilleen enemmän puhdetyön kohteita kuin välineitä purjehdukseen. Eikä ole ihme, että ovat hyväkuntoisia vielä yli 30-vuotiaina.
  Omalla purrelani on seilattu viimeisen parin kymmenen vuoden aikana keskimäärin noin 700 mailia kesässä. Kolmas moottori menossa, juokseva riki vaihdettu, samoin vinssit ym. Vuosikymmenten aikana on paukautettu muutaman kerran kunnolla kiville, mutta telakalle ei ole tarvinnut mennä. Perusrakenne on edelleen täysin terve. Seuraavaksi pitäisi ehkä vaihtaa pari läpivientihanaa, hioa ja lakata sisutus sekä uusia sähkötaulu. Ja taas mentiin.
- what ever
  2012-10-01 00:28:04
  20 kirjoitti:
  No paljonkos sillä sun purrellas on purjehdittu, tuleeko 500 mailia kesässä täyteen?
  
  Tunnen muutaman vanhan purjeveneen ja kaikki ovat omistajilleen enemmän puhdetyön kohteita kuin välineitä purjehdukseen. Eikä ole ihme, että ovat hyväkuntoisia vielä yli 30-vuotiaina.
  Mitä ihmettä maileilla on tässä tekoa? Ei purjevene kulu purjehtimalla.
- fadsjrfuyytrew
  2012-10-01 06:09:47
  Oikea modernin purjeveneen ikä on kai lähinnä 10 vuotta korkeintaan 15 ,sen jälkeen paatti on enemmän tai vähemmän raato !
- käyttö vaikuttaa!
  2012-10-01 08:12:13
  what ever kirjoitti:
  Mitä ihmettä maileilla on tässä tekoa? Ei purjevene kulu purjehtimalla.
  Varmaankaan purjedusmaileilla ei ole juurikaan merkitystä, jos puhutaan saaristoa kesäkuukausina kiertelevistä ja vuosittainen mailimäärä liikkuu jossain 500-1500 välillä. Mailit kyllä alkavat näkyä, kun reissut pitenevät ja meri on suolaisempaa. Hyvä jos purjeet kestävät edes muutaman valtameren ylityksen jne. Jos venettä ei jatkuvasti ole huollettu ja sillä on purjehdittu paljon, seuraus kyllä näkyy. Kaikki rakenteet eivät edes kestä rankempaa menoa (omastani alkoi sisärakenteet irtoilla, laipioita ja hiushalkeamia korjattiin).
- what ever
  2012-10-01 08:54:10
  käyttö vaikuttaa! kirjoitti:
  Varmaankaan purjedusmaileilla ei ole juurikaan merkitystä, jos puhutaan saaristoa kesäkuukausina kiertelevistä ja vuosittainen mailimäärä liikkuu jossain 500-1500 välillä. Mailit kyllä alkavat näkyä, kun reissut pitenevät ja meri on suolaisempaa. Hyvä jos purjeet kestävät edes muutaman valtameren ylityksen jne. Jos venettä ei jatkuvasti ole huollettu ja sillä on purjehdittu paljon, seuraus kyllä näkyy. Kaikki rakenteet eivät edes kestä rankempaa menoa (omastani alkoi sisärakenteet irtoilla, laipioita ja hiushalkeamia korjattiin).
  Purjeet ja helat ovat kulutustavaraa. 100 v käytetty vene voi olla elämänsä kunnossa, mutta tuskin siinä yhtäkään alkuperäistä helaa enää on käytössä. Nämä eivät riipu purjehdituista maileista, vaan lähes yksinomaan kalenteri-iästä.
  
  Aivan kokonaan toinen juttu, jos vene on alunperin liian heppoinen kestämään merenkäyntiä ja siihen tulee sen takia rakenteellisia vaurioita. Ne tulevat veneeseen sinä päivänä, kun mennään veneelle liian koviin olosuhteisiin. Eikä siihen millään huollolla pysty vaikuttamaan.
- meri koettelee
  2012-10-01 15:29:05
  what ever kirjoitti:
  Purjeet ja helat ovat kulutustavaraa. 100 v käytetty vene voi olla elämänsä kunnossa, mutta tuskin siinä yhtäkään alkuperäistä helaa enää on käytössä. Nämä eivät riipu purjehdituista maileista, vaan lähes yksinomaan kalenteri-iästä.
  
  Aivan kokonaan toinen juttu, jos vene on alunperin liian heppoinen kestämään merenkäyntiä ja siihen tulee sen takia rakenteellisia vaurioita. Ne tulevat veneeseen sinä päivänä, kun mennään veneelle liian koviin olosuhteisiin. Eikä siihen millään huollolla pysty vaikuttamaan.
  "..jos vene on alunperin liian heppoinen kestämään merenkäyntiä ja siihen tulee sen takia rakenteellisia vaurioita. Ne tulevat veneeseen sinä päivänä, kun mennään veneelle liian koviin olosuhteisiin".
  Näin on tosi helppo sanoa, mutta käytännössä toteat asian vasta tosipaikassa! Kun veneellä on CE/A-luokitus, sen kuvittelisi kestävän ne olosuhteet, joihin isoilla vesillä ennemmin tai myöhemmin joutuu. Materiaalin väsymisestä syntyviä vaurioita luokitus ei estä (esim. peräsinvauriot). Se on ilmeisesti hyväksynyt jopa korroosiolle herkät runkoläpiviennit, jotka kestävät vähäsuolaisessa vedessä kymmeniä vuosia, suolaisilla korkeintan 5 v. (artikkeleita saksal. ja engl. venelehdissä).
- CE vakuutus
  2012-10-01 17:05:49
  meri koettelee kirjoitti:
  "..jos vene on alunperin liian heppoinen kestämään merenkäyntiä ja siihen tulee sen takia rakenteellisia vaurioita. Ne tulevat veneeseen sinä päivänä, kun mennään veneelle liian koviin olosuhteisiin".
  Näin on tosi helppo sanoa, mutta käytännössä toteat asian vasta tosipaikassa! Kun veneellä on CE/A-luokitus, sen kuvittelisi kestävän ne olosuhteet, joihin isoilla vesillä ennemmin tai myöhemmin joutuu. Materiaalin väsymisestä syntyviä vaurioita luokitus ei estä (esim. peräsinvauriot). Se on ilmeisesti hyväksynyt jopa korroosiolle herkät runkoläpiviennit, jotka kestävät vähäsuolaisessa vedessä kymmeniä vuosia, suolaisilla korkeintan 5 v. (artikkeleita saksal. ja engl. venelehdissä).
  " Se on ilmeisesti hyväksynyt jopa korroosiolle herkät runkoläpiviennit, jotka ..."
  Siis mikä ihmeen SE ?
  
  Eihän kukaan mitään ole hyväksynyt, CE merkintä ei liity hyväksymisiin yhtään mitenkään.
- CE/A luokitus...
  2012-10-01 22:04:34
  CE vakuutus kirjoitti:
  " Se on ilmeisesti hyväksynyt jopa korroosiolle herkät runkoläpiviennit, jotka ..."
  Siis mikä ihmeen SE ?
  
  Eihän kukaan mitään ole hyväksynyt, CE merkintä ei liity hyväksymisiin yhtään mitenkään.
  Etkö hoksannut itse asiaa vai halusitko saivarrella väärästä terminologiasta? Tarkoitus oli kai ilmaista, että CE/A-kategoria valtamerikelpoisuudesta ei koske esim. runkoläpivientien korroosiokestävyyttä. "Hyväksyntä" lienee sitä, että veneessä on CE-luokitusta osoittava kilpi. Se on merkki, että ko venetyyppi on täyttänyt tietyt luokitusvaatimukset. Muistelen, että uusien CE/A kat. veneiden läpivientien korroosioriskistä oli keskustelu pian saksalaislehden jutun ilmestyttyä. Lukaisepa se keskustelu!
- Ranskisitelläkin
  2012-10-02 10:46:39
  CE/A luokitus... kirjoitti:
  Etkö hoksannut itse asiaa vai halusitko saivarrella väärästä terminologiasta? Tarkoitus oli kai ilmaista, että CE/A-kategoria valtamerikelpoisuudesta ei koske esim. runkoläpivientien korroosiokestävyyttä. "Hyväksyntä" lienee sitä, että veneessä on CE-luokitusta osoittava kilpi. Se on merkki, että ko venetyyppi on täyttänyt tietyt luokitusvaatimukset. Muistelen, että uusien CE/A kat. veneiden läpivientien korroosioriskistä oli keskustelu pian saksalaislehden jutun ilmestyttyä. Lukaisepa se keskustelu!
  CE/A on suunnittelijan näkemys ja mikään virallinen taho ei sitä tarkasta. Valtamerikelpoisia nuo sarjapursien mallisarjojen pienimmät eivät ole. Veisitkö muuten oman perheesi myrskyssä Atlantille vaikka jollain 30..34 ft JenBenBav veneellä?
  
  OIKEESTI?
  
  Pikkuraskikset on ihan kumossa kevyine köleineen jo 12 m/s tosituulessa kaikkine reiveineen kryssittäessä, Bavat on kallistusjäykempiä.
- Ei pidä paikkaansa
  2012-10-03 01:25:18
  Ranskisitelläkin kirjoitti:
  CE/A on suunnittelijan näkemys ja mikään virallinen taho ei sitä tarkasta. Valtamerikelpoisia nuo sarjapursien mallisarjojen pienimmät eivät ole. Veisitkö muuten oman perheesi myrskyssä Atlantille vaikka jollain 30..34 ft JenBenBav veneellä?
  
  OIKEESTI?
  
  Pikkuraskikset on ihan kumossa kevyine köleineen jo 12 m/s tosituulessa kaikkine reiveineen kryssittäessä, Bavat on kallistusjäykempiä.
  Kyljellään?
  Kyllä kasarihomeskandit ovat paljon enemmän kyljellään ja aikaisemmin. 7-8 m/s riittää useimmille.
  Oletko muuten joskus lukenut Wilenin kallistusarviointeja? Nykypurret (ranskalaiset mukaanlukien) ovat huomattavan muotojäykkiä.
- 36
  2012-10-03 01:39:37
  Ei pidä paikkaansa kirjoitti:
  Kyljellään?
  Kyllä kasarihomeskandit ovat paljon enemmän kyljellään ja aikaisemmin. 7-8 m/s riittää useimmille.
  Oletko muuten joskus lukenut Wilenin kallistusarviointeja? Nykypurret (ranskalaiset mukaanlukien) ovat huomattavan muotojäykkiä.
  pikkutuulessa alkujäykkiä
- seppomartti
  2012-10-03 16:14:28
  Ranskisitelläkin kirjoitti:
  CE/A on suunnittelijan näkemys ja mikään virallinen taho ei sitä tarkasta. Valtamerikelpoisia nuo sarjapursien mallisarjojen pienimmät eivät ole. Veisitkö muuten oman perheesi myrskyssä Atlantille vaikka jollain 30..34 ft JenBenBav veneellä?
  
