"U-arvo = Lämmönläpäisykerroin eli rakennusosan U-arvo ilmoittaa sen lämpömäärän, jonka
1 m²:n suuruinen rakennusosa läpäisee tunnissa, kun lämpötilaero on 1 ºC. Aineiden lämmönjohtavuus
on aineominaisuus, joka ilmaisee sen lämpömäärän, joka kulkee tunnissa 1
m²:n suuruisen ja 1 metrin paksuisen ainekerroksen läpi, kun pintojen lämpötilaero on 1 ºC."
Mitäs tuohon sanotte?
1 m²:n suuruinen rakennusosa läpäisee tunnissa, kun lämpötilaero on 1 ºC. Aineiden lämmönjohtavuus
on aineominaisuus, joka ilmaisee sen lämpömäärän, joka kulkee tunnissa 1
m²:n suuruisen ja 1 metrin paksuisen ainekerroksen läpi, kun pintojen lämpötilaero on 1 ºC."
Mitäs tuohon sanotte?
Vastaukset 27
Vanhimmat
Sanon, että yksikkösidonnainen määritelmä kyseessä, eikä ole mikään pakko käyttää lämpömäärän yksikkönä wattitunteja.
Yleensä nuo määritellään ilman ajan sotkemista mukaan.
Lämmönläpäisykerroin (tunnus k[1]) on Suomen rakentamismääräyskokoelmassa osassa C3 määritetty U-arvo (aikaisemmin k-arvo). Se ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen. Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Lämpötilaero on tässä seinämän erottamien väliaineiden välisten lämpötilojen ero.
Lämmönläpäisykerroin k on lämpötehon P suhde lämpötilaeroon ΔT ja pinta-alaan A:
k = P / (ΔT • A)
Eli.
Kuvitellaan että pitäisi koetehtävässä selittää rakennustekninen U-arvo. Kumpi on fyysikoitten mielestä oikea tapa. Aloituksessa oleva vai tuo jälkimmäinen.
Jos oikean yhtälön molemmat puolet kerrotaan aikavälillä, ei se sillä muutu vääräksi.
Mutta tehosta tulee energia, eli tässä tapauksessa lämpömäärä.
k = P / (ΔT • A) , joten kun kerrotaan aikavälillä Δt
k = P*Δt / (ΔT • A • Δt) = Q / (ΔT • A • Δt),
koska Q = P*Δt
Kyse on tuon rakennusteknisen U-arvon selittämisestä. U-arvo on kyllä selitetty rakennusmääräyskokoelmaa myöten täsmällisesti.
Missä määrin mielekästä on sallia opinnäytetyöhön sallia jokin muu selitys? Missä kulkee raja? Samatien voidaan yhtälön molemmille puolille sallia hymiöt, koska siinähän vain kerrotaan molemmat puolet samalla kertoimella.
Tässä taas joku maalämpöuskis selittelee.
https://publications.theseus.fi/handle/10024/12330
Tuon hyväksytyn opinnäytteen mukaan ensimmäinen taitaa olla se oikea selitys.
Noiden kahden määritelmän välillä ei ole periaatteellista eroa. Molemmat ovat oikeita ja antavat saman tuloksen.
Mitäköhän tuo avaaja oikein tarkoittaa?
Ihmettelen tätä samaa. Jos aasinsiltana on tuon opinnäytteen jokin toteamus, niin voidaan varmasti todeta, että kyseinen näyte on aika luokaton.
Energia on energia ja teho on teho.
Miksi pitää laskea neliömetrille? Minusta kaava pitäisi määritellä kymmenelle neliömetrille.
Määritellään aloituksen mukaisella periaatteella virrantiheys ali amppeeri.
I-arvo kertoo kuinka monta amppeerisekuntia kulkee tunnissa 1 m2 johtimen läpi.
Eli mikä lienee motiivina aloitukselle? Motiivi on se, että maailmanlaajuiseen jakeluun julkaistaan huikeita tuotoksia eli opinnäytteitä joista suomalaiset ovat varmasti ylpeitä. Tätä ilosanomaa tässä tuon julki.
On tainnut taas jäädä lääkkeet ottamatta ja ajan taju hävinnyt?
No määritellään sitten aika tällä uudella huikealla tavalla.
Aika(t) = t-arvo määrittelee sen määrän sekunteja mitä kuluu yhden m2 suuruisella alustalla tunnissa (s/m2*h).
Jos jotakuta osaajaa kiinnostaa hymyillä sille mitä tällaisille keskustelupalstoille kirjoitetaan niin voisi mennä toiseen keskusteluun http://keskustelu.suomi24.fi/node/10942555 jossa aloittaja esiintyy nimimerkillä arjen fyysikko. Nimimerkki on ilmeisesti tämänkin keskustelun aloittaja.
