riippuen siitä, onko
a) perhe itse ottanut yhteyttä
b) naapuri ottanut yhteyttä
c) viranomainen ottanut yhteyttä
d) lapsi itse ottanut yhteyttä
Voisiko olettaa, että olisi eroa?
a) perhe itse ottanut yhteyttä
b) naapuri ottanut yhteyttä
c) viranomainen ottanut yhteyttä
d) lapsi itse ottanut yhteyttä
Voisiko olettaa, että olisi eroa?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eiköhän suurin ero tule siitä, että onko kyse
koulutetusta ammattilaisesta lastensuojeluviranomaisena
vaiko "harrastelijasta" eli tästä "tuuraan vuoden lastensuojeluviranomaista vaikkei koulutus riitäkään".....
Kukaan ei varmaankaan haluaisi mennä bussin kyytiin,
jota ajaa henkilöautokortin omaava henkilö
taikka
kukaan tuskin haluaisi mennä leikkaukseen,
jossa sairaanhoitaja koulutuksen saanut henkilö tekisi leikkaustoimenpiteitä..............
Ei ole eroa edellä kysytyn perusteella.
Suurin ero tulee siitä, millainen sossu on ihmisenä.
Pahin on täysin huostahulluuteen höyrähtänyt kaistapää, jolla vaikka itsellä on huostatausta ja hirveä viha omia sairaita alkoholistivanhempia kohtaan. Sellainen tapaus on hirviö sossuna lastensuojelussa. Sellaisella kahelilla ei ole mitään oikeuden-, eikä suhteellisuudentajua. Alalta pois sellaiset umpihullut!
Vainoharhaisuus on riskitekijä huostaanotoissa.
SILMINNÄKIJÄ:
PAINAJAINEN PERHEESSÄ
Yle TV2 ke 18.4.12 klo 22.10
Kun isää epäillään insestistä, kansankodin viranomaisia ei pysäytä mikään - vaikka epäily osoittautuisi aiheettomaksi.
Tämän sai kokea Ruotsin Sandvikenissä asuva Jennin ja Thomasin perhe. Silminnäkijä esittää Ruotsissa suurta kohua aiheuttaneen Uppdrag Granskningin ohjelman perheen painajaisesta.
Tapahtumat alkoivat yhdestä puhelinsoitosta syyskuussa 2010. Jennin sisko teki ilmoituksen, joka johti perheen 3- ja 6-vuotiaiden tytärten kiireelliseen huostaanottoon. Isää epäiltiin tyttären seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Lapset oli otettu huostaan suoraan koulusta ja päiväkodista, ilman että vanhemmille edes ilmoitettiin etukäteen.
- Raskainta oli voimattomuuden tunne. Että lapset voidaan viedä noin vain, sanoo Thomas.
Epäilyn mukaan perheen tyttärellä on tapana "lypsää isän penistä". Isä pidätettiin ja myös äitiä syytettiin, koska hän ei ollut estänyt seksuaalista hyväksikäyttöä.
Kyseessä oli väärinkäsitys. Tyttärillä oli tapana tulla vanhempiensa sänkyyn viikonloppuisin. Vanhempi tytär oli koskettanut isän penikseen, mutta isä oli välittömästi siirtänyt käden pois.
Tapaus kertoo kafkamaisella tavalla, kuinka vääjäämättömästi viranomaiskoneisto toimii haluamaansa suuntaan, kun se epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Käräjäoikeus vapautti vanhemmat, mutta sosiaaliviranomaiset jatkoivat lasten huostaanottoa. Vapauttavasta päätöksestä huolimatta viranomaiset arvioivat, että lapsilla ei ole perheessä seksuaalisia rajoja. Edelleenkään näyttönä ei ollut muuta kuin yksi puhelinsoitto.
- Johtopäätökset olivat aivan sairaita ja hyvin loukkaavia, sanoo isä.
Kaikkiaan perhe joutui käymään läpi kolme oikeusastetta ennen kuin he vapautuivat syytöksistä. Yksi syytös koski perheen lomavideoita, joista tuli syyte lapsipornon hallussapidosta.
Tapaus osoittaa, miten lasten suojaksi tarkoitettu viranomaiskoneisto voi kääntyä täysin perhettä vastaan.
Uusinta torstaina 19.4. Yle TV2:ssa klo 23.35
Toimittaja: Hasse Johansson ja Nicke Nordmark
Alkuperäismateriaali: SVT, Uppdrag Granskning, Ruotsi
Suom.toteutus: Hannele Valkeeniemi
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta
---------
Suomalaisten sosiaalityöntekijöiden asenteet köyhiä kohtaan ovat Pohjoismaiden tylyimpiä.
Herää kysymys kuvittelevalko he olevansa jonkinlaisia "maailmanparantajia"?
