jos kustantamo julkaisisi käsikirjoitukseni, pitääkö minun kustannussopimusta kirjoittaessa luvata, että menen haastatteluihin ja kirjamessuille ja vastaaviin jos sellaisia tarjoutuu?
voiko tuosta kieltäytyä?
joo, tiedän että tällaista ei pitäisi miettiä koska edes kustannussopimuksen saaminen on niin epätodennäköistä, mutta silti aloin pohtia... itsellä paha sosiaalisten tilanteiden fobia ja mielummin jätän julkaisematta, julkiset tilanteet ovat painajaisia!
tietenkin omakustanne voisi olla vaihtoehto, mutta eikö sitä käytännössä joudu markkinoimaan jopa enemmän? koska se on täysin omalla vastuulla. ainakin mitä olen lukenut menestyneistä omakustannekirjailijoista niin nämä ovat sellaisia karismaattisia tyyppejä jotka ovat tuoneet itseään ja työtään esille julkisesti...
voiko tuosta kieltäytyä?
joo, tiedän että tällaista ei pitäisi miettiä koska edes kustannussopimuksen saaminen on niin epätodennäköistä, mutta silti aloin pohtia... itsellä paha sosiaalisten tilanteiden fobia ja mielummin jätän julkaisematta, julkiset tilanteet ovat painajaisia!
tietenkin omakustanne voisi olla vaihtoehto, mutta eikö sitä käytännössä joudu markkinoimaan jopa enemmän? koska se on täysin omalla vastuulla. ainakin mitä olen lukenut menestyneistä omakustannekirjailijoista niin nämä ovat sellaisia karismaattisia tyyppejä jotka ovat tuoneet itseään ja työtään esille julkisesti...
Vastaukset 18
Vanhimmat
ei tarvitse luvata eikä osallistua. paitsi jos kirjasi saa hyviä arvosteluja ja myynti alkaa vetää, media kiinnostuu kirjasta ja haluaa tietää sen kirjoittajasta jotain. silloin kannattaa antaa haastattelu.
menestynyt omakustannekirjailija? kuka se on?
Suomen menestyneet omakustannekirjailijat ovat kait
Juha Vuorinen
ja
Kaari Utrio
vai onko niitä liuta muitakin ?
Haastattelut eivät sinänsä ole jännittäviä. Istut toimittajan kanssa kahvilla. Hän on ammattilainen ja osaa jututtaa ujoakin ihmistä. Jonkin verran kustantamot valmentavat uusia esikoiskirjailijoita, mm. se, että kaikki mitä sanot voidaan julkaista. Ei siis kannata möläytellä mitä sattuu. Tai kertoa salaisuuksia.
Hyviä vastauksia edellä. Kustantamo pyrkii tukemaan sinua, älä anna pelkojesi hallita elämää. Toisaalta mihinkään ei ole pakko suostua, ellei halua tai pysty.
Onneksi esikois- ja muutkaan kirjailijat eivät ole sitä median halutuinta riistaa. Itse en ole julkaissut mitään enkä ole ollenkaan varma, saanko ikinä mitään läpi. Mutta jos ssan, niin osallistun erittäin mielelläni kirjamessuille ja muihin vastaaviin tapahtumiin, joissa voin puhua kirjoittamisesta.
Sen sijaan en ikinä antaisi ainuttakaan haastettelua naistenlehdelle tai muulle vastaavalle, joka haluaisi kirjoittaa henkilökohtaisista asioistani. En puhu niistä juuri muutenkaan enkä ole kiinnostunut toisten yksityisasioista.
" Sen sijaan en ikinä antaisi ainuttakaan haastettelua naistenlehdelle tai muulle vastaavalle "
hyvä Asiaihminen
älä aliarvioi naistenlehtiä vaan läpimurron tehtyäsi varaudu myös siihen, että saatat hyvinkin joutua lyömään äiti- tai isikorttia tai vieläpä Pirkkaan tai hesariin kolumnistiksi.
Toivonpa hyvinkin että saat bestsellerisi pian julkaistuksi !
Älä suotta jännitä, työstään on ihan kiva kertoa haastatteluissa.:) Ja kirjamessuilla on mukavaa porukkaa. Pakko ei ole, mutta henkilökohtaisuus edistää kirjasi myyntiä. Onnea jatkoon!
Siis juurikin tästä oli just juttua kirjailijablogeissa, siis julkisuudesta ja kirjalijuudesta ja siitä, onko se vai eikö pakollista. Eli siis ei ole pakollista, ihan itse saa päättää kuinka paljon osallisuu ja markkinoi...Hyvä homma. =)
Menehän kirjastoon ja selaa kaikki lehdet läpi viimeisen kuukauden ajalta. Laske, kuinka monesta eri kirjailijasta löydät jutun? Ja kuinka moni näistä kirjailijoista on jo ennestään tuttu?
Veikkaan että luku on lähempänä kahtakymmentä kuin sataa, ja suurin osa on ennestään tuttuja.
Tältä pohjalta voit valmistautua tulevaan julkisuusrumbaasi.
En tietääkseni aliarvioinut naistenlehtiä, vaan puhuin niiden tavasta kirjoittaa.
Yleensä ne tuovat esiin henkilön, missä hän on syntynyt (mitä ihmettä sillä on väliä????), mitä vanhemmat tekiviä (entä sillä?), missä asuu (toisarvoista) jne...seikkoja, joilla ei ole mitään tekemistä tekstini kanssa ja jonkalaisiin kysymyksiin en aio vastata, jos joskus saan jotain julkaistuksi. En muuten puhu tuommoisista asioista edes työpaikan kahvipöydässä.
voihööses sun kanssas
Asiaihminen !
Millaisia lehtiä luet, mitkä siis on mielestäsi niitä lukemisen arvoisia lehtiä ja tarpeellisia ?
On niitä sellaisiakin kirjailijoita (jopa oikein hyviä), jotka eivät ole julkisuudessa. Yleensä heidän kirjojaan ei osteta kovin paljon, koska ihmiset eivät tiedä niistä... Mutta mahdollista se siis on.
joojoojoo
tähän kohtaan voisikin kerätä listan
kirjailijoista, oikein hyvistä kirjailijoista, joiden kirjoja ei paljon osteta ja jotka eivät ole julkisuudessa.
Kiinnostaa....................... ketkä niitä oikein on ?
Minut kutsuttiin pienkustanjaksi esittäytyneen herran kanssa keskusteluun. Olin löytänyt hänet nettisivulta. Otin mukaani synopsiksen. Olen 27v nainen, aviossa, en enää tyttönen, mutta olin hermostua heti alkuun, kun mies selasi tai harppoi lukien kässärinpätkäni, sanoi siitä jotain tulevan jos suostuisin tiettyihin ehtoihin, niistä ensimmäisenä keskinäinen seurustelu ja jatkossa sitä samaa intiimisti, ja suu kiinni, sitten hän kehittelisi paisuttamaani kässäriä, ja mahdollisen julkaisun jälkeen jaettaisiin tulot ja menot sekä ehken koko elämämme. Jätin jutun ja miehen.
Mikä kustantamo??
En olisi uskonut tällä palatalla törmääväni tuommoisiin provoihin.
Huom: pienkustantajaksi esittäytyneen. Eli sama kuin esittäytyisi miljonääriksi.
Kustantajaksi voi esittäytyä kuka tahansa.
Johtopäätös: kustantajia ei kannata etsiä nettisivuilta, vaan kirjakauppojen hyllyiltä.
Siis ehdotat etsimään kirjakauppojen hyllyiltä
mitä ?