Olen lukennut monta tarinaa, siitä että jos esim. sukalainen on kuollut, niin se on alkannut "kummittelemaan" jossain talossa. Vaikka sanotaan että kummituksia ei ole, mutta tämä on totta: Vuoden 2012 alussa isoäitini kuoli, ja sillonkun tieto oli tullut kaikille sukulaisilleni, kaikkien telkkarit olivat itsestään auenneet ja sieltä oli tullut ohjelma, jossa kerrottiin siitä miten sukulaisen kuolemasta pääsee yli! Olin silloin itse perheeni kanssa kotona, ja näin sen, kun tv aukesi... Sitten siellä talossa jossa isoäitini asui, on alkannut tapahtumaan kummia, esim. maitotölkit ovat saattanneet liikkua jääkaapista muihin hyllyihin! Oikeastaan mua ei pelota, vaan on sellanen turvallinen olo, koska isoäitini oli mulle tosi tärkee ja rakas, niin tuntuu vähän niinkun sellaselta, että isoäitini olisi aina mun kans siellä talolla... Varmaan vaan ne, jotka ovat joskus jotain kummalisuuksia kokennu, uskoo tän...
Onko teille tapahtunnut mitään "kummuuksia" ?
2012omenaomena
12295
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
entisessa kodissani astiat kilisivät tiskialtaassa.. oli aika karmivan kuuloista öisin!
Ei yhtään mitään ole tapahtunut, vaikka isä, ystävä, kavereita delannu, niin ei kukaan tule minun luokse kummittelemaan,,vaikka jopa vähän niin sovittiin joidenkin kanssa eläessään.
Mikä heitä pidättelee ilmestymästä, tulis edes vähän joskus kolistelemaan edes, kai se on vain niin, että ihminen vain häviää kaikkineen olemassaolosta kuollessaan, vaikka toisin uskotellaan?
On meilläkin kyllä kummitellu yläkerrassa,kun ostettiin mun miehen vanha 1900 alusa rakennettu kotipaikka. Sain kuulla myöhemmin että appiukon mummu oli kuollut siinä talosa ja yläkerrassa, se oli ainut kerta kun kuulimme kolistelua mutta mietiyyttää se vaan kauan aikaa.
"...on alkannut tapahtumaan kummia, esim. maitotölkit ovat saattanneet liikkua jääkaapista muihin hyllyihin!..."
Onko tölkkien siirtely parantanut järjestystä jääkaapissa ?
Jos, näin, kyseessä on todella hyödyllinen kotikummitus.
Olen kuullut tapauksista, joissa kummitukset sammuttelevat päälle unohtuneita valoja ym. sähkölaitteita saattaen pelastaa kiinteistön suureltakin tuholta.
Ehkä kannattaisi yrittää kouluttaa kummituksia suorittamaan kotiaskareita, esim. siivoamaan.
Ei se taida onnistua, enemmänkin ne tuntuvat pitävän sekaisista paikoista, ullakoista jne.
Kannattaisi kuitenkin ehkä yrittää.
Kummitukset saisivat hyödyllistä työtä turhan pelottelemisen sijaan.
Ei. Oikeasti tuollaiset jutut ovat hourupäiden huorupuheita.
^ Just tuollaisen vuoksi en viitsi kertoa mielenkiintoisia juttuja, mitä on tullut vastaan.
Pappani kuoli hyvin sairaana päälle kuukausi sitten ja nyt myöhemmin kun asiaa miettii, niin saattoi johtua surusta; kun samana yönä makoilin valveilla sängyssä vielä hiukan itkien eikä uni tahtonut tulla. Mieheni oli jo nukahtanut ja makuuhuone pimeä eikä mistään päässyt valoa sisään, näin sängyn vieressä seinässä liikkuvaa himmeää valoa, tarkistin, että tuleeko se pihalta verhojen välistä, mutta ei. Katselin valoa ja tunsin lämpöä, en pelännyt tai mitään, se rauhoitti kummasti ja sain nukahdettua. Pappa luultavasti kävi tervehtimässä viimeisen kerran. Muistan nähneeni unta hänestä sen jälkeen, siinä hän oli hyvässä kunnossa ja ryhti samanlainen kuin n. 10 vuotta sitten. Pappa nauroi paljon unessani ja muistan hänen kiittäneen minua jostakin en vain tiedä mistä.
Olin kavereiteni kanssa ulkona halloween iltana. Kävelimme katua ja katsoin yhelle pihalle ja siinä oli laiva tai vene ja siellä oli sellainen ihmisen muotoinen hahmo ja siellä loisti,pelästyin aivan hirveästi. Sanoin siitä kaverilleni ja näytti aika pelästyneeltä. Kivat siinä pimeällä kadulla.
Pappani oli saanut yhdeltä sukulaiselta lahjaks semmosen violetin pehmoisen "smiley" pallon jolla oli villalangasta tehtyä tukkaa... ja kun tätä palloa löi niin se alkoi nauramaan. Mummu ja pappa muutti toiselle paikkakunnalle ja noin 2kk muuttamisen jälkee papalla todettiin syöpä. Pappa sitten kuoli noin 6kk jälkeen. Siitäkin on jo 6 vuotta.
Mummu jäi yksin mut me käydään perheen kaa joka vuosi useampaan otteeseen kyläilemään sinne. Papan kuoleman jälkeen on ollu vähän "creepyä" olla siellä koska mulle on sattunu ja tapahtunu kaikennäköstä yliluonnollista mun lapsuudesta asti.
Noin 3 vuotta papan kuoleman jälkee ku oltiin mummulla kylässä...niin me alettiin yhessä keskustelemaan papasta. Tämä violetti smiley-pallo oli keittiön ikkunalaudalla yhdessä kupissa. Se alko räkättämään itsekseen ku puhuttiin papasta.
Erikoisen jutun tästä tekee se...että se pallo ei oo toiminu moniin vuosiin.
