ISOPTIN ja KATETRIABLAATIO

Ei ole kokemusta Isoptinistä, mutta ablaatiosta kylläkin, ja olet ehkä jo löytänytkin sivustoja aiheesta. Täällä on runsaasti keskusteluja aiheesta.

Sinänsä ablaatio on kivuton, ainoastaan puudutuspiikki nivuseen tuntui ilkeältä, mutta kesti vain hetken. Rytmihäiriön aikaansaaminen ei tunnu kivuliaalta ja itse olin toimenpiteessä n tunnin ja sitten piti maata n nelisen tuntia haulipussi nivusissa.

Jännitin ihan hirveästi ja olin siirtäny menoa tutkimukseen jo vuosia , ja ihan turhaan!!!

Ei ole kokemuksia isoptinista, mutta kokemus löytyy katetriablaatiosta. Se tehtiin Päijät-Hämeen Keskussairaalassa. HUONO KOKEMUS TUOSSA SAIRAALASSA!!!

Mun "tarina":

Itse operaatiossa lääkäri ei kysynyt minulta kertaakaan, esim. "Tuntuuko tutulta?" vaan hän käänteli nappuloita jostakin laitteesta ja mumisi itsekseen. Oikealla puolellani, suunnilleen kyljen kohdalla oli muovinen sermi aivan kuin tarkoitukseni ei olisi nähdä toista lääkäriä (jota siellä varmana oli). Sairaanhoitaja kyseli ajoittain "Miltä tuntuu?" ja vastasin niihin. Kerran sain jotakin lääkeainetta suoraan suoneen, kun minua ahdisti. En tiedä mitä minulle tehtiin, mutta se tuntui kuin oikea puoli olisi ikään kuin "tärähtänyt" irti alustalta, jossa makasin. Olo oli hyvin yksinäinen, kun lääkäri ei juuri puhunut minulle vaan laitteelle ja hoitajakin jutusteli muiden kanssa.

Voiko tätä kutsua vielä inhimilliseksi? Operaatiossani lääkäri ei kertaakaan kysynyt mitään, sairaanhoitajakin vain voinnista. Ei mitään sydämen tuntemuksista. Lääkäri mumisi laitteille, selkä minuun, potilaaseen päin. Tutkimus kesti puoli tuntia. Voiko siinä ajassa muka löytää rytmihäiriötä?

Ja ei mua oteta vakavasti, olenhan "vasta 18v." (täytän alle kuukauden päästä 19). En suostu enää menemään Päijät-Hämeeseen! Mulla ei ollut haulipussia, vaan hiekkapussi ja se oli mulla vaan kaksi tuntia.