Linux on maailman paras käyttöjärjestelmä

tiedän kokemuksesta, ja osaan korvata puuttuvat ohjelmat muilla yleisemmillä tekniikoilla.
34336
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

ensimmäinen alkuperäinen omaperäinen hieno

Äänestä

Linuxissa ei ole muuta vikaa, kuin se, että asennuslevy pitää tehdä itse, ja se on tumpeloille ja kädettömille jo kynnyskysymys.
Ei helmiä sioille.
Linux pysyköön pienen järkiperäisen piirin käytössä.

Äänestä

linux ei ole käyttöjärjestelmä.

Äänestä
  • M-Kar:in mantran toistoa.
    Yleiskielessä lähes kaikkialla Linux on vakiintunut tarkoittamaan käyttöjärjestelmiä, vaikka kyse onkin vain ytimestä.

    Äänestä



  • . kirjoitti:

    M-Kar:in mantran toistoa.
    Yleiskielessä lähes kaikkialla Linux on vakiintunut tarkoittamaan käyttöjärjestelmiä, vaikka kyse onkin vain ytimestä.

    Linux on yksikkö, se ei voi tarkoittaa käyttöjärjestelmiä. Käyttöjärjestelmät ovat monikko.

    Eli otsikko on täysin pielessä, pitäisi siis olla linuxit ovat maailman parhaat käyttöjärjestelmät. Tässä vaan ei ole mitään järkeä koska Linuxia käyttää niin monta täyspaskaa käyttistä. Kyllä sillä parhaalla käyttiksellä on joku nimikin mutta ei tosiaankaan mikään Linux.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Linux on yksikkö, se ei voi tarkoittaa käyttöjärjestelmiä. Käyttöjärjestelmät ovat monikko.

    Eli otsikko on täysin pielessä, pitäisi siis olla linuxit ovat maailman parhaat käyttöjärjestelmät. Tässä vaan ei ole mitään järkeä koska Linuxia käyttää niin monta täyspaskaa käyttistä. Kyllä sillä parhaalla käyttiksellä on joku nimikin mutta ei tosiaankaan mikään Linux.

    niin, odottelen edelleen mielenkiinnolla kommentteja tuosta "linux" yleistyksestä. tuossa esimerkissäni(linkki) ei voida mielestäni puhua kovinkaan hyvästä käyttöjärjestelmästä.
    tietenkin tuon distron tarkoitus on hieman eri, kuin esim. nettisurffaus, mutta kun kerta yleistetään noin rankasti, niin tuohan kuuluu silloin mukaan.

    Äänestä

  • ps kirjoitti:

    niin, odottelen edelleen mielenkiinnolla kommentteja tuosta "linux" yleistyksestä. tuossa esimerkissäni(linkki) ei voida mielestäni puhua kovinkaan hyvästä käyttöjärjestelmästä.
    tietenkin tuon distron tarkoitus on hieman eri, kuin esim. nettisurffaus, mutta kun kerta yleistetään noin rankasti, niin tuohan kuuluu silloin mukaan.

    "..tuossa esimerkissäni(linkki)"

    Sehän on pelkkä kakrujen puuhastelu.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Linux on yksikkö, se ei voi tarkoittaa käyttöjärjestelmiä. Käyttöjärjestelmät ovat monikko.

    Eli otsikko on täysin pielessä, pitäisi siis olla linuxit ovat maailman parhaat käyttöjärjestelmät. Tässä vaan ei ole mitään järkeä koska Linuxia käyttää niin monta täyspaskaa käyttistä. Kyllä sillä parhaalla käyttiksellä on joku nimikin mutta ei tosiaankaan mikään Linux.

    Uname ilmoittaa kerneliksi Linux ja käyttöjärjestelmän nimeksi GNU/Linux kaikissa eri distroissa. Käyttöjärjestelmän versio (uname -v) sitten voi olla esim. Ubuntu SMP.

    Äänestä

  • ps kirjoitti:

    hieman parempi linkki.
    http://en.wikipedia.org/wiki/Damn_Vulnerable_Linux

    odotan erittäin suurella mielenkiinnolla perustelujasi.

    Käyttis / ydin... puhekielessä asiat yksinkertaistuvat. Jos tarkkoja ollaan ei Linux tai UNIX ole käyttis. Oikea termi on Linux- tai UNIX-pohjainen käyttöjärjestelmä. Samalla tavoin on olemassa NT-pohjaisia Windows-käyttöjärjestelmiä.

    DVL distrona suunniteltiin yhteen ainoaan käyttöön: tietoturvallisuuden opiskeluun. Distrossa oli kaikki mahdolliset aukot, jotka opiskelijan piti tukkia. Siinä tarkoituksessa mihin se oli suunniteltu se oli loistava.

    Miten tämä liittyy työpöytä- tai serverikäyttöön tarkoitettuihin distroihin kuten OpenSUSE?

    Äänestä

  • ps kirjoitti:

    niin, odottelen edelleen mielenkiinnolla kommentteja tuosta "linux" yleistyksestä. tuossa esimerkissäni(linkki) ei voida mielestäni puhua kovinkaan hyvästä käyttöjärjestelmästä.
    tietenkin tuon distron tarkoitus on hieman eri, kuin esim. nettisurffaus, mutta kun kerta yleistetään noin rankasti, niin tuohan kuuluu silloin mukaan.

    Ahaa. Kun puhutaan Windowsin käytettävyydestä modernissa työpöytäympäristössä, on siis myös laskettava mukaan myös Windows PE tai Windows Mobile. Kun nuo eivät työpöytäkäyttöön istu, on Windows siis maailman pskin käyttis.

    Äänestä

  • UPDATE_10099328 kirjoitti:

    Ahaa. Kun puhutaan Windowsin käytettävyydestä modernissa työpöytäympäristössä, on siis myös laskettava mukaan myös Windows PE tai Windows Mobile. Kun nuo eivät työpöytäkäyttöön istu, on Windows siis maailman pskin käyttis.

    Jos puhutaan työpöytäympäristöstä niin silloin kyse on tietysti työpöytäwindowsista, eli Windows 8 lähipäivinä.

    Linuxia taas käyttää aika monta käyttistä. Ei ole olemassa yhtä Linux-käyttöjärjestelmää.

    Äänestä

  • UPDATE_10099328 kirjoitti:

    Ahaa. Kun puhutaan Windowsin käytettävyydestä modernissa työpöytäympäristössä, on siis myös laskettava mukaan myös Windows PE tai Windows Mobile. Kun nuo eivät työpöytäkäyttöön istu, on Windows siis maailman pskin käyttis.

    mitä sinä horiset?
    aloittaja sekoili jotain ja erittäin karkeasti ja luuli linuxia käyttöjärjestelmäksi. windwonds ei kuulu asiaan millään tavalla, ellei se satu käyttämään linuxia. tuskin ainakaan mickrosoftilla myöntävät jos ovat siitä jotain osia varastaneet.

    Äänestä

Linux ei ole käyttöjärjestelmä, se on järjestelmäydin!

Äänestä

Linus nuorena poikana kun alkoi 90-luvun alussa kerneliä koodaamaan, teki aika ratkaisevia virheitä järjestelmäarkkitehtuurin suunnittelussa, joita ei enää pysty korjaamaan. Sen takia esim. NASAn satelliiteissa tai teollisuusroboteissa ei voi linuxia käyttää, sinne tarvitaan paljon paremmat ja kehittyneemmät käyttöjärjestelmät (eli yleensä VxWorks noihin sovelluksiin).

Äänestä
  • Äläs nyt satuile. Ei siinä Linuxin arkkitehtuurissa mitään oleellista virheitä ole. Se mikä Linuxista puuttuu on se, että kehitysprosessi pitäisi olla alusta pitäen suunniteltu luotettavuuskriittisiin järjestelmiin ja Linuxissa näin ei ole ollut. Tämä kun on tapa jolla voidaan varmistua alhaisesta virhemäärästä.

    Se ei tarkoita sitä, että Linuxissa olisi jotain oleellista vikaa tai arkkitehtuurissa olisi jotain väärin. Linuxin kehitysprosessi vaan ei ole sellainen jota tarvitaan luotettavuuskriittisissä järjestelmissä.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Äläs nyt satuile. Ei siinä Linuxin arkkitehtuurissa mitään oleellista virheitä ole. Se mikä Linuxista puuttuu on se, että kehitysprosessi pitäisi olla alusta pitäen suunniteltu luotettavuuskriittisiin järjestelmiin ja Linuxissa näin ei ole ollut. Tämä kun on tapa jolla voidaan varmistua alhaisesta virhemäärästä.

    Se ei tarkoita sitä, että Linuxissa olisi jotain oleellista vikaa tai arkkitehtuurissa olisi jotain väärin. Linuxin kehitysprosessi vaan ei ole sellainen jota tarvitaan luotettavuuskriittisissä järjestelmissä.

    Linuxin arkkitehtuurissa on kaikki mahdollinen pielessä.
    Lue tuosta esim. qnx neutrinon teknistä arviointia, se on moderni käyttöjärjestelmä joka sai 9/10 pistettä.
    http://www.qnx.com/products/neutrino-rtos/qnx_neutrino.pdf
    Linuxissa on kaikki nuo myönteiset puolet päin p:tä huitaistu, laskin tuota lukiessa että linux olisi saanut ehkä -5 pistettä arkkitehtuurista.

    Äänestä

  • kaikki pielessä kirjoitti:

    Linuxin arkkitehtuurissa on kaikki mahdollinen pielessä.
    Lue tuosta esim. qnx neutrinon teknistä arviointia, se on moderni käyttöjärjestelmä joka sai 9/10 pistettä.
    http://www.qnx.com/products/neutrino-rtos/qnx_neutrino.pdf
    Linuxissa on kaikki nuo myönteiset puolet päin p:tä huitaistu, laskin tuota lukiessa että linux olisi saanut ehkä -5 pistettä arkkitehtuurista.

    QNX:n sivuilta ladattu materiaali lähinnä hehkuttaa QNX:ää, ei niinkään ole arvio siitä miten hyvä QNX:n arkkitehtuuri on Linuxiin nähden.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    QNX:n sivuilta ladattu materiaali lähinnä hehkuttaa QNX:ää, ei niinkään ole arvio siitä miten hyvä QNX:n arkkitehtuuri on Linuxiin nähden.

    Voi tuon saman materiaalin ladata myös riippumattomasta Dedicated Systemsin sivuilta, eli lähdekritiikkisi meni pieleen.

    RTLinux sai aika huonot pisteet DS:n vastaavassa linuxin analyyttisessa arvioinnissa. Se on arkkitehtuuriltaan tuollainen huonosti toimiva sekamelska viritys joka on alunperinkin huonosti suunniteltu.

    Äänestä

  • linux sai huonot pisteet kirjoitti:

    Voi tuon saman materiaalin ladata myös riippumattomasta Dedicated Systemsin sivuilta, eli lähdekritiikkisi meni pieleen.

    RTLinux sai aika huonot pisteet DS:n vastaavassa linuxin analyyttisessa arvioinnissa. Se on arkkitehtuuriltaan tuollainen huonosti toimiva sekamelska viritys joka on alunperinkin huonosti suunniteltu.

    Niin, RTLinux on reaaliaikaversio Linuxista ja Dedicated Systems taas erikoistunut vain niihin. Eli arviointi tehdään lähinnä reaaliaikaisuuden näkökulmasta.

    Ja mitä arvioihin tulee, se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat vai miten se meni...

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Niin, RTLinux on reaaliaikaversio Linuxista ja Dedicated Systems taas erikoistunut vain niihin. Eli arviointi tehdään lähinnä reaaliaikaisuuden näkökulmasta.

    Ja mitä arvioihin tulee, se kenen leipää syöt, sen lauluja laulat vai miten se meni...

    Tuolla nuo taustatkin ovat:
    http://es2.be/Experts/AboutDSExperts/Theexperts.htm
    Ovat nuo tyypit sekaantuneet mm. auto- ja lentokoneteollisuuteen. Niissähän tarvitaan äärimmäisen luotettavia, vakaita ja toimivia järjestelmiä. Sinäkö yrittäisit sinne linuxia asentaa?

    Äänestä

  • taustat kirjoitti:

    Tuolla nuo taustatkin ovat:
    http://es2.be/Experts/AboutDSExperts/Theexperts.htm
    Ovat nuo tyypit sekaantuneet mm. auto- ja lentokoneteollisuuteen. Niissähän tarvitaan äärimmäisen luotettavia, vakaita ja toimivia järjestelmiä. Sinäkö yrittäisit sinne linuxia asentaa?

    En tietenkään. Luotettavuuskriittisissä järjestelmissä keskeisenä asiana on kehitysprosessi, jossa huomioidaan virhemahdollisuuksia ja niiden välttämistä. Itse ohjelmisto kun mahdollistaa äärimmäisen määrän tiloja missä se voi olla joten ei oikeastaan ole muuta käytännöllistä tapaa tehdä luotettavia järjestelmiä kuin purkaa koko prosessi erittäin huolelliseksi.

    Linuxin tapauksessa näin ei ole tehty koska tälläiset asiat pitää huomioida projektia aloitettaessa. Tämä ei tarkoita sitä, että Linuxin arkkitehtuurissa olisi mitään pielessä. Ei vaan voida helposti todentaa koodin laatua koska kehitysprosessista se on puuttunut.

    Se ei myöskään tarkoita sitä, että Linux olisi jotenkin vähemmän kehittyneempi, itseasissa Linux sisältää varmasti kehittyneempiä ominaisuuksia koska sitä kehitetään nopeammin ja suuremmilla resursseilla. Luotettavuuskriittisiä järjestelmissä keskitytään virheettömyyteen ja kehitys on hitaampaa. Eli Linuxia kun tehdään ehkä jossain määrin hutiloiden kuten yleensäkin mainstream kerneleitä niin luotettavuuskriittisissä järjestelmissä hinkataan joka riviä pitkään ja hartaasti ja jokaista koodiriviä kohden kirjoitetaan paljon enemmän dokumentaatiota.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    En tietenkään. Luotettavuuskriittisissä järjestelmissä keskeisenä asiana on kehitysprosessi, jossa huomioidaan virhemahdollisuuksia ja niiden välttämistä. Itse ohjelmisto kun mahdollistaa äärimmäisen määrän tiloja missä se voi olla joten ei oikeastaan ole muuta käytännöllistä tapaa tehdä luotettavia järjestelmiä kuin purkaa koko prosessi erittäin huolelliseksi.

    Linuxin tapauksessa näin ei ole tehty koska tälläiset asiat pitää huomioida projektia aloitettaessa. Tämä ei tarkoita sitä, että Linuxin arkkitehtuurissa olisi mitään pielessä. Ei vaan voida helposti todentaa koodin laatua koska kehitysprosessista se on puuttunut.

    Se ei myöskään tarkoita sitä, että Linux olisi jotenkin vähemmän kehittyneempi, itseasissa Linux sisältää varmasti kehittyneempiä ominaisuuksia koska sitä kehitetään nopeammin ja suuremmilla resursseilla. Luotettavuuskriittisiä järjestelmissä keskitytään virheettömyyteen ja kehitys on hitaampaa. Eli Linuxia kun tehdään ehkä jossain määrin hutiloiden kuten yleensäkin mainstream kerneleitä niin luotettavuuskriittisissä järjestelmissä hinkataan joka riviä pitkään ja hartaasti ja jokaista koodiriviä kohden kirjoitetaan paljon enemmän dokumentaatiota.

    On myös lähinnä naurettavaa, kun on tehokas pc, 20kg rautaa ja 100-kertainen virrankulutus, niin se ei suoriudu yhtä hyvin raskaasta DSP-kuormasta kuin joku littana Blackberryn tablet os (jossa on niin oivallinen kerneli, qnx neutrino). Muutama akustinen soitin ja reaaliaikaiset efektit hyvin pienellä bufferilla.
    Linux (ja Windows) rajoittavat noita tietokoneen sovellus mahdollisuuksia ihan valtavasti (monissa muissakin asioissa kuin dsp:ssä), huonojen kerneleidensä takia.

    Äänestä

  • tarvitaan työpöydälläkin kirjoitti:

    On myös lähinnä naurettavaa, kun on tehokas pc, 20kg rautaa ja 100-kertainen virrankulutus, niin se ei suoriudu yhtä hyvin raskaasta DSP-kuormasta kuin joku littana Blackberryn tablet os (jossa on niin oivallinen kerneli, qnx neutrino). Muutama akustinen soitin ja reaaliaikaiset efektit hyvin pienellä bufferilla.
    Linux (ja Windows) rajoittavat noita tietokoneen sovellus mahdollisuuksia ihan valtavasti (monissa muissakin asioissa kuin dsp:ssä), huonojen kerneleidensä takia.

    RTLinuxikaan siis ei kovin hyvin suoriudu ja soveltuu lähinnä kevyille reaaliaikaisille prosesseille. RTLinuxhan pyörittää linuxin kerneliä yhtenä prosessina ja reaaliaikaisia prosessoja siinä rinnalla. Se on tuollainen purkkavirityksen tyyppinen pikakorjaus ja esimerkki todella höhlästä ja sekavasta järjestelmäarkkitehtuurista. Koko kerneli pitäisi laittaa perinpohjaiseen täysremonttiin että sen saisi korjattua paremmin toimivaksi.

    Äänestä

  • tarvitaan työpöydälläkin kirjoitti:

    On myös lähinnä naurettavaa, kun on tehokas pc, 20kg rautaa ja 100-kertainen virrankulutus, niin se ei suoriudu yhtä hyvin raskaasta DSP-kuormasta kuin joku littana Blackberryn tablet os (jossa on niin oivallinen kerneli, qnx neutrino). Muutama akustinen soitin ja reaaliaikaiset efektit hyvin pienellä bufferilla.
    Linux (ja Windows) rajoittavat noita tietokoneen sovellus mahdollisuuksia ihan valtavasti (monissa muissakin asioissa kuin dsp:ssä), huonojen kerneleidensä takia.

    Eihän reaaliaikaisuus auta kuorman raskauteen. Sehän ennemminkin vie tehoja pois mutta saadaan latensseja pienemmiksi.

    Äänestä

  • rtlinux kirjoitti:

    RTLinuxikaan siis ei kovin hyvin suoriudu ja soveltuu lähinnä kevyille reaaliaikaisille prosesseille. RTLinuxhan pyörittää linuxin kerneliä yhtenä prosessina ja reaaliaikaisia prosessoja siinä rinnalla. Se on tuollainen purkkavirityksen tyyppinen pikakorjaus ja esimerkki todella höhlästä ja sekavasta järjestelmäarkkitehtuurista. Koko kerneli pitäisi laittaa perinpohjaiseen täysremonttiin että sen saisi korjattua paremmin toimivaksi.

    Poistamalla koko reaaliaikaisuuden sotkemasta arkkitehtuuria? Eiköhän se onnistu ihan helposti kun ei käytä mitään RTLinuxia.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Eihän reaaliaikaisuus auta kuorman raskauteen. Sehän ennemminkin vie tehoja pois mutta saadaan latensseja pienemmiksi.

    Ainakaan dps sovelluksissa reaaliaikaisuus ei huononna suorituskykäkään millään tavoin, kun qnx pystyy keskeyttämään minkä tahansa prosessin suorituksen, tai prosessien välisen viestin välityksen missä tahansa tilassa ja jatkamaan niitä taas myöhemmin ilman että cpu tehoja haaskaantuu. Ehkä jos korkean prioriteetin keskeytyksiä tulee mikrosekunnissa paljon niin jonkinlaista havaittavaa vaikutusta on, mutta vaikka dsp käytössä ei minkäänlaista.

    Äänestä

  • ei huononna tehoja kirjoitti:

    Ainakaan dps sovelluksissa reaaliaikaisuus ei huononna suorituskykäkään millään tavoin, kun qnx pystyy keskeyttämään minkä tahansa prosessin suorituksen, tai prosessien välisen viestin välityksen missä tahansa tilassa ja jatkamaan niitä taas myöhemmin ilman että cpu tehoja haaskaantuu. Ehkä jos korkean prioriteetin keskeytyksiä tulee mikrosekunnissa paljon niin jonkinlaista havaittavaa vaikutusta on, mutta vaikka dsp käytössä ei minkäänlaista.

    Se kuluttaa aina huomattavasti prosessoriaikaa kun vaihdetaan tehtävästä toiseen. Paljon tehokkaampaa kun prosessori voi luukuttaa samaa säiettä pitkään yhtäjaksoisesti.

    Reaaliaikavaatimukset pakottavat tekemään vaihtamista tehtävien välillä ja se hukkaa tehoja.

    Äänestä

  • m-kar kirjoitti:

    Se kuluttaa aina huomattavasti prosessoriaikaa kun vaihdetaan tehtävästä toiseen. Paljon tehokkaampaa kun prosessori voi luukuttaa samaa säiettä pitkään yhtäjaksoisesti.

    Reaaliaikavaatimukset pakottavat tekemään vaihtamista tehtävien välillä ja se hukkaa tehoja.

    Eli esim. dsp-sovelluksissa ei tapahdu yhtään minkäänlaista tehojen hukkaa vaikka 20ms puskurilla. Aika ihmeellinen sovellus saa olla, joka pakottaa vaikka mikrosekunnin välein tehtävän vaihtoja, että prosessin vaihtoihinkaan menisi mitenkään huomattavasti cpu-aikaa.

    Äänestä

  • ei vaikuta kirjoitti:

    Eli esim. dsp-sovelluksissa ei tapahdu yhtään minkäänlaista tehojen hukkaa vaikka 20ms puskurilla. Aika ihmeellinen sovellus saa olla, joka pakottaa vaikka mikrosekunnin välein tehtävän vaihtoja, että prosessin vaihtoihinkaan menisi mitenkään huomattavasti cpu-aikaa.

    Jokainen tehtävän vaihto pistää pipelinet tyhjäksi prossusta, säikeen/prosessin tilan kopiointi vielä perään niin se kyllä on huomattava tehohävikki.

    Eikä tässä nyt ole kyse yhdestä sovelluksesta. On ihan normaalia, että prosessorilla on hoidettavana esim. 300 eri säiettä työpöytäympäristössä.

    Äänestä

Mulla on PC:ssä TVkaapeli yhteys ja modemi. Voiko käyttää TV-EA510 ADSL modem Router Firewall WLAN (802.11 b?g?n) langattoman kotiverkon luomiseen?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


jackthesnippet kirjoitti:

tiedän kokemuksesta, ja osaan korvata puuttuvat ohjelmat muilla yleisemmillä tekniikoilla.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu