Talvella täynnä tai vajaa. Mun mielestä ei merkitystä?
Polttoainetankki
Ei täynnä
291467
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Jos on aivan täynnä, tankkiin ei kondensoidu vettä talven aikana.
Todellakin täysin samantekevää. Aikanaan pyrin tankin talveksi täyttämään, mutta sitten satuin näkemään laskelman siitä, paljonko tankkiin voi pahimmillaan vettä kondensoitumalla kertyä. Määrä on todellakin niin mitätön, ettei asialla ole mitään merkitystä, enkä ole enää välittänyt murehtia
Kondenssivettä kertyy vajaaseen tankkiin muttei määrättömästi. Lentoneen isoista tankeista otetaan näyte eli "vesibensa" aina ennen starttia. Hyvin harvoin löytyy vesihelmi. Veneilyssä säiliön täyttöaste on varmasti yhdentekevä ja mahdollinen vesihelmi jää sakkakuppiin.
Sen sijaan kannattaa vanhassa veneessä kurkistaa lampulla miltä neste näyttää. Joskus on aivan hirveää saostumaa. Pari v sitten pumppasin kaiken pois kun löytyi vihreää hyytelöä. Edellinen vastaava putsaus oli 13-15 v aikaisemmin. Polttoaine oli eri maista ostettua enkä tiedä löytyykö Suomessa vastaavaa.
Kumpi on nyt sitten oikein täynnä vai vajaa tankki?
Molemmat
Kyllähän dieselmiehet suosittelee, että tankki pidettäisiin täynnä mahdollisuuksien mukaan, sillä kondenssivettä voi syntyä ja veden rajapinnassa voi alkaa kasvaa dieselbakteeri. Jos tilanne pääsee kehittymään pahaksi on aikamoinen työ puhdistaa koko järjestelmä siitä moskasta. Mä huomasin kerran alkavaa bakteerimuodostumista karkeasuodattimesta, mutta pääsin varoituksella. Siitä lähtien olen lisännyt täytön yhteydessä ja puolen vuoden välein bakteerimyrkkyä tankkeihin. Aineita on useita brändejä ja ohjeet löytyy pullon kyljestä. www.snoopy.fi
Kuten jo edellä on pariin kertaan todettu, ei kondenssivettä voi sellaista määrää syntyä. Se on kertakaikkiaan mahdotonta. Yhden pisaran ympärillä ei leväkään kasva.
Jos tankista löytyy vettä, se on tullut jostain muualta. Tunnetusti tankatessa voi saada vaikka mitä. Itse sain vähän monimutkaisemmin. Täyttöhela vuosi kannen välistä ja helassa oleva letkuklemmari oli löystynyt letkun kai antaessa periksi. Tippakaan ei mennyt vuotovedestä muualle kuin tankkiin, jonne sitä kertyi ainakin yli litra, ehkä jopa pari. Eli tarkkana ihan muiden asioiden kanssa kuin tankin täytenä pitämisen.
Tankin pitäminen täysinäisenä on ihan yhtä helppoa kuin pitäminen tyhjänä. Miksi pitäisin tyhjänä?
Kun ei tarvitse pitää sen enempää tyhjänä kuin täytenäkään, aivan sama. Ellei siis vahvasti usko, että keväällä diesel maksaa viisi kertaa enemmän.
just näin! Dieseltankkini on 400 l ja yleensä täytän sen näihin aikoihin ennen telakointia, kun asemilla on talvilaatuista dieseliä. Dieselin hinta on viime vuodet ollut nousussa, joten säästöä on tullut. Todennäköisesti tulee taas, koska polttonesteiden hinnat luultavasti jatkavat nousuaan.
Ennen talviseisokkia olen käyttänyt lämppäriä talvilaatuisella dieselillä, ettei sen ohuet pa kanavat tukkeutuisi kesälaatuisen dieselin parafiinista. Osaako joku kertoa onko tämä täysin tarpeeton juttu. Tankin täyttäminen ei ole rahansäästön takia!