  OIKEESTI?
  
  Pikkuraskikset on ihan kumossa kevyine köleineen jo 12 m/s tosituulessa kaikkine reiveineen kryssittäessä, Bavat on kallistusjäykempiä.
  Eu-direktiivi määrittelee läpivientien minimikestoajaksi 5 v. ja veneen valmistajat ovat siirtyneet halpoihin ja venekäyttöön sopimattomiin messinkisiin läpivienteihin. Näissä tapahtuu sinkkikato eli hajoavat. Siitä kohu kansainvälisessä lehdistössä.
- Miehet ei seilaa ammeill
  2012-10-03 16:38:48
  36 kirjoitti:
  pikkutuulessa alkujäykkiä
  Juuri näin. Kun alkaa tuulla, alkujäykkyyden tarjoava muoto ei enää auta ja kaivattaisiin painavaa lyijyköliä oikaisemaan korkealaitainen tilaihme. Kallista lyijyä ei titenkään kannata ruuvata köliksi halpiksen pohjaan kun näille uusavuttomille riittää rautakölikin. Jeanneaun motoksi voisi sopia "Purjehdusominaisuudet loppuu kun avomeri alkaa".
- Kallistuskokeita
  2012-10-03 19:50:16
  Miehet ei seilaa ammeill kirjoitti:
  Juuri näin. Kun alkaa tuulla, alkujäykkyyden tarjoava muoto ei enää auta ja kaivattaisiin painavaa lyijyköliä oikaisemaan korkealaitainen tilaihme. Kallista lyijyä ei titenkään kannata ruuvata köliksi halpiksen pohjaan kun näille uusavuttomille riittää rautakölikin. Jeanneaun motoksi voisi sopia "Purjehdusominaisuudet loppuu kun avomeri alkaa".
  Vene-lehti on vene"testeissään" tehnyt kallistuskokeet koepurjehtimilleen veneille ja laskenut jäykkyydelle jonkinlaisia lukuarvoja. Niiden käyttökelpoisuudesta tosielämässä voi olla montaa mieltä, mutta ne kertovat kuitenkin jotain eri veneiden ominaisuuksista suhtessa toisiinsa. Sen perusteella nämä "pikkuranskikset" eivät eroa mitenkään erityisesti muusta porukasta. Kummasti niillä vaan seilataan avomerillä ympäri maailman. Ehkä meidän Itämeri saaristoineen on sitten erityisen vaativa veneily-ympäristö? Vai sumentaako joillakin kateus järjen valon?
- H.L.Öpön
  2012-10-03 21:15:49
  Miehet ei seilaa ammeill kirjoitti:
  Juuri näin. Kun alkaa tuulla, alkujäykkyyden tarjoava muoto ei enää auta ja kaivattaisiin painavaa lyijyköliä oikaisemaan korkealaitainen tilaihme. Kallista lyijyä ei titenkään kannata ruuvata köliksi halpiksen pohjaan kun näille uusavuttomille riittää rautakölikin. Jeanneaun motoksi voisi sopia "Purjehdusominaisuudet loppuu kun avomeri alkaa".
  Taidat olla joku veneilijöiden perussuomalainen ennakkoluuloinesi!
  Vahvat mielipiteesi perustuvat vankkaan kokemukseen?
  No, olen itse purjehtinut avomerellä sekä sisä-Suomessa (Kangasalla) tehdyillä kahdella erimallisella veneellä, pohjanmaalla valmistetulla ns. laatuveneellä, slovenialaisella suksimerkkisellä veneellä ja 34-jalkaisella teollisesti valmistetulla ranskalaisella veneellä ja viimeaikoina omassa käytössä 2000-luvun ruotsalaisella veneellä. Juuri kummempaa eroa en ainakaan turvallisuusmielessä näissä ole havainnut. Ehkä epämiellyttävintä ovat olleet Kangasalalaisveneessä koko vessan seinineen päivineen irtoaminen Suomenlahden mainingeissa ja vanhan pohjanmaalaisveneen taipumus upottaa kapea peränsä isompiin maininkeihin.
- Quake123
  2012-10-04 14:51:03
  Kallistuskokeita kirjoitti:
  Vene-lehti on vene"testeissään" tehnyt kallistuskokeet koepurjehtimilleen veneille ja laskenut jäykkyydelle jonkinlaisia lukuarvoja. Niiden käyttökelpoisuudesta tosielämässä voi olla montaa mieltä, mutta ne kertovat kuitenkin jotain eri veneiden ominaisuuksista suhtessa toisiinsa. Sen perusteella nämä "pikkuranskikset" eivät eroa mitenkään erityisesti muusta porukasta. Kummasti niillä vaan seilataan avomerillä ympäri maailman. Ehkä meidän Itämeri saaristoineen on sitten erityisen vaativa veneily-ympäristö? Vai sumentaako joillakin kateus järjen valon?
  Vene-lehden testeillä ei pyritä millään tavoin osoittamaan jonkin veneen soveltuvuutta valtamerille, miksi pitäisikään? Saaristossahan meillä seilataan. Yo keskustelussa oli puhe aidosta valtamerikelpoisuudesta joita edellyttäviä ominaisuuksia noissa "pikkuranskiksissa" valitettavasti ei ole.
  
  Jos joskus pääset purjehtimaan oikealla purjeveneellä isoille vesille ja vertaat sen ominaisuuksia noinin pikkuvenhoihin, huomaat itsekin kuinka naurettavan kevytrakenteisia juuri nuo pienet nykymatkapurret ovat. Saaristopursia parhaimmillaan. Näiden BenBavJen veistämöiden C/R versiot ovat jo aivan eri veneitä purjehdusominaisuuksiltaan ja varustelunsa laadulla mitattuna.
- 10+3
  2012-10-04 16:45:40
  Quake123 kirjoitti:
  Vene-lehden testeillä ei pyritä millään tavoin osoittamaan jonkin veneen soveltuvuutta valtamerille, miksi pitäisikään? Saaristossahan meillä seilataan. Yo keskustelussa oli puhe aidosta valtamerikelpoisuudesta joita edellyttäviä ominaisuuksia noissa "pikkuranskiksissa" valitettavasti ei ole.
  
  Jos joskus pääset purjehtimaan oikealla purjeveneellä isoille vesille ja vertaat sen ominaisuuksia noinin pikkuvenhoihin, huomaat itsekin kuinka naurettavan kevytrakenteisia juuri nuo pienet nykymatkapurret ovat. Saaristopursia parhaimmillaan. Näiden BenBavJen veistämöiden C/R versiot ovat jo aivan eri veneitä purjehdusominaisuuksiltaan ja varustelunsa laadulla mitattuna.
  Minä tein Bavaria 33:lla Karibian reissun. Noudatin asiantuntijoiden sääikkunoita, eikä siellä missään vaiheessa ollut minkäänlaisia veneen rakenteesta johtuvia ongelmia. Hieno reissu kaikkiaan. Suosittelen samaa kaikille köliveneilijöille.
- 6+19
  2012-10-04 17:34:05
  Quake123 kirjoitti:
  Vene-lehden testeillä ei pyritä millään tavoin osoittamaan jonkin veneen soveltuvuutta valtamerille, miksi pitäisikään? Saaristossahan meillä seilataan. Yo keskustelussa oli puhe aidosta valtamerikelpoisuudesta joita edellyttäviä ominaisuuksia noissa "pikkuranskiksissa" valitettavasti ei ole.
  
  Jos joskus pääset purjehtimaan oikealla purjeveneellä isoille vesille ja vertaat sen ominaisuuksia noinin pikkuvenhoihin, huomaat itsekin kuinka naurettavan kevytrakenteisia juuri nuo pienet nykymatkapurret ovat. Saaristopursia parhaimmillaan. Näiden BenBavJen veistämöiden C/R versiot ovat jo aivan eri veneitä purjehdusominaisuuksiltaan ja varustelunsa laadulla mitattuna.
  Eikö tuohon samaan kevytrakenteisten listaan voisi oikeellisesti ja tasapuolisuuden nimissä listata muutkin kevytrakenteiset modernit veneet: FF34 ja 36, nyky-Dehlerit, Arconan uusi sarja esim 340, Salonat ja Elanit?
  Enpä ole yhdelläkään noista purjehtinut mutta katsastusmiehen näkökulmasta kun niitä olen katsellut en näe rakenteissa ja muodoissa suurtakaan eroa.
- ei se näy
  2012-10-04 18:54:40
  6+19 kirjoitti:
  Eikö tuohon samaan kevytrakenteisten listaan voisi oikeellisesti ja tasapuolisuuden nimissä listata muutkin kevytrakenteiset modernit veneet: FF34 ja 36, nyky-Dehlerit, Arconan uusi sarja esim 340, Salonat ja Elanit?
  Enpä ole yhdelläkään noista purjehtinut mutta katsastusmiehen näkökulmasta kun niitä olen katsellut en näe rakenteissa ja muodoissa suurtakaan eroa.
  Mitään noista veneistä ei ole aiottukaan valtameriveneiksi. Onko kukaan esittänytkään sellaista? Silti kevytrakenteisenkin voi toteuttaa moneela tavalla, eikä ero ole päältäpäin tarkastelemalla näkyvissä. Myös vaikkapa Class 40-veneet ovat kevytrakenteisia, mutta silti valtamerta kestämään tehtyjä. Toisaalta iso ja raskaampikaan ei välttämättä merta kestä.
- 6+19
  2012-10-04 19:52:53
  ei se näy kirjoitti:
  Mitään noista veneistä ei ole aiottukaan valtameriveneiksi. Onko kukaan esittänytkään sellaista? Silti kevytrakenteisenkin voi toteuttaa moneela tavalla, eikä ero ole päältäpäin tarkastelemalla näkyvissä. Myös vaikkapa Class 40-veneet ovat kevytrakenteisia, mutta silti valtamerta kestämään tehtyjä. Toisaalta iso ja raskaampikaan ei välttämättä merta kestä.
  Niin, eipä se suomalaiskaksikon Akilaria ainakaan kestänyt - nimenomaan rakenteet- pari vuotta sitten Atlantilla. But: esitin kommenttini lähinnä siinä tarkoituksessa, että taitavat kevyet rakenteet ja tietyt peruslinjat olla aika lailla valmistusmaasta riippumattomia vaikka näillä palstoilla ne liitetään kai useimmin ennakkoluuloisesti Bavaan tai ranskalaisiin.
- Kyljelläänkö?
  2012-10-05 17:35:51
  Quake123 kirjoitti:
  Vene-lehden testeillä ei pyritä millään tavoin osoittamaan jonkin veneen soveltuvuutta valtamerille, miksi pitäisikään? Saaristossahan meillä seilataan. Yo keskustelussa oli puhe aidosta valtamerikelpoisuudesta joita edellyttäviä ominaisuuksia noissa "pikkuranskiksissa" valitettavasti ei ole.
  
