Mitkä ovat keskeisimmät erot rotujen välillä? Varsinkin luonteen, liikunnantarpeen ja hoidon suhteen. Turkinhoito mieluiten maksimissaan kerran viikossa tai kuussa harjaaminen - tietysti karvanlähtoaika sitten erikseen.
Olen lenkkeilystä nauttiva ihminen, joten siitä ei ole liikunnan suhteen ole kyse ettenko jaksaisi lenkittää, vaan lähinnä siitä etten välittäisi harrastaa aktiivisesti mitään ylimääräistä eli en halua varsinaista harrastuskoiraa vaan lähinnä ulkoilusta ja normilenkeistä nauttivan, luonteeltaan sopivan itsenäisen ja omanarvontuntoisen, rauhallisen, yhden ihmisen seurakoiran. Sellaisen, joka ei lähde häntä heiluen varkaan matkaan tai nuole tämän käsiä, mutta kuitenkin kaupunkielämään soveltuvan. Mahdollisimman hyvä terveys on ehdoton plussa, mutta jos muuten natsaa kriteereihin, perusterve riittää.
Pidän erityisesti juuri pystykorvista, mutta esimerkiksi jämpti ja länsilaika ovat pois laskuista jo senkin takia, etten metsästä/ muutenkaan harrasta mitään aktiivisesti. Myos malamuutti kuulostaa enemmän harrastuskoiralta, vaikka muuten rodusta kovasti pidänkin. Husky kuulostaa myos jo liian toiminnanhaluiselta eikä niin rauhalliselta, rekeily ei edes harrastuksena kiinnosta ja se ehkä lähtisi sen varkaankin matkaan, ja tosiaan toivoisin sitä pientä tervettä varautuneisuutta kotipihaa asiatta omistajan poissaollessa lähestyviä tuntemattomia kohtaan. Ei varsinaista "henkeen ja vereen"-vahtikoiraa niin kuin joku kaukkari, muttei häntä heiluttaen kaikki tunkeilijatkin vastaanottamassa olevaa liehittelijääkään.
Olen kuitenkin kuullut että chow ja akita olisivat laiskoja? Ilmeisesti kuitenkin tarkoittaa pikemminkin, etteivät välitä juoksulenkeistä eivätkä vaadi samanlaisia lenkkejä/muuta aktiivista liikuntaa kuin husky tai malamuutti?
Olen lenkkeilystä nauttiva ihminen, joten siitä ei ole liikunnan suhteen ole kyse ettenko jaksaisi lenkittää, vaan lähinnä siitä etten välittäisi harrastaa aktiivisesti mitään ylimääräistä eli en halua varsinaista harrastuskoiraa vaan lähinnä ulkoilusta ja normilenkeistä nauttivan, luonteeltaan sopivan itsenäisen ja omanarvontuntoisen, rauhallisen, yhden ihmisen seurakoiran. Sellaisen, joka ei lähde häntä heiluen varkaan matkaan tai nuole tämän käsiä, mutta kuitenkin kaupunkielämään soveltuvan. Mahdollisimman hyvä terveys on ehdoton plussa, mutta jos muuten natsaa kriteereihin, perusterve riittää.
Pidän erityisesti juuri pystykorvista, mutta esimerkiksi jämpti ja länsilaika ovat pois laskuista jo senkin takia, etten metsästä/ muutenkaan harrasta mitään aktiivisesti. Myos malamuutti kuulostaa enemmän harrastuskoiralta, vaikka muuten rodusta kovasti pidänkin. Husky kuulostaa myos jo liian toiminnanhaluiselta eikä niin rauhalliselta, rekeily ei edes harrastuksena kiinnosta ja se ehkä lähtisi sen varkaankin matkaan, ja tosiaan toivoisin sitä pientä tervettä varautuneisuutta kotipihaa asiatta omistajan poissaollessa lähestyviä tuntemattomia kohtaan. Ei varsinaista "henkeen ja vereen"-vahtikoiraa niin kuin joku kaukkari, muttei häntä heiluttaen kaikki tunkeilijatkin vastaanottamassa olevaa liehittelijääkään.
Olen kuitenkin kuullut että chow ja akita olisivat laiskoja? Ilmeisesti kuitenkin tarkoittaa pikemminkin, etteivät välitä juoksulenkeistä eivätkä vaadi samanlaisia lenkkejä/muuta aktiivista liikuntaa kuin husky tai malamuutti?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.