Ei ole. Ei kaikilla ole tankkauspaikkaa telakan vieressä. Helpompaa on jättää vajaaksi kuin pistää täyteen. Ja täysi tankki lisää kuivilla olevan veneen painoa. Ei hyvä
Talvidiesel ei voitele jakajapumppua niin liukkakksi kuin suvidiesel. Jakajapumppu on äkkiä sökö, jos sen menee väärällä karkealla viinadieselillä pilaamaan. Itse tankkaan vain parasta kesädieseliä. Eihän sillä veneeellä pakkasella ajella.
Monissa dieselautoissa on webasto tai eberi lisälämmittimenä. En ole kuullut, että niiden jakajapumput menevät sököksi. Talvilaatuista dieseliä nekin käyttävät.
Sitäkään en ole kuullut, että talvilaadussa olisi "viinaa". Luulin, että parafiiniä olisi vähemmän kuin kesälaadussa.
Eipäs-juupas. Kerro kuitenkin, millä tavalla täysi polttoainetankki käytännössä haittaa telakointia? Puhuit painosta. Luulisin, että polttoaineen osuus on aika vähäinen osa purjeveneen kokonaispainosta.
Sitäkään en oivaltanut, että joillakin olisi "tankkauspaikka telakan vieressä". Tavallisesti olen tankannut säiliön täyteen syyspurjehduksen yhteydessä esim. Barösundissa tai muussa kulkureitille sattuvassa paikassa. Toisinaan olen täyttänyt jerrykannulla ylösnoston jälkeen.
Keväällä tuntuu aina kivalta, kun vesillelaskun jälkeen ei tarvitse lähteä puolityhjällä tankilla hakemaan talven kuluessa kallistunutta dieselpolttoainetta.
Kondenssikysymystäkään ei tarvitse pohtia, kun tankki on täynnä.
Koneen käyttöohje kehoittaa sulkemaan tankin huohotinputken talvisäilytyksen ajaksi. Toimenpide estää kosteuden kertymistä tankkiin.
Sen ohjeen on kyllä kirjoittanut humanisti, ei fyysikko.
Japanilainen insinööri on kylläkin älykkäämpi kuin yksikään suomalainen.
http://www.yanmar.fi/mallisto/merimoottorit
Miten kuvittelit kodensentoivan veden tulevan tankkiin, jos ei huohotinputken kautta? Vinkiksi: 100 litrassa 23 asteista ilmaa on enimmillään (100% kosteus) noin 2 grammaa vettä, joka voi kondensoitua. Kylmemmässä selvästi vähemmän, vaikkapa 5 asteisessa enään 0,7 grammaa. Tuota enempää ei siis voi kondensoitua ellei ilma vaihdu.
Entä mitä tapahtuu, kun 10 asteisessa säässä tulpataan huohotinputki ja sitten talvella lämpötila putoaa -30:een. Pitääkö tulppaus, tankin korkki ja muut liitokset?
Tuosta vaihtelusta 10 ja -30 välillä tulee 0,15 bar paine-ero. Kyllä sen kestävä tulppaus on mahdollinen, mutta ei tarpeen. Tuossa syklissä vaihtuu 100 litran ilmatilasta 15 litraa eli tankkiin tulee n. 0,1 grammaa lisää vettä. Kuinkas monta tuollaista sykliä tulee talven aikana? Muista, että tankki on veneen sisällä, joten tasaantuminen ulkolämpötilaan kestää pitkään. Sadasta syklistä voisi tulla hurjat 10 grammaa eli jo lähes 1 mm kerros vedenerottimen pohjalle!
Jos sen sijaan on iso huohotinputki, josta ilma vaihtuu tuulen ansioista tai jopa ilman tuulta, voi oikeasti tulla lämmintä ilmaa kylmään tankkiin suuria määriä, jolloin kondensoitumistakin voi tapahtua jo havaittavia määriä. En ole nähnyt ainoassakaan purjeveneessä sellaita huohotinjärjestelyä, että tämä olisi todennäköistä tukkimattakaan.