Mitäs tämä nyt sitten on. Täällähän puolustellaan tunnin käyttämistä tehon määrittelyssä. Ja muutenkin tunnin käyttämistä kaikenlaisen määrittelyssä. Opinnäytteen tekijän pitäisi olla tyytyväinen. SI-järjestelmän raiskaamaa tuntia pitää puolustaa.
Oikeasti avaaja ei myöntänyt ymmärtäneensä, miksi koko määrittelyssä on aikayksikkö tunti mukana ja vänkää nyt eri ketjuissa, että teho ei muka tarvitse aikayksikköä lainkaan.
Alunperin ei älynnyt, että lausekkeessa oleva watti sisältää aikaan sidonnaisuuden, niin nyt pörrää joka osastolla sekoilemassa.
Jauhaa myös muissa ketjuissa nimimerkilä FyysikkaMaallikko aivan pihalla
Luultavasti tuo seuraavaksi väittää että voima ei tarvitse aikaa lainkaan.
Jotta voidaan puhua tehosta astetta ja pinta-alayksikköä kohti, pitää olla esillä myös energiasiirrtyminen AIKAYKSIKÖSSÄ eli suomeksi TEHO.
Viimeinkin joku ymmärtää mistä on kyse.
Kilowatin patteri on sellainen patteri joka tuottaa yhden kWh energiaa tunnissa. Tässäkin on määritelmässä aika(h). Arnje fyysikko on sitä mieltä, että kilowatin patteri tuottaa kilowatin sekunnissa. Ei auta koulukaan tuossa.
Aineiden lämmönjohtavuus
on aineominaisuus, joka ilmaisee sen euromäärän, joka kulkee tunnissa 1
m²:n suuruisen ja 1 metrin paksuisen ainekerroksen läpi, kun pintojen lämpötilaero on 1 ºC."
U=€/(m2h)
Opinnäytteestä:
"Taulukko 1. Rakentamismääräysten mukaiset U-arvot ennen, nyt ja tulevaisuudessa.
Ulkoseinä vuosi 2010 U=0,15"
Taulukon alla taas:
"Lämmönläpäisykerroin eli rakennusosan U-arvo ilmoittaa sen lämpömäärän, jonka 1 m²:n
suuruinen rakennusosa läpäisee tunnissa, kun lämpötilaero on 1 ºC."
Eli rakennusosa laskee tunnissa 0,15 kWh(?) yhden asteen erolla neliötä kohti. Mitoituspakkasella dT on noin 50 astetta ja energiaa menee siten 7,5 kWh neliötä kohti tunnissa. Jonkun makkarin seinä on noin 6 m2. Siitä pukkaa noin 40 kWh tunnissa läpi.
Mielenkiintoista.
Miten näitä lasketaan? En osaa.
Ylioppilaskokeen tehtävä:
U=0,15
"Lämmönläpäisykerroin eli rakennusosan U-arvo ilmoittaa sen lämpömäärän, jonka 1 m²:n
suuruinen rakennusosa läpäisee tunnissa, kun lämpötilaero on 1 ºC."
Laske patterille teho, kun yksi huoneen seinä on kylmää tilaa vastaan ja sen pinta-ala on 6 m2. Seinässä ei ole akkunaa.
Tuon on tietenkin SI-yksikkönä eli 0,15 J. Eli seinästä menee läpi tunnissa 0,15*6*50 J. Vastaus on 45 joulea (Ws)tunnissa.
Patterin teho on 45 Ws/3600 s eli 125 mW. Kyseessä on nykyaikainen passiivitalo.
Laskeminen on helppoa kun noudatetaan yhteisesti sovittuja sääntöjä.
U = 0,15 W/m²K = 0,15 Wh / m²Kh eli 0,15 Wh lämpöä 1 m² ja lämpötilaeroastetta kohti tunnissa. Ei kai tässä mitään ongelmaa ole? Sama asia on ilmoitettu vain vähän eri tavalla.
Patterin tehon on oltava U*A*deltaT = 0,15*6*[21-(-29)} = 45 W. Tässä siis seinän sisäpinnan lämpötila on 21C ja ulkopinnan -29C. Todellisuudessahan lämpötilat ovat sisä- ja ulkolämpötiloja, joten lämpöhäviö olisi selkeästi suurempi ollen noin 100 - 120 W riippuen lämmönsiirtokertoimista sisä- ja ulkopinnalla.
Kokeilin oikealla U-arvon soveltamisella. U-arvo siis ilmoittaa lämpövuon tehon 1m2 kohti asteen lämpötilaerolla:
P=6 m2 * 0,15W/m2'C * 50'C = 45 W. Ei tarvinnut tunkea tuntia mihinkään rakoon.
KISS-periaate rules!
Mainiota. Kokeilin eri lisäkertoimia.
U = 0,15 W/m²K = 0,15 Wsonta / m²Ksonta eli 0,15 Wsonta lämpöä 1 m² ja lämpötilaeroastetta kohti tunnissa.