  Jos joskus pääset purjehtimaan oikealla purjeveneellä isoille vesille ja vertaat sen ominaisuuksia noinin pikkuvenhoihin, huomaat itsekin kuinka naurettavan kevytrakenteisia juuri nuo pienet nykymatkapurret ovat. Saaristopursia parhaimmillaan. Näiden BenBavJen veistämöiden C/R versiot ovat jo aivan eri veneitä purjehdusominaisuuksiltaan ja varustelunsa laadulla mitattuna.
  Vene-lehden kallistuskokeiden perusteella voi kuitenkin arvioida, kuinka puhdasta potaskaa ovat edellä mainitun kaltaiset väitteet jossakin maassa valmistettujen veneiden kyljellää olemisesta tuulessa verrattuna joihinkin muihin veneisiin. Kun mitataan venettä kallistavaa voimaa suhteessa kallistuksen suuruuteen, on vaikuttamassa sekä muotojäykkyys, että kölin paino. Kun vertailuun otetaan sitten purjeiden pinta-ala ja painopiste, on vertailukelpoinen setti valmis.
- IsoKölli
  2012-10-05 17:50:41
  Kyljelläänkö? kirjoitti:
  Vene-lehden kallistuskokeiden perusteella voi kuitenkin arvioida, kuinka puhdasta potaskaa ovat edellä mainitun kaltaiset väitteet jossakin maassa valmistettujen veneiden kyljellää olemisesta tuulessa verrattuna joihinkin muihin veneisiin. Kun mitataan venettä kallistavaa voimaa suhteessa kallistuksen suuruuteen, on vaikuttamassa sekä muotojäykkyys, että kölin paino. Kun vertailuun otetaan sitten purjeiden pinta-ala ja painopiste, on vertailukelpoinen setti valmis.
  Paitsi että pienillä kallistuskulmilla mitataan muodon aiheuttamaa oikaisevaa momenttia, suurilla kulmilla kölin. Kunkas paljon siinä kallistuskokeessa venettä oikein poikkeutetaan? 5 astetta?
- mutta kun
  2012-10-05 18:22:34
  IsoKölli kirjoitti:
  Paitsi että pienillä kallistuskulmilla mitataan muodon aiheuttamaa oikaisevaa momenttia, suurilla kulmilla kölin. Kunkas paljon siinä kallistuskokeessa venettä oikein poikkeutetaan? 5 astetta?
  Todellisuudessa se oikaiseva momentti kallistusastetta kohden ei oleellisesti muutu kallistuskulman mukana. Ei ORCi-mittauksessakaan venettä sen enempää kallisteta. Ei tarvitse.
- ei enempää
  2012-10-05 18:33:18
  mutta kun kirjoitti:
  Todellisuudessa se oikaiseva momentti kallistusastetta kohden ei oleellisesti muutu kallistuskulman mukana. Ei ORCi-mittauksessakaan venettä sen enempää kallisteta. Ei tarvitse.
  ettei broutsaa
- IsoKöltsy
  2012-10-05 18:53:36
  mutta kun kirjoitti:
  Todellisuudessa se oikaiseva momentti kallistusastetta kohden ei oleellisesti muutu kallistuskulman mukana. Ei ORCi-mittauksessakaan venettä sen enempää kallisteta. Ei tarvitse.
  Niin, mihin todellisuuteen nyt viittaat? Montako mittaustulosta olet nähnyt vaikkapa nyt 90 asteeseen saakka?
- Timppakutonen
  2012-10-05 18:56:23
  ei enempää kirjoitti:
  ettei broutsaa
  Mun kokemuksen mukaan jennau broutsasi jatkuvasti jo n 6 -8 m/s tosituulessa kryssillä. Ainakin tuon kaverin omistama SO 33 malli on tosi rimpula purjehdittava., sisätiloiltaan kyllä hieno..
- Mainoksista elävä lehti
  2012-10-05 19:00:24
  Kyljelläänkö? kirjoitti:
  Vene-lehden kallistuskokeiden perusteella voi kuitenkin arvioida, kuinka puhdasta potaskaa ovat edellä mainitun kaltaiset väitteet jossakin maassa valmistettujen veneiden kyljellää olemisesta tuulessa verrattuna joihinkin muihin veneisiin. Kun mitataan venettä kallistavaa voimaa suhteessa kallistuksen suuruuteen, on vaikuttamassa sekä muotojäykkyys, että kölin paino. Kun vertailuun otetaan sitten purjeiden pinta-ala ja painopiste, on vertailukelpoinen setti valmis.
  Voiko venelehden testeihin täysin luottaa?
- 6+9
  2012-10-05 19:49:43
  Timppakutonen kirjoitti:
  Mun kokemuksen mukaan jennau broutsasi jatkuvasti jo n 6 -8 m/s tosituulessa kryssillä. Ainakin tuon kaverin omistama SO 33 malli on tosi rimpula purjehdittava., sisätiloiltaan kyllä hieno..
  Purjetta oli liikaa taitoihin nähden. Oliko broutseista muuta ongelmaa kuin vauhdin menetys hetkeksi? Reippaasti pienemmillä purjeilla vene olisi kulkenut kuin juna ja jopa kovmpaa vauhtia.
- IsoKölli
  2012-10-05 20:04:25
  6+9 kirjoitti:
  Purjetta oli liikaa taitoihin nähden. Oliko broutseista muuta ongelmaa kuin vauhdin menetys hetkeksi? Reippaasti pienemmillä purjeilla vene olisi kulkenut kuin juna ja jopa kovmpaa vauhtia.
  Oma veneeni menee väärin ajettuna kyljelleen luovilla, ja vauhti loppuu siihen paikkaan, kun vene valuu enempi sivusuunnassa kuin eteenpäin. Tulkitsen broutsin kuitenkin siten, että vene kääntyy hallitsemattomasti tuuleen.
  
  Kuten kaikki ymmärtävät, veneen hallitsematon kääntyminen tuuleen saattaa pitää sisällään muitakin ongelmia kuin vaan vauhdin hetkellisen menetyksen...
- C/R
  2012-10-05 20:27:05
  IsoKölli kirjoitti:
  Oma veneeni menee väärin ajettuna kyljelleen luovilla, ja vauhti loppuu siihen paikkaan, kun vene valuu enempi sivusuunnassa kuin eteenpäin. Tulkitsen broutsin kuitenkin siten, että vene kääntyy hallitsemattomasti tuuleen.
  
  Kuten kaikki ymmärtävät, veneen hallitsematon kääntyminen tuuleen saattaa pitää sisällään muitakin ongelmia kuin vaan vauhdin hetkellisen menetyksen...
  Jos tilaa on, niin mitä muita ongelmia on tiedossa kuin vauhdin menetys? Silloin, kun ei ole tilaa broutsille, veneen purjeet pannaan varmuuden vuoksi siten, että broutisia ei tule. Omalla veneelläni broutsiherkkyys poistuu täysin purjeita sopivasti pienentämällä. Silloin veneen voimakaskin kallistuma ei enää saa venettä broutsaamaan.
- Ollako vaiko ei
  2012-10-05 20:29:35
  Mainoksista elävä lehti kirjoitti:
  Voiko venelehden testeihin täysin luottaa?
  Voiko nimimerkkikirjoittajan juttuihin suomi-24 palstalla luottaa enemmän vai vähemmän?
- IsoKölli
  2012-10-05 20:35:04
  C/R kirjoitti:
  Jos tilaa on, niin mitä muita ongelmia on tiedossa kuin vauhdin menetys? Silloin, kun ei ole tilaa broutsille, veneen purjeet pannaan varmuuden vuoksi siten, että broutisia ei tule. Omalla veneelläni broutsiherkkyys poistuu täysin purjeita sopivasti pienentämällä. Silloin veneen voimakaskin kallistuma ei enää saa venettä broutsaamaan.
  Jos tilaa on, ei mitään ongelmaa, paitsi että vene lähtee laappasesta.
  
  Joku toki saattaa pitää jo tätä ongelmana, kuten esim. minä. Ymmärrän kuitenkin myös niitä, jotka ovat oppineet elämään sen kanssa. Älkää kuitenkaan sitten ajako liian isoilla purjeilla vaikkapa jossain kisassa, lähietäisyydellä.
  
  Ihan hyviä veneitä ne broutsaavatkin ovat, ainakin riittävästi purjetta muihin ominaisuuksiin nähden... :)
- Timppakutonen
  2012-10-05 21:27:32
  6+9 kirjoitti:
  Purjetta oli liikaa taitoihin nähden. Oliko broutseista muuta ongelmaa kuin vauhdin menetys hetkeksi? Reippaasti pienemmillä purjeilla vene olisi kulkenut kuin juna ja jopa kovmpaa vauhtia.
  "...taitoihin nähden" kaverilla on kilpapurjehdustausta ja taidot paremmat kuin 90% lla wannabe purjehtijoista. Vene vaan oli rimpula josta halusi nopeesti eroon. Nyt seilaa OIKEALLA veneellä.
- Aina voi oppia
  2012-10-05 21:32:17
  Timppakutonen kirjoitti:
  "...taitoihin nähden" kaverilla on kilpapurjehdustausta ja taidot paremmat kuin 90% lla wannabe purjehtijoista. Vene vaan oli rimpula josta halusi nopeesti eroon. Nyt seilaa OIKEALLA veneellä.
  Jätkä oli jämähtänyt uppotukkiveneeseen. Nykyveneitä purjehditaan toisella tavalla. Hyvä, että vaihtoi pois, kun ei kyennyt oppimaan uutta!
- Että näin kallellaan
  2012-10-05 23:17:29
  Ranskisitelläkin kirjoitti:
  CE/A on suunnittelijan näkemys ja mikään virallinen taho ei sitä tarkasta. Valtamerikelpoisia nuo sarjapursien mallisarjojen pienimmät eivät ole. Veisitkö muuten oman perheesi myrskyssä Atlantille vaikka jollain 30..34 ft JenBenBav veneellä?
  