Siinäpä se, tässä palataan lähtöruutuun. Miksi ihmeessä se huohotin pitäisi tulpata? Fyysikko olisi osannut tuon laskun, humanisti luottanut uskomukseen. Ja sitä tarkoitin.
Jatketaan vielä teorotisointia miettimällä asiaa polttoaineen kannalta. Nesteen dieselissä on tyypillisesti 60 mg/kg vettä (liuennut pisarat) ja laaturajana on 200 mg/kg. http://www.neste.fi/doc/150240_fi.pdf
Tuo 140 mg/kg marginaali vastaa 100 kg polttoainemäärässä 14 grammaa vettä. Tuon verran voi siis vettä kaataa tankkiin ja polttoaine pysyy edelleen myyntispekseissä ellei sitä ole jo asemalla pilattu. Biodieseliin liukenee vettä paljon enemmän, jopa 1600 mg/kg, joten se on vielä epäherkempi vedelle.
Ennemmin kannattaa varoa tuollaista -150 mbar vacuumia. Alipaineella on paljon tuhoisammat vaikutukset kuin samalla ylipaineella. Esim. tankkilaivan varoventtiilit on säädetty aukeamaan -35 mbar paineessa ja 220 mbar. On tapauksia jossa tankit on menneet lommolle pahastikin. Eli ei ehkä kannata lähteä tulppailemaan kovinkaan hyvin paikkoja, ainakaan kovin lämpimällä talvea varten:)
Ihan sama. Täysi, puolitäysi/tyhjä, melkein tyhjä. Siivosin tankin, eikä siellä ollut pöpön pöpöä eikä vettä, vaikka sitä ei ollut koskaan putsattu sitten vuoden 1980. Hommasin halvan skoopin ja kuvasin tankin kun se oli tyhjä. AIvan neitseellinen.
Miten tuo kondensoituminen oikein tapahtuu? Lämpöisempää kosteaa ilmaa virtaa tankkiin esim. tuuletusputken kautta. Tämä tiivistyy sitten illan ja kolean tullen tankin seinämiin, valuu hiljakseen tankin pohjalle. Tämä toistuu päivästä/yöstä toiseen, kunhan lämpötilavaihtelut ovat otolliset? Kertyykö telakointikauden aikana merkittäviä määriä?
Ehkä yksi pisara kertyy. Saman verran tai enemmän menee, jos tankkaa sateessa tai täyttöaukon reunalta vierähtää putkeen tippa.
Tankkiin ei mahdu suurta määrää vettä ilman mukana, se ei mitenkään ilman muuta kondensoidu sinne, eivätkä lämpötilavaihtelut tuo merkittävää määrää lisää vettä tilavuusmuutoksilla. Katso, mitä Mr Nagapate juuri yllä kirjoitti vuosikymmenten kertymästä.
Kansi on märkä joka aamu kondenssivedestä. Polttoaineeseen kertyy vettä 365 päivässä vähemmän kuin pisara lasiseen sakkakuppiin. Turha kehitellä tästä suurta ongelmaa.
Minusta sakkakupit ja suodattimet ovat siksi, että röhnä kerätään sinne ja poistetaan, vesi myös. Eli tankin lähdön tulee olla tankin alimmassa kohdassa, ilman pskataskuja. Ja ennen konetta kuuluu olla kunnollisen kokoiset loukut kaikille epäpuhtaukslle. Enemmän konetta käyttäville rohkenen suositella kaksihaaraista pa-putkistoa T-kraanoin ja molempiin haaroihin omat suodattimet.
Kondenssivesi on murheista pienimpiä sopivalla varautumisella.
Mulla veneen käyttöohjekirja käskee täyttämään polttoainetankin talveksi. Perusteena korroosioriskin vähentäminen. Tankki on rosteria. Ohjekirjoissa on kyllä hullujakin juttuja...