Helsingin Sanomat 28.12.2010.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkimus Suomen sosiaalityöntekijät Pohjoismaiden tylyimpiä /1135262664287
---
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.2008, sosiaalialan koulutus ei ollut ajan tasalla, oli vain huolia ja varhaisia puuttumisia, jotka lisäsivät huostaanottojen määriä voimakkaasti.
Keskisuomalainen 27.3.2009.
Lastensuojelulaki tepsii Jyväskylässä
Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi vuodessa 70 prosentilla
Heljä Roikonen
27.3.2009 10:40 (Päivitetty 27.3.2009 10:40)
Lasten suojelemiseksi viime vuoden alussa käyttöön otettu lastensuojelulaki tepsi hyvin. Yhä useamman jyväskyläläislapsen asiat nostettiin niin sanotusti pöydälle ja viranomaisten arvioitaviksi.
Lain myötä Jyväskylän kaupungissa lastensuojeluasiakkaiden määrä lähes kaksinkertaistui vuodessa. Kun heitä edellisenä vuonna oli noin 1 300, viime vuoden lopulla heitä oli jo 2 215. Lisäys oli peräti 70 prosenttia. Aivan uusia asiakkaita oli noin 700.
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin yhteensä 1 059. Edellisvuoden 604:stä kasvua oli 75 prosenttia.
- Alun perin ennakoimme, että ilmoitusten sekä asiakkaiden määrä kasvaa kolmanneksella, mutta kasvu oli suurempi, toteaa lasten ja perheiden palveluyksikön johtaja Anne Seppälä.
Yleisimmin lastensuojeluasiakkuus merkitsi perheen ottamista lastensuojelun avohuollon tukitoimien piiriin. Tukitoimet ovat hyvin moninaisia perhetyöstä terapiapalveluihin.
Vastaavasti lasten huostaanottoja tehtiin viime vuonna hiukan edellisvuotta vähemmän. Valmiita päätöksiä rekisteröitiin 14. Hallinto-oikeudessa on käsiteltävänä yhä kuusi hakemusta.
Edellisvuonna valmiita päätöksiä syntyi yli kaksikymmentä.
------
Miesnäkökulmaa lastensuojeluun.
Suomen Mielenterveysseura.
Tiedotteet
31.8.2012 14.41
Palveluihin tarvitaan miesnäkökulmaa
Perhe- ja lapsensurmien taustoista eilen 30.8. julkistetussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksessä on useita konkreettisia suosituksia, joilla surmia voitaisiin ehkäistä.
Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohosen mielestä ohjenuorana tulee olla kolme tärkeää näkökulmaa: matalan kynnyksen palvelut, palveluiden räätälöinti ja miesten kuuleminen.
Mielenterveysseura on kehittänyt matalan kynnyksen kriisiapua ja puhunut matalan kynnyksen palveluiden vaikuttavuuden ja tärkeyden puolesta.
– Suomessa on kyettävä antamaan matalan kynnyksen palveluita ympärivuorokautisesti, toteaa Ruohonen.
Pelkät palvelut eivät riitä
– Nyt on tarkasteltava perhesurmia ja koko palvelujärjestelmäämme. Osataanko vaikeassa elämäntilanteessa olevia miehiä kuunnella ja auttaa? Selvityksestä nousee kuva, että osalla perhesurman tehneistä miehistä on ollut vaikea löytää oikeanlaista apua, vaikka olisivat yrittäneet sitä hakea. Hätää ei kuultu.
– Ei pidä mennä sen ikiaikaisen väitteen taakse, etteivät miehet puhu. Kyllä puhuvat, mutta pitää osata myös kuunnella.
Tarvitsemme nykyisen palvelujärjestelmän kehittämistä, täysin uusia palvelumuotoja sekä henkilökunnan lisäkoulutusta. Auttamistyön on oltava aiempaa moniammatillisempaa rajat ylittävää yhteistyötä. Silti on oleellista, että yksi auttajataho ottaa kokonaisvastuun ihmisestä.
– Julkista sosiaali- ja terveyshuoltoa on rakennettu ehkä liiaksi keskivertoihmiselle, jota ei edes ole. Ihmiset ja heidän elämäntilanteensa ovat erilaisia ja räätälöidyt ratkaisut ovat jääneet liian vähälle huomiolle.
Lisätietoja
Marita Ruohonen, toiminnanjohtaja
050 5677 526, marita.ruohonen(at)mielenterveysseura.fi
--------
Lastensuojelun asenteet pielessä.
Helsingin Puotilassa surmatun 8-vuotiaan pikkutytön kohtalo on paljastanut vakavia puutteita Helsingin kaupungin lastensuojeluviranomaisten toiminnassa ja asenteissa.
Ilta- Sanomat 31.8.2012.
http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288495745825.html
Lastensuojelun asennemuutos tarpeen.