  OIKEESTI?
  
  Pikkuraskikset on ihan kumossa kevyine köleineen jo 12 m/s tosituulessa kaikkine reiveineen kryssittäessä, Bavat on kallistusjäykempiä.
  Hansen sivuilta löytyy PDF Vene-lehden vertailusta Dufour 325/Hanse 325. Mukana olevan taulukon mukaan Dufour on seitsemän vastaavan kokoisen veneen joukossa kaikkein jäykin, sillä on suurin alkuvakavuus ja tuulensietokyky (Dufourin ja Hansen lisäksi Bavaria Cruiser 32, Beneteau Oceanis 31, Finngulf 331, Elan 31 ja Dehler 32). Finngulf oli joukossa viides näissä kaikissa kategorioissa takanaan vain Elan ja Dehler. Arvion mukaan Dufourin reivikynnys on n. 8 m/s tuulessa, kun se on Finngulffilla n. 6,5 metrissä.
  Googleen "vene vertailee / Dufour 325 GranD’larGe ja Hanse 325"
- timpalla torkkarissa
  2012-10-05 23:28:03
  Timppakutonen kirjoitti:
  Mun kokemuksen mukaan jennau broutsasi jatkuvasti jo n 6 -8 m/s tosituulessa kryssillä. Ainakin tuon kaverin omistama SO 33 malli on tosi rimpula purjehdittava., sisätiloiltaan kyllä hieno..
  Ooho. Purjehdin viime kesänä vuokraamallani SO 33lla kun oma osakkuusveneeni on muualla. Valittiin tuo 33 perustuen mm. positiivisiin testiraportteihin, jotka mm. puhuvat ei-broachaamisesta. Hassu juttu muuten, ei osoittanut mitään broach-taipumusta edes 10 m/s tuulessa!
- Reivimiehet reivaa
  2012-10-05 23:32:55
  Että näin kallellaan kirjoitti:
  Hansen sivuilta löytyy PDF Vene-lehden vertailusta Dufour 325/Hanse 325. Mukana olevan taulukon mukaan Dufour on seitsemän vastaavan kokoisen veneen joukossa kaikkein jäykin, sillä on suurin alkuvakavuus ja tuulensietokyky (Dufourin ja Hansen lisäksi Bavaria Cruiser 32, Beneteau Oceanis 31, Finngulf 331, Elan 31 ja Dehler 32). Finngulf oli joukossa viides näissä kaikissa kategorioissa takanaan vain Elan ja Dehler. Arvion mukaan Dufourin reivikynnys on n. 8 m/s tuulessa, kun se on Finngulffilla n. 6,5 metrissä.
  Googleen "vene vertailee / Dufour 325 GranD’larGe ja Hanse 325"
  Voi puhua veneestä vasta kun reivikynnys lähentelee 20 metriä
- Joakim_
  2012-10-06 01:38:10
  IsoKöltsy kirjoitti:
  Niin, mihin todellisuuteen nyt viittaat? Montako mittaustulosta olet nähnyt vaikkapa nyt 90 asteeseen saakka?
  Ei noita oikaisevia momentteja koskaan mitata suurilla kulmilla. Ainoat poikkeukset tuosta joidenkin mastonvalmistajien (ainakin Selden) mittaukset 30 asteen kulmalla ja joidenkin sääntöjen vaatimus 90 asteen kulmalla (Mini Transat).
  
  Mitataan alkuvakavuus muutaman asteen kallistumalla, mitataan uppouma ja loput lasketaan. Ihan vakiokamaa niin veneille kuin laivoille. Purjeveneillä on 40 asteen kallistumalla 65-75% alkuvakavuudesta (momenttia/aste) tallella, joten pelkkä alkuvakavuusarvo ilman vakavuuskäyrän laskentaa kertoo jo -5% tarkkuudella veneen vakavuuden 0-40 asteen kallistumilla. Muut kulmat eivät sitten kiinnostakaan muuten kuin turvallisuusmielessä.
- Joakim_
  2012-10-06 01:56:53
  IsoKölli kirjoitti:
  Oma veneeni menee väärin ajettuna kyljelleen luovilla, ja vauhti loppuu siihen paikkaan, kun vene valuu enempi sivusuunnassa kuin eteenpäin. Tulkitsen broutsin kuitenkin siten, että vene kääntyy hallitsemattomasti tuuleen.
  
  Kuten kaikki ymmärtävät, veneen hallitsematon kääntyminen tuuleen saattaa pitää sisällään muitakin ongelmia kuin vaan vauhdin hetkellisen menetyksen...
  Broachaaminen on tietysti huono ominaisuus, mutta se tulee melkein kaikkien nykyisten veneiden mukana. Jonkinlainen hinta nopeudesta, tosin eivät kaikki nopeat ole herkkiä broachaamaan. Broachaamisherkkyydellä ei ole juuri mitään tekemistä vakavuuden kanssa (sen enempää alku- kuin loppuvakavuuden) eikä veneen suunnitteleminen broachauksen suhteen ole hyvin osattu alue.
  
  Useat veneet broachaavat kryssillä jo 5-6 m/s tuulessa, jos isoa pitää liian kireällä puuskan yllättäessä. Usein tilanne ei ole mitenkään pahempi 10 m/s tuulessa. Tärkeämpää kuin tuulen voimakkuus on sen tasaisuus (sekä suunta että voimakkuus).
  
  Homma on tosiaan helpoti ratkaistu sillä että pitää ison skuutin tarpeeksi löysällä. Voi sitä tietysti reivinkin ottaa, mutta ei sekään auta, jos skuutti on liian kireällä.
- IsoKööli
  2012-10-06 20:17:31
  Joakim_ kirjoitti:
  Ei noita oikaisevia momentteja koskaan mitata suurilla kulmilla. Ainoat poikkeukset tuosta joidenkin mastonvalmistajien (ainakin Selden) mittaukset 30 asteen kulmalla ja joidenkin sääntöjen vaatimus 90 asteen kulmalla (Mini Transat).
  
  Mitataan alkuvakavuus muutaman asteen kallistumalla, mitataan uppouma ja loput lasketaan. Ihan vakiokamaa niin veneille kuin laivoille. Purjeveneillä on 40 asteen kallistumalla 65-75% alkuvakavuudesta (momenttia/aste) tallella, joten pelkkä alkuvakavuusarvo ilman vakavuuskäyrän laskentaa kertoo jo -5% tarkkuudella veneen vakavuuden 0-40 asteen kallistumilla. Muut kulmat eivät sitten kiinnostakaan muuten kuin turvallisuusmielessä.
  Voitko Joakim selittää hieman enemmän, tarkoitatko, että veneen alkuvakavuus käytännössä täysin määrää sen oikaisevan momentin normaaleilla purjehduskallistumilla (25-30 maksimissaan). Mitä se loppuvakavuus sitten meinaa purjehdusmielessä? Jos se iskee kehiin vasta, kun kulma on yli 45 astetta, niin sillähän ei ole silloin mitään tekoa purjehduksen kanssa, ainoastan veneen kaatumisen.
- Joakim_
  2012-10-07 00:46:21
  IsoKööli kirjoitti:
  Voitko Joakim selittää hieman enemmän, tarkoitatko, että veneen alkuvakavuus käytännössä täysin määrää sen oikaisevan momentin normaaleilla purjehduskallistumilla (25-30 maksimissaan). Mitä se loppuvakavuus sitten meinaa purjehdusmielessä? Jos se iskee kehiin vasta, kun kulma on yli 45 astetta, niin sillähän ei ole silloin mitään tekoa purjehduksen kanssa, ainoastan veneen kaatumisen.
  Alkuvakavuus on tietysti se mikä voidaan mitata hyvin pienellä kallistuksella. Loppuvakavuudelle tuskin on mitään määritelmää olemassakaan.
  
  Normaaleilla purjehduskulmilla ei tosiaan ole kovinkaan oleellisia eroja vakavuuskäyrissä, vaan mitattu alkuvakavuus kuvaa hyvin veneiden eroja. Jos siis veneen A mitattu alkuvakavuus on 20% suurempi kuin B:n, on A varmuudella selkeästi vakaampi myös 25-30 asteen kulmilla.
  
  "Loppujäykkä" lienee lähinnä kansanomainen terni veneelle, joka sietää suurta kallistumaa eli on hyvin hallinnassa ja kohtuu nopeakin suurilla kallistumilla.
6:27
2012-10-01 06:27:15
Varsinkin noiden nykypäivän halpisveneiden. Ennen kännykkäkin kesti 5 vuotta heittämällä, nyt vuosi on monelle liikaa. "Made in Hong Kong"-tarra kuuluu myös uuteen ranskikseen.

Kaipuu laadun aikakauteen on suuri. Nyt pitää isolle amatööripoppoolle saada lelut äkkiä ja halvalla.
- navigare necesse est
  2012-10-01 07:38:28
  "Ikuisista veneistä" puheenollen Itse korjasin ammattimiehen apuna yhden talven omaa - 70 luvun rassia hallissa. Tämä aika ei vielä riittänyt edes sisäremonttiin. Edellinen suomilatukasari olisi vaatinut myös perusteellista läpikäyntiä, sisätilan lakkausta, mahdollisesti rungon maalausta, läpivientien uusimista,elektroniikan, purjeiden ja lähes kaiken muunkin tekniikan päivitystä, pohja olikin jo kertaalleen kunnostettu ja kone vaihdettu. Masto ja kiinteä riki olivat 30 vuotta käytetyt ja myös sen näköiset. Mahdollisesta kymmenien tuhansien remontista huolimatta veneen sisätilat ja suorituskyky eivät olisi muuksi muuttuneet. Tällä kertaa ostin uuden karhean vain 3" pidemmän mutta paljon nopeamman ja tilavamman veneen. Huoltotarve on mitätötä, kyljet saa keväällä helposti kuntoon, on tilaa ja suorituskykyä ja kaikki on " uutta" seuraavat 10 -15 vuotta. Vaihdan sitten veneen uuteen tai lopetan harrastuksen jos ei enää huvita. Projektit saavat olla minun osaltani projeltoitu. Totuus on, että hölmöistä ja asiaa oikeasti tuntemattomien puheista huolimatta maailmassa ei ole mitään ikuista, ei edes skandipurret. Toisaalta kuten joku aiemmin sanoi elämäntilanteet ja käytettävlssä olevat varat vaihtelevat ja minun puolestania kaikki saavat tehdä rahoillaan mitä itse parhaaksi näkevät ja kokevat.
- muukin kuin navigare
  2012-10-01 09:15:58
  navigare necesse est kirjoitti:
  "Ikuisista veneistä" puheenollen Itse korjasin ammattimiehen apuna yhden talven omaa - 70 luvun rassia hallissa. Tämä aika ei vielä riittänyt edes sisäremonttiin. Edellinen suomilatukasari olisi vaatinut myös perusteellista läpikäyntiä, sisätilan lakkausta, mahdollisesti rungon maalausta, läpivientien uusimista,elektroniikan, purjeiden ja lähes kaiken muunkin tekniikan päivitystä, pohja olikin jo kertaalleen kunnostettu ja kone vaihdettu. Masto ja kiinteä riki olivat 30 vuotta käytetyt ja myös sen näköiset. Mahdollisesta kymmenien tuhansien remontista huolimatta veneen sisätilat ja suorituskyky eivät olisi muuksi muuttuneet. Tällä kertaa ostin uuden karhean vain 3" pidemmän mutta paljon nopeamman ja tilavamman veneen. Huoltotarve on mitätötä, kyljet saa keväällä helposti kuntoon, on tilaa ja suorituskykyä ja kaikki on " uutta" seuraavat 10 -15 vuotta. Vaihdan sitten veneen uuteen tai lopetan harrastuksen jos ei enää huvita. Projektit saavat olla minun osaltani projeltoitu. Totuus on, että hölmöistä ja asiaa oikeasti tuntemattomien puheista huolimatta maailmassa ei ole mitään ikuista, ei edes skandipurret. Toisaalta kuten joku aiemmin sanoi elämäntilanteet ja käytettävlssä olevat varat vaihtelevat ja minun puolestania kaikki saavat tehdä rahoillaan mitä itse parhaaksi näkevät ja kokevat.
  Puhut nytt siis juuri siitä tapauksesta, jossa normaali ylläpito on lyöty laimin. Oma vene on noita kauheita kasareita, mutta ei mikään projekti. Sisustuksen kulutukselle alttiit kohdat on tänä vuonna lakattu (kokonaisen päivän työ), istuintyynyt uusittu viitisen vuotta sitten. Ulkopuolelta vene on maalattu pintavaurion seurauksena 15 v sitten ja tiikkikansi hiottu ja saumattu 3 v sitten. Pohjakin on viimeisen 10 v aikana kertaalleen käsitelty uudelleen, kun vanha myrkkymaalikerros tuli liian paksuksi ja alkoi hilseillä. Vene on tällä hetkellä kutakuinkin uuden näköinen ja vuotuinen työmäärä hyvin paljon pienempi kuin siedettävä. Pakollista ensi keväälle olisi vain kyljen vahaus. Muutakin tulen kyllä keksimään, jolla jopa suorituskyky vielä paranee.
  
  Jos vaikka asut taloa 30 v mitään tekemättä, on edessä jo isompi remontti. Eikä se talokaan yhtään isommaksi tule tai paremmalle paikalle siirry remontoimalla.
- ihansama?
  2012-10-01 09:38:16
  muukin kuin navigare kirjoitti:
  Puhut nytt siis juuri siitä tapauksesta, jossa normaali ylläpito on lyöty laimin. Oma vene on noita kauheita kasareita, mutta ei mikään projekti. Sisustuksen kulutukselle alttiit kohdat on tänä vuonna lakattu (kokonaisen päivän työ), istuintyynyt uusittu viitisen vuotta sitten. Ulkopuolelta vene on maalattu pintavaurion seurauksena 15 v sitten ja tiikkikansi hiottu ja saumattu 3 v sitten. Pohjakin on viimeisen 10 v aikana kertaalleen käsitelty uudelleen, kun vanha myrkkymaalikerros tuli liian paksuksi ja alkoi hilseillä. Vene on tällä hetkellä kutakuinkin uuden näköinen ja vuotuinen työmäärä hyvin paljon pienempi kuin siedettävä. Pakollista ensi keväälle olisi vain kyljen vahaus. Muutakin tulen kyllä keksimään, jolla jopa suorituskyky vielä paranee.
  
  Jos vaikka asut taloa 30 v mitään tekemättä, on edessä jo isompi remontti. Eikä se talokaan yhtään isommaksi tule tai paremmalle paikalle siirry remontoimalla.
  Kone 8000 €, patjat 3000 €, purjeet 5000 €, elektroniikka 5000 €, pohjan puhallus primerointi 3000 €, köysiä, sähkötöitä putkitöitä, venttiileitä, kylmäkoneisto jne, jne , minä' päätin myydä edellisen veneen ja laittaa "pakollisen" remontin budjetin verran rahaa uuden veneen hankintaan. Myönnetään, ihan ei riittänyt. Mutta reilulla lisäkymppitonnilla sain 30 vuotta tuoreemman 2000 lopun aiempaa paremmin kulkevan, käytännössä uuden veneen, 3 " lisää vesilinjan pituutta ja 1 " leveyttä, toisen takahytin, bonuksena säästin erittäin paljon työtunteja nyt ja seuraavana 15 vuotena. Jos rahaa uuden hankintaan ei olisi ollut olisin myös saattanut laitella aiempaa kuntoon "osamaksulla" , Ihan kiva vene sekin oli vaikken enää takaisin vaihtaisikaan.
- Mistä näitä sikiää..
  2012-10-01 11:20:21
  ihansama? kirjoitti:
  Kone 8000 €, patjat 3000 €, purjeet 5000 €, elektroniikka 5000 €, pohjan puhallus primerointi 3000 €, köysiä, sähkötöitä putkitöitä, venttiileitä, kylmäkoneisto jne, jne , minä' päätin myydä edellisen veneen ja laittaa "pakollisen" remontin budjetin verran rahaa uuden veneen hankintaan. Myönnetään, ihan ei riittänyt. Mutta reilulla lisäkymppitonnilla sain 30 vuotta tuoreemman 2000 lopun aiempaa paremmin kulkevan, käytännössä uuden veneen, 3 " lisää vesilinjan pituutta ja 1 " leveyttä, toisen takahytin, bonuksena säästin erittäin paljon työtunteja nyt ja seuraavana 15 vuotena. Jos rahaa uuden hankintaan ei olisi ollut olisin myös saattanut laitella aiempaa kuntoon "osamaksulla" , Ihan kiva vene sekin oli vaikken enää takaisin vaihtaisikaan.
  Bavarianko?
- maksuaikataulu
  2012-10-01 11:24:29
  ihansama? kirjoitti:
  Kone 8000 €, patjat 3000 €, purjeet 5000 €, elektroniikka 5000 €, pohjan puhallus primerointi 3000 €, köysiä, sähkötöitä putkitöitä, venttiileitä, kylmäkoneisto jne, jne , minä' päätin myydä edellisen veneen ja laittaa "pakollisen" remontin budjetin verran rahaa uuden veneen hankintaan. Myönnetään, ihan ei riittänyt. Mutta reilulla lisäkymppitonnilla sain 30 vuotta tuoreemman 2000 lopun aiempaa paremmin kulkevan, käytännössä uuden veneen, 3 " lisää vesilinjan pituutta ja 1 " leveyttä, toisen takahytin, bonuksena säästin erittäin paljon työtunteja nyt ja seuraavana 15 vuotena. Jos rahaa uuden hankintaan ei olisi ollut olisin myös saattanut laitella aiempaa kuntoon "osamaksulla" , Ihan kiva vene sekin oli vaikken enää takaisin vaihtaisikaan.
  Ja maksat sitten lopulta kaiken, kun joko vaihdat venettä tai lopetat purjehtimisen.
  
  5000 eurolla minä sain muuten vain yhden purjeen. Saman verran maksaisi uusi moottori.
- 6
  2012-10-01 11:33:18
  maksuaikataulu kirjoitti:
  Ja maksat sitten lopulta kaiken, kun joko vaihdat venettä tai lopetat purjehtimisen.
  
  5000 eurolla minä sain muuten vain yhden purjeen. Saman verran maksaisi uusi moottori.
  Millä ihmeen jättiläisellä purjehdit, jos sait vain yhden purjeen 5000 eurolla? Alle 40-jalkaiseen saa sillä koko purjekerran. (Purjekerta = isopurje ja keulapurje, joko genua tai fokka.)
- come on
  2012-10-01 11:39:20
  Mistä näitä sikiää.. kirjoitti:
  Bavarianko?
  Sinun mielestäsi uusien veneiden myynti pitäisi ilmeisesti kieltää lailla jotta aiemmin rakennettujen arvo säilyisi ja nousisi. Muistan hyvin -70, -80 luvulla seuran silloisten huru-ukkojen närkästyksen uusien ja liian isojen kuttaperkkaveneiden täyttäessä sataman hyvät hai-paikat. Nyt nämä silloin niin surkeat tekeleet ovatkin muuttuneet tämän päivän huru-ukkojen mielissä ikuisiksi "arvokkaiksi skandiklassikoiksi".
- ei jättiläinen
  2012-10-01 11:52:37
  6 kirjoitti:
  Millä ihmeen jättiläisellä purjehdit, jos sait vain yhden purjeen 5000 eurolla? Alle 40-jalkaiseen saa sillä koko purjekerran. (Purjekerta = isopurje ja keulapurje, joko genua tai fokka.)
  Yhden 45-neliöisen ison kevlarista 35-jalkaiseen. Jotain lakanakangasta yksinkertaisella leikkauksella voit samalla hinnalla saada parikin purjetta, et kuitenkaan hyvälaatuista dacronia.
  
  Toisilla vain on hieman enemmän vaatimuksia veneelle.
- ksjdhla<hödsklj
  2012-10-01 11:58:32
  ei jättiläinen kirjoitti:
  Yhden 45-neliöisen ison kevlarista 35-jalkaiseen. Jotain lakanakangasta yksinkertaisella leikkauksella voit samalla hinnalla saada parikin purjetta, et kuitenkaan hyvälaatuista dacronia.
  
  Toisilla vain on hieman enemmän vaatimuksia veneelle.
  45 neliöinen iso 35 jalkaisessa veneessä. Mahtaako löytyä 35 jalkaista jossa on 45 neliön iso?
- Fennoskandia/skandi?
  2012-10-01 12:38:50
  come on kirjoitti:
  Sinun mielestäsi uusien veneiden myynti pitäisi ilmeisesti kieltää lailla jotta aiemmin rakennettujen arvo säilyisi ja nousisi. Muistan hyvin -70, -80 luvulla seuran silloisten huru-ukkojen närkästyksen uusien ja liian isojen kuttaperkkaveneiden täyttäessä sataman hyvät hai-paikat. Nyt nämä silloin niin surkeat tekeleet ovatkin muuttuneet tämän päivän huru-ukkojen mielissä ikuisiksi "arvokkaiksi skandiklassikoiksi".
  Mietitäänpä juttuasi. Jos 70-luvulla ihmettelit "huru-ukkojen" hai-veneitä, olet nyt 40 vuotta vanhempi kuin silloin ja siten itse tämän päivän "huru-ukko"! 70- tai 80-luvuilla huru-ukko-iän saavuttaneita hai-venepurjehtijoita taitaa enää olla aika vähän. Tämän ajan "huru-ukotkin" tietysti muistelevat vanhoja ja ehkä ihailevat hienoja puuveneitä. En kuitenkaan usko, että mitkään "surkeat tekeleet" voivat heidänkään mielissään muuttua ikuisiksi arvokkaiksi skandiklassikoiksi. Huru-ukot eivät kenties tiedä, mitkä veneet oikeastaan ovat "skandeja" tai "homeskandeja". Heille opetettiin koulussa Skandinavia ja Fennoskandia. Minäkään en ole varma kuuluvatko Swan ja Baltic "skandeihin", vai olisivatko ne "fennoskandeja"? Varmaankin HR, Malö, Najad, X:t jne ovat aidosti "skandeja".
- 6
  2012-10-01 14:24:49
  ei jättiläinen kirjoitti:
  Yhden 45-neliöisen ison kevlarista 35-jalkaiseen. Jotain lakanakangasta yksinkertaisella leikkauksella voit samalla hinnalla saada parikin purjetta, et kuitenkaan hyvälaatuista dacronia.
  
  Toisilla vain on hieman enemmän vaatimuksia veneelle.
  Haisee satuilulle, 45 neliön iso 35-jalkaisessa. Ensin vertailukohta: itsellä myös tuonpituinen vene, mastokaan ei varsinaisesti matala kokoluokkaan, iso silti vain vähän päälle 30 neliötä. Hyvälaatuisesta dacronista Suomessa tehtynä maksaa n. 2000 euroa.
  Sitten vähän kenttägeometriaa: jos esimerkiksi masto on 18 metriä vedenpinnasta ja puomi 5 metriä pitkä (ja jossain n. 2,5 m korkeudella vedenpinnasta), niin ison pinta-ala on suurin piirtein 15,5*5/2 => vajaa 39 neliötä.
- hieman...
  2012-10-01 16:49:09
  6 kirjoitti:
  Haisee satuilulle, 45 neliön iso 35-jalkaisessa. Ensin vertailukohta: itsellä myös tuonpituinen vene, mastokaan ei varsinaisesti matala kokoluokkaan, iso silti vain vähän päälle 30 neliötä. Hyvälaatuisesta dacronista Suomessa tehtynä maksaa n. 2000 euroa.
  Sitten vähän kenttägeometriaa: jos esimerkiksi masto on 18 metriä vedenpinnasta ja puomi 5 metriä pitkä (ja jossain n. 2,5 m korkeudella vedenpinnasta), niin ison pinta-ala on suurin piirtein 15,5*5/2 => vajaa 39 neliötä.
  Myönnetään, hiukan pyöristin ylöspäin. Laskusi taas aliarvioi merkittävästi ahvenselän osuutta. Rikimitat eivät noista oleellisesti poikkea ja iso on päälle 40 m^2. Ei ole sitten mun vika, jos sulla on vähän minikokoinen iso veneeseen nähden.
- ahvenselkää
  2012-10-01 17:13:46
  hieman... kirjoitti:
  Myönnetään, hiukan pyöristin ylöspäin. Laskusi taas aliarvioi merkittävästi ahvenselän osuutta. Rikimitat eivät noista oleellisesti poikkea ja iso on päälle 40 m^2. Ei ole sitten mun vika, jos sulla on vähän minikokoinen iso veneeseen nähden.
  Ison ala = 64% * E * P
  Siitä kun lasket neliöt.
- hans Hummer
  2012-10-01 17:34:12
  ahvenselkää kirjoitti:
  Ison ala = 64% * E * P
  Siitä kun lasket neliöt.
  Mikä vene mahtaa olla kyseessä esim X35 on iso noin 40m2. pogo 10.50 37m2 melkomoinen pulkka taitaa olla?
- ei jättiläinen
  2012-10-01 18:23:42
  ahvenselkää kirjoitti:
  Ison ala = 64% * E * P
  Siitä kun lasket neliöt.
  Tämä kaava näyttää sopivan erittäin hyvin alan laskemiseen, ainakin mun pulkan kohdalla. Ahvenselkäähän voi tietty annettuihin rikimittoihin tilata neulomolta enemmän tai vähemmän veneen ominaisuuksiin sovitellen.
  
  Hiukan muuten ihmettelen tuota kenttägeometrikkoa. Paljon yksinkertaisempaa on katsoa mittakirjasta tai paremman puutteessa valmistajan esitteestä E ja P.
- Onhan noita
  2012-10-01 19:30:48
  ksjdhla<hödsklj kirjoitti:
  45 neliöinen iso 35 jalkaisessa veneessä. Mahtaako löytyä 35 jalkaista jossa on 45 neliön iso?
  Löytyy. Dragonflyn malleista kesymmässä, eli Touringissa, on tekijän sivujen mukaan 54 neliön isopurje. Ultimat-versiossa sitten jo 65 neliömetriä http://www.dragonfly.dk/boats/dragonfly-35/specifications.aspx
  
  Sitten esim. Decision katamaranissa isopurjeen koko on 81,6 neliötä
  http://www.sebschmidt.ch/portfolio/01197/
  
  Köliveneistä pääsee lähelle Summit 35, 44,16 neliömetriä. Sellaista tuskin löytyy Suomesta. Vertailun vuoksi aiemmin mainitun X-35:n lisäksi First 35:n iso on 41,5 neliötä, Bavaria Match 35 40,8,
- Joakim_
  2012-10-01 19:47:25
  6 kirjoitti:
  Haisee satuilulle, 45 neliön iso 35-jalkaisessa. Ensin vertailukohta: itsellä myös tuonpituinen vene, mastokaan ei varsinaisesti matala kokoluokkaan, iso silti vain vähän päälle 30 neliötä. Hyvälaatuisesta dacronista Suomessa tehtynä maksaa n. 2000 euroa.
  Sitten vähän kenttägeometriaa: jos esimerkiksi masto on 18 metriä vedenpinnasta ja puomi 5 metriä pitkä (ja jossain n. 2,5 m korkeudella vedenpinnasta), niin ison pinta-ala on suurin piirtein 15,5*5/2 => vajaa 39 neliötä.
  Kuten tuossa jo "Onhan noita" mainitsi, ei yli 40 m2 isopurje ole mikään harvinaisuus 35-jalkaisessa. Lähes kaikissa 2000-luvun C/R-veneissä on sellainen. Vaakaleikattuna dacronina "halpaneulomosta" voi sellaisen saada n. 3000 eurolla Tässä hintoja:
  http://www.skilux.fi/Link.aspx?id=1148083
  http://www.boding.se/priser/modell/dehler-34-2008/
  
  Jälkimmäiset tulevat Kiinasta.
"ihansama" ??
2012-10-01 11:24:40
Kalliita millimetrejä, jos tuhansia euroja meni vesilinjan kasvattamiseen 3:lla tuumalla ja leveyttä yhdellä tuumalla.

Purjehtijoita on erilaisia. Kuulun niihin, joille veneen ylläpito kuuluu kivana osana harrastukseen. Ei ole tarvetta teettää mitään huoltohommia eikä laitteiden päivityksiä. Minusta on mukava puuhailla paatin kanssa ja pitää se koko ajan kunnossa.

Ainoa syy veneen vaihtoon taitaa tulla vasta sitten, kun eläkeläisenä hankkii pienemmän veneen. Vielä en tiedä millainen se olisi, kun mikään muotivene ei tunnu täyttävän vaatimuksiani. Aika näyttää, mihin päädyn...
Oikeastaan kaikki
2012-10-01 12:39:16
Sellaiset jotka eivät ole käyneet ison lätäkön vastalaidassa purkkarilla kääntymässä, voisivat ihan vapautuneesti pitää purjehduksesta naamansa kiinni.
- 12+5
  2012-10-01 14:25:14
  Erikoinen asenne. Jotenkin sellainen näköalaton. Purjehdus optarilla,laserilla, 49erillä tai vaikka hobiecatillla tai nauticatilla Itämerellä ei ole purjehdusta eikä ansaitse puhua purjehduksesta, vai? Vain se joka on käynyt Atlantilla, on purjehtija, :-) , entä jos purjehdin Tyynellä merellä? Tai Pohjanlahdella, veikkaan että aika moni vaikkapa oululainen kokee vuosittain paljon kovempaa (kylmempää) keliä kuin hän joka purjehtii Kap Verdeltä kivalla kelillä Karibialle.
Moi kaverit
2012-10-01 17:30:14
Tai myös hyvä vaihtoehto on lopettaa noiden homolelujen kanssa pelleily ja ostaa oikea vene. Sellainen joka toimii moottorilla. Luulisi helsingin pursiseuran homoilla olevan parempaakin tekemistä kun hinkata niitä homohoukuttimia ja purjehtia kesäisin Tukholman rannoille kuolaamaan johanien ja jööranien öljyttyjä vartaloita haaveillen samalla kuinka saisi työntää pienen aironsa börjen peräsuoleen purjeveneensä makuutiloissa. Ihme puppelipoikia te purjehomot ootte!
- Johan Björman
  2012-10-01 17:49:19
  Minä yleensä meen iltasin Helsingissä DTM bubiin ja kutsun sieltä kaikki halukkaat homopetterit ja muut peräaukonlipittäjät mun purjeveneen kajuuttaan jatkoille. Voitte kyvitella miltä siellä 10m2 kopissa näyttää kun 15 puppelipoikaa vetää suklaajunaa ;) ootte kaikki tervetulleita mun paatille "keskustelemaan" purjehduksesta
- 8+19
  2012-10-03 11:23:12
  Johan Björman kirjoitti:
  Minä yleensä meen iltasin Helsingissä DTM bubiin ja kutsun sieltä kaikki halukkaat homopetterit ja muut peräaukonlipittäjät mun purjeveneen kajuuttaan jatkoille. Voitte kyvitella miltä siellä 10m2 kopissa näyttää kun 15 puppelipoikaa vetää suklaajunaa ;) ootte kaikki tervetulleita mun paatille "keskustelemaan" purjehduksesta
  Hajun voi haistaa naapuriveneeseen asti - yök
- Qwerty23
  2012-10-03 21:46:37
  Kaunissaaren rantojen Arska äänessä. Hienoa seuraa.
19+3=?
2012-10-06 18:10:00
Vanhat homebotskit on tehty kestämään 70-120 vuotta.

Home lähtee pois otsonoinnilla ja sisätilat voi uusia helposti itse. Ei siihen tarvita kuin kunnon työkalut ja taito käyttää niitä.

Sensijaan nuo uudet liimakansiveneet on suunniteltu elinkaariajattelu mielessä, ja ne ovat valmiita ongelmajätelaitokselle 20 vee jälkeen.

Väitän itse, että kasarikammotuksilla purjehditaan pitkään sen jälkeen kun viimeinen Bavaria on romutettu. Niitä vain korjataan ja laitetaan koko ajan. Tulee halvemmaksi sisustaa vene uudelleen 20 vuoden välein kuin ostaa uusi vene 20 vuoden välein.
- 10+10
  2012-10-06 19:24:28
  Upeaa! Siitä sinun veneestäsi tulee varmasti myös tosi hieno kun itse sisustatkin sen. Useimmat täysjärkiset veneilijät kyllä onneksi osaavat vältellä kaltaistesi nikkareiden tekeleitä. Taidat olla niitä, jotka myös aika ajoin kokeilevat Nettiveneessä homekasarinsa myyntiä tuplahintaan. Hyvä varmaan, ettei mene kaupaksi kun sinulla kuitenkaan ei ole varaa uuteen edes sarjatuotantoveneeseen. Siksi kai olet täällä rääkkymässä tuskaasi.
- kestää
  2012-10-06 19:30:11
  Eihän jalopuusisustus miksikään mene vuosikymmenissä kun on hyvässä lakassa.
- 16 + 8
  2012-10-06 19:37:46
  kestää kirjoitti:
  Eihän jalopuusisustus miksikään mene vuosikymmenissä kun on hyvässä lakassa.
  Hyvä pointti! Toisaalta lujitemuovilaminaatti kasariveneissä ei kestä montaa kymmentä vuotta ilman osmoosia. Suomalaisvalmistajien laminaateissa oli viimeisiin vuosiin saakka oftaalihartsia ja veneet on tehty milloin minkäkinlaisissa navetoissa/ ladoissa. Kestävän sisustuksen ympärille tuskin kannattaa rakentaa uutta runkoa?
- 16+17=?
  2012-10-17 09:50:04
  10+10 kirjoitti:
  Upeaa! Siitä sinun veneestäsi tulee varmasti myös tosi hieno kun itse sisustatkin sen. Useimmat täysjärkiset veneilijät kyllä onneksi osaavat vältellä kaltaistesi nikkareiden tekeleitä. Taidat olla niitä, jotka myös aika ajoin kokeilevat Nettiveneessä homekasarinsa myyntiä tuplahintaan. Hyvä varmaan, ettei mene kaupaksi kun sinulla kuitenkaan ei ole varaa uuteen edes sarjatuotantoveneeseen. Siksi kai olet täällä rääkkymässä tuskaasi.
  Ne jotka osaavat, tekevät mitä vain.
  
  Ne jotka eivät, ilkkuvat niitä jotka osaavat.
= enemmän kuin 24
2012-10-06 19:57:30
Koitapa nyt ensin päättää, olivatko ne veneet tehty isoftaali- vai ortoftaalihartsilla. Silti osmoosikin on järjellisin kustannuksin tai työmäärin korjattavissa, eikä runkoa tarvitse sen takia uusia.

Vaatiihan se sisutuksen rakentaminen taitoa, jota ei kaikilla ole. Ja ne, joilla ei ole, eivät kerta kaikkiaan voi käsittää, että jollain muulla on. 20 vuotta on kyllä kovin lyhyt aika kunnolla tehdylle sisustukselle. Johan tekstiilitkin kestävät sen verran.
- 16 + 8
  2012-10-06 20:14:20
  Pahoittelen tuota kirjoitusvirhettä, joka kylläkin kirvoitti sinut kirjoittamaan vastineen. Tiedämme varmaan molemmat, että tarkoitin ortofaalista hartsia.
  Ja tiedämme? molemmat, että kunnon ei-kosmeettisen osmoosirempan hinta liikkuu välillä 5-10.000 e.
- montako on monta?
  2012-10-06 22:23:34
  16 + 8 kirjoitti:
  Pahoittelen tuota kirjoitusvirhettä, joka kylläkin kirvoitti sinut kirjoittamaan vastineen. Tiedämme varmaan molemmat, että tarkoitin ortofaalista hartsia.
  Ja tiedämme? molemmat, että kunnon ei-kosmeettisen osmoosirempan hinta liikkuu välillä 5-10.000 e.
  Ja montako 70-luvun runkoa on hylätty korjauskelvottomina, jos katsotaan puolitonnarikokoluokkaa ja sitä suurempia? Varmaan kaatikselle on mennyt aikansa halpiksia, mutta niissä ei ollut sitä uusittavaa jalopuusisustustakaan. Aikaa on silti mennyt jo 40 v, eikä pitänyt kestää montaa kymmentä vuotta.
- 16 + 8
  2012-10-06 22:53:19
  montako on monta? kirjoitti:
  Ja montako 70-luvun runkoa on hylätty korjauskelvottomina, jos katsotaan puolitonnarikokoluokkaa ja sitä suurempia? Varmaan kaatikselle on mennyt aikansa halpiksia, mutta niissä ei ollut sitä uusittavaa jalopuusisustustakaan. Aikaa on silti mennyt jo 40 v, eikä pitänyt kestää montaa kymmentä vuotta.
  Eipä montaa kaatikselle mutta toinen asia on, että kannattaako parinkympin reaaliarvoisen veneen rempasta maksaa 5.000.
- silti 40 v
  2012-10-06 23:10:44
  16 + 8 kirjoitti:
  Eipä montaa kaatikselle mutta toinen asia on, että kannattaako parinkympin reaaliarvoisen veneen rempasta maksaa 5.000.
  Ne kunnolliset puolitonnarit pyörivät parinkympin hinnoissa. Kun viimeksi olen kuullut sen kokoiselle tehdystä osmoosirempasta, se ei maksanut viittä tonnia. Eikä rempan tekeminen itsekään mikään ihmehomma ole. Eikä osmoosi iske läheskään jokaiseen veneeseen, ei edes ortoftaalista tehtyihin. Toisaalta kaikki isoftaalisetkaan eivät ole siltä turvassa.
Ebba G.
2012-10-06 22:06:27
Cabo da Roca - Nassau - etapin jälkeen ymmärrettyä/kuultua: "Forget the French and German family daycruisers, invest in scandinavian quality or other yachts with at least reasonable quality you can rely on. Archipelagos are for fun, real tests are totally elsewhere".

Ymmärrän Atlantilla vietetyn ajan ja välinevaatimusten jälkeen tämänkin kommentin - "lelut leikkeihin - työkalut töitä varten".

T. Ebba G (7 x across the real seas).
- so?
  2012-10-06 22:50:19
  What's the point? Unohda vaikka isot Bavariat ja lähde Targalla, Sunwindilla, H35lla tai Infernolla Atlantille? Tai Albinilla tahi Divalla? Pohjoismaisia laatuveneitä!Niissähän on tunnetusti heikot kölituennat, Infernossa peräsinongelmat jne.
- Suomilaatua
  2012-10-06 23:28:08
  so? kirjoitti:
  What's the point? Unohda vaikka isot Bavariat ja lähde Targalla, Sunwindilla, H35lla tai Infernolla Atlantille? Tai Albinilla tahi Divalla? Pohjoismaisia laatuveneitä!Niissähän on tunnetusti heikot kölituennat, Infernossa peräsinongelmat jne.
  Voihan sitä mennä vaikka swanilla tai balticilla
- "purjehtija"..vitut
  2012-10-06 23:35:07
  so? kirjoitti:
  What's the point? Unohda vaikka isot Bavariat ja lähde Targalla, Sunwindilla, H35lla tai Infernolla Atlantille? Tai Albinilla tahi Divalla? Pohjoismaisia laatuveneitä!Niissähän on tunnetusti heikot kölituennat, Infernossa peräsinongelmat jne.
  So? hssszzwwzzw...vaahtoaa vaan suupielistä. Ajele sinä hyvä ystävä vain moottorillasi ensi kesänäkin Hankoon, siellä voi saunan lauteilla purkaa "kokemuksia". Hah.
- Larppu
  2012-10-06 23:36:44
  so? kirjoitti:
  What's the point? Unohda vaikka isot Bavariat ja lähde Targalla, Sunwindilla, H35lla tai Infernolla Atlantille? Tai Albinilla tahi Divalla? Pohjoismaisia laatuveneitä!Niissähän on tunnetusti heikot kölituennat, Infernossa peräsinongelmat jne.
  Mitkä on Infernon "peräsinongelmat"? Never heard.
- Antero
  2012-10-06 23:57:22
  Larppu kirjoitti:
  Mitkä on Infernon "peräsinongelmat"? Never heard.
  Ylläoleva kommentti ei ollut kyllä "ankka". Sekä VENE-lehden pikku-uutisessa joitakin vuosia sitten että tälläkin palstalla on todettu kahden Inferno 31:n peräsinvaurioista, joista kai toinen johti isompaankiin draamaan.
- Hmmmmmmmmmmm....
  2012-10-07 09:41:33
  Saksalaiset ja ranskalaiset tekevät veneet saaristokäyttöön ja suomalaiset ja ruotsalaiset avomerelle? Hmmmm....
- 19+13=?
  2012-10-17 09:56:35
  so? kirjoitti:
  What's the point? Unohda vaikka isot Bavariat ja lähde Targalla, Sunwindilla, H35lla tai Infernolla Atlantille? Tai Albinilla tahi Divalla? Pohjoismaisia laatuveneitä!Niissähän on tunnetusti heikot kölituennat, Infernossa peräsinongelmat jne.
  Infernolla ja H35:llä on kierretty maapallo. Molemmat kuuluvat parhaimpiin koskaan Suomessa suunniteltuihin avomeridesigneihin.
  
  Pentti Salmi purjehti ensimmäisenä suomalaisena Atlantin yli Ohlsson 29:llä.
  
  Pointti on siinä, että nuo vanhat skandit on rakennettu kuin panssarivaunut. Niissä on toki vikansa, mutta on eri asia että runko on läpilaminoitu ja kansi pultattu runkoon kiinni kuin että se on liimattu Sikaflexillä Hansen tapaan tai että köli lähtee irti keskellä Atlanttia kuin muutamalle Bavarialle on käynyt.
  
  Uudemmat isot veneet on rakennettu elinkaariajattelu mielessä. Niille on laskettu tietty elinikä, jonka niiden liimaukset ja liitokset kestävät, ja sen jälkeen ne ovat romua. On eri asia suunnitella vene mahdollisimman helppo rakennettavuus ja halvat tuotantokustannukset mielessä kuin kestämään se. Se, että joissakin saksalais- ja ranskalaisveneissä perä on liimattu runkoon kiinni kuin koottavissa pienoismalleissa, ei herätä luottamusta.
- 8+9=?
  2012-10-17 10:05:17
  Hmmmmmmmmmmm.... kirjoitti:
  Saksalaiset ja ranskalaiset tekevät veneet saaristokäyttöön ja suomalaiset ja ruotsalaiset avomerelle? Hmmmm....
  Tämä on yksi purjehduksen isoja paradokseja. Näin todellakin on - ja syy on siinä, että Itämeri on yksi kovimmista, rajuimmista ja vaativimmista merialueista, mitä maailmassa on. Skandiveneet on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin, saksalaiset ja ranskalaiset Atlantin ja Välimeren.
  
  Minulla on itselläni kokemusta sekä kasariskandeista että Bavarioista. Puhtaasti purjehtijoina nuo kasariveneet ovat huikeasti parempia, ja varsinkin luoviin ne nousevat paljon paremmin. Inferno saavuttaa peruspurjeilla runkonopeutensa heikossakin tuulessa, Bavarialle saa olla liki 10 m/s eikä sittenkään vielä.
  
  Se, missä sakemannit ja ranskikset vetävät kirkkaasti ohi, on asumismukavuus. Mikä muuten ei ole ihan pieni juttu. On eri asia, asuuko loman aikana kesämökissä vaiko laavussa. Samoin on eri asia, onko tilaa runsaasti ja salongissa seisomakorkeus vai onko tilaa vähän ja joutuu kyyristelemään.
  
  Kyse on siitä, mitä kukin arvostaa.
- Ristiriitaista
  2012-10-20 15:34:40
  8+9=? kirjoitti:
  Tämä on yksi purjehduksen isoja paradokseja. Näin todellakin on - ja syy on siinä, että Itämeri on yksi kovimmista, rajuimmista ja vaativimmista merialueista, mitä maailmassa on. Skandiveneet on suunniteltu Itämeren olosuhteisiin, saksalaiset ja ranskalaiset Atlantin ja Välimeren.
  
  Minulla on itselläni kokemusta sekä kasariskandeista että Bavarioista. Puhtaasti purjehtijoina nuo kasariveneet ovat huikeasti parempia, ja varsinkin luoviin ne nousevat paljon paremmin. Inferno saavuttaa peruspurjeilla runkonopeutensa heikossakin tuulessa, Bavarialle saa olla liki 10 m/s eikä sittenkään vielä.
  
  Se, missä sakemannit ja ranskikset vetävät kirkkaasti ohi, on asumismukavuus. Mikä muuten ei ole ihan pieni juttu. On eri asia, asuuko loman aikana kesämökissä vaiko laavussa. Samoin on eri asia, onko tilaa runsaasti ja salongissa seisomakorkeus vai onko tilaa vähän ja joutuu kyyristelemään.
  
  Kyse on siitä, mitä kukin arvostaa.
  Pidän esim. Biskajan lahtea ja Pohjanmerta vaativampana merialueena kuin Itämerta, mutta kukin arvostelee sitä, mitä kykenee.
  
  Yleisluontoisesti esitettynä "kasariveneet ovat huikeasti parempia purjehtijoina, varsinki luovilla, verrattuna Bavarioihin" on juuri niin typerä ja perusteeton väite kuin miltä se kuullostaakin. Lyön vetoa vaikka mistä summasta, että löydän sellaisen kasari/Bavariaparin, jossa Bavaria pesee kasarin purjein kaikilla tuulensuunnilla.
  
  Johtopäätöksesi, että koska Inferno saavuttaa peruspurjeilla runkonopeutensa heikossakin tuulessa ja Bavaria tarvitsee yli 10 m/s, on huikeassa ristiriidassa sille, että skandit tehdään avomerelle ja esim. sakuveneet saaristoon, ja vielä lisäksi se, että itämeri on mielestäsi yksi kovimmista, rajuimmista ja vaativimmista merialueista. Etkä yhtään ajattele, mitä väität?
6+7
2012-10-20 12:12:03
Näinhän se menee, vene käyttäjänsä mukaan.

Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

Takaisin ylös

Luetuimmat keskustelut

Ikävä sinua
Onkohan sulla ollut sama tunne kuin mulla viimeisten parin päivän aikana, eilen varsinkin. Ollaan oltu ihan lähellä ja k
07.07.2025 14:15Ikävä
27
3633
Oletko sä oikeesti varattu?
Että sen takii ei voida olla tekemisissä?
07.07.2025 18:13Ikävä
41
2469
Otavassa tapahtuu!
Rakennuspalo, yläkerta tulessa. Henkirikosta epäillään. Tiettyä henkilöautoa etsitään, minkä mahdollinen epäilty ottanut
06.07.2025 16:00Mikkeli
36
2314
Tulemmeko hyvin
Toimeen ja juttuun keskenämme? Luulen, että sopisit hyvin siihen ☀️ympäristöön, paljon kaikkea erilaista.♥️mietin tätä s
06.07.2025 22:07Ikävä
7
2067
Tiedän kuka sinä noista olet
Lucky for you, olen rakastunut sinuun joten en reagoi negatiivisesti. Voit kertoa kavereillesi että kyl vaan, rakkautta
06.07.2025 17:14Ikävä
43
1572
Rakas, kerro mulle
Miltä se tuntuu?
07.07.2025 12:45Ikävä
38
1559
Horoskooppikysely
Oma ja ikävän kohteen horoskooppi? Sopivatko yhteen?
07.07.2025 13:52Ikävä
14
1372
Oletko ollut vihainen, suuttunut tai pettynyt
johonkin kaivattusi toimintaan?
06.07.2025 21:01Ikävä
128
1310
Pitkäaikaiset työttömät työllisyystöillä takaisin yhteiskuntaan
Vaikka se vähän maksaakin, niin parempi on valtion teettää hanttihommia, jottei yksilöistä tule yhteiskuntakelvottomia.
06.07.2025 12:08Maailman menoa
268
1293
Kesäseuraa
Kesäseuraa mukavasta ja kauniista naisesta. Viesti tänään mulle muualla asiasta jos kiinnostaa Ne ketä tahansa huoli, t
07.07.2025 14:42Ikävä
45
1275

Vastaukset

16 kirjoitti:

24 kirjoitti:

12 kirjoitti:

kehittyykö? kirjoitti:

Elämä on kirjoitti:

Elämä on kirjoitti:

Autovertaukset kirjoitti:

20 kirjoitti:

20 kirjoitti:

what ever kirjoitti:

käyttö vaikuttaa! kirjoitti:

what ever kirjoitti:

meri koettelee kirjoitti:

CE vakuutus kirjoitti:

CE/A luokitus... kirjoitti:

Ranskisitelläkin kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa kirjoitti:

Ranskisitelläkin kirjoitti:

36 kirjoitti:

Miehet ei seilaa ammeill kirjoitti:

Miehet ei seilaa ammeill kirjoitti:

Kallistuskokeita kirjoitti:

Quake123 kirjoitti:

Quake123 kirjoitti:

6+19 kirjoitti:

ei se näy kirjoitti:

Quake123 kirjoitti:

Kyljelläänkö? kirjoitti:

IsoKölli kirjoitti:

mutta kun kirjoitti:

mutta kun kirjoitti:

ei enempää kirjoitti:

Kyljelläänkö? kirjoitti:

Timppakutonen kirjoitti:

6+9 kirjoitti:

IsoKölli kirjoitti:

Mainoksista elävä lehti kirjoitti:

C/R kirjoitti:

6+9 kirjoitti:

Timppakutonen kirjoitti:

Ranskisitelläkin kirjoitti:

Timppakutonen kirjoitti:

Että näin kallellaan kirjoitti:

IsoKöltsy kirjoitti:

IsoKölli kirjoitti:

Joakim_ kirjoitti:

IsoKööli kirjoitti:

muukin kuin navigare kirjoitti:

ihansama? kirjoitti:

ihansama? kirjoitti:

maksuaikataulu kirjoitti:

Mistä näitä sikiää.. kirjoitti:

6 kirjoitti:

ei jättiläinen kirjoitti:

come on kirjoitti:

ei jättiläinen kirjoitti:

6 kirjoitti:

hieman... kirjoitti:

ahvenselkää kirjoitti:

ahvenselkää kirjoitti:

ksjdhla<hödsklj kirjoitti:

6 kirjoitti:

Johan Björman kirjoitti:

kestää kirjoitti:

10+10 kirjoitti:

16 + 8 kirjoitti:

montako on monta? kirjoitti:

16 + 8 kirjoitti:

so? kirjoitti:

so? kirjoitti:

so? kirjoitti:

Larppu kirjoitti:

so? kirjoitti:

Hmmmmmmmmmmm.... kirjoitti:

8+9=? kirjoitti:

Luetuimmat keskustelut

Ikävä sinua

Oletko sä oikeesti varattu?

Otavassa tapahtuu!