Varatuomari Leeni Ikosen kannaotto professori Matti Rimpelän kirjoitukseen lasten huostaanotoista tullut kultakaivos ulkomaisille sijoittajille.
Kansan Uutiset Verkkolehti 19.5.2012.
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/lukijoilta/2227501/lastensuojelun-asennemuutos-tarpeen
-----
Ja varmaan melkoinen kultakaivos itseään kovasti mainostavalle varatuomari Ikoselle. Täälläkin saa aivan ilmaista mainosta....
Taktiikka sekin....
Oikeuskansleri:
Helsinki ei käsittele lastensuojeluilmoituksia tarpeeksi nopeasti.
Ehdottomien määräaikojen rikkominen vaarantaa lapsen turvallisuuden.
Yle uutiset 5.10.2012.
http://yle.fi/uutiset/apulaisoikeuskansleri_helsinki_ei_kasittele_lastensuojeluilmoituksia_tarpeeksi_nopeasti/6323072
-------
Kun äiti ei osaa ja isä ei pysty
Anu Puska
Keskisuomalainen 4.10.2012 00:00 Karkkipäivä
Onnelassa nimeltä Suomi on lukuisia vanhempia, joiden ei pitäisi olla vanhempia. Tälläkin hetkellä jossakin on pieni ihminen, jonka hätää kukaan ei näe, tai ole näkevinään.
Tässä tarpeeksi perusteluja sille, miksi Markus Nummen vuonna 2010 Finlandia-ehdokkaana olleen romaanin sovittaminen KOM-teatterin lavalle on ollut ehdottoman hyvä idea. Aihe on mittaamattoman tärkeä, ja sitä on hyvä pitää esillä kaikin mahdollisin tavoin.
Tomin (Juho Milonoff) äiti (Vilma Melasniemi) ja isä (Niko Saarela) ovat eronneet, ja kumpikin on omalla laillaan kykenemätön huolehtimaan lapsestaan. Niinpä Tomi huolehtii itse itsestään. Tomista tulee sankari nimeltä Tok Kilmore, joka itsensä lisäksi haluaa huolehtia naapurin prinsessa Sessasta, jota Punainen Kobra pitää vankinaan.
Punainen Kobra on yhtä kuin tilanhallintasuunnittelija Paula Vaara (Laura Malmivaara) punaisissa sukkahousuissaan, Sessa puolestaan hänen tyttärensä Mirja.
Kun elokuva-käsikirjoittaja Ari Anttila (Pekka Valkeejärvi) eräänä päivänä kaupan kassalla lainaa Tomille rahaa, Tomi tarttuu häneen kuin hukkuva oljenkorteen. Sessan pelastamiseen tarvitaan luotettavan aikuisen apua.
Milonoff rakentaa Tomi-pojan uskottavasti. Aluksi hahmo näyttäytyy ehkä turhan koomisena, mutta saa onneksi näytelmän edetessä syvempiä sävyjä. Näytelmän toinen näkökulmahenkilö on Malmivaaran tulkitsema Paula Vaara. Lastaan lyövä ja laiminlyövä Vaara rakastaa järjestystä ja kauneutta, mutta on itse kävelevä kaaos. Vaarassa riittää näyttelemistä, ja Malmivaara lataakin hahmoon kaikkensa saaden aikaan vastenmielisen seinähullun. Vaikka sekopäisyys on sinänsä kiinnostavaa, Vaaran hahmoon projisoidaan hieman liikaakin. Mielenvikaisuus on nousta nousta näytelmän pääteemaksi.
Valkeejärvi, Tomia luotsaava naapurin Ari, on näytelmän hyvä ihminen. Eeva Soivion päättäväinen sosiaalipäivystäjä palauttaa hieman uskoa siihen, että vanhempainsuojelun sijasta jossain tehdään jopa lastensuojelua.
Niko Saarela koskettaa Erkin Valinnan Erkkinä. Reppana kauppias onkin filosofi, joka ymmärtää sanoa epävakaalle Paula Vaaralle asioita kuten: ”Ihmisen täytyy hengittää elääkseen.”
Ajan hengen mukaisesti esityksessä on runsaasti videomateriaalia. Muutamaa kekseliästä ja kaunista kuvaa lukuunottamatta se ei kuitenkaan tuo esitykselle juurikaan lisäarvoa.
KOMin Karkkipäivä on silmiä avaava teos, jonka teho perustuu realismiin. Kolkkoa oloa helpotetaan lopussa toivonpilkahduksella.
Näyttämösovitus Markus Nummen romaanista: Anna Viitala. Ohjaus: Pekka Milonoff. Rooleissa: Laura Malmivaara, Vilma Melasniemi, Juho Milonoff, Niko Saarela, Eeva Soivio, Pekka Valkeejärvi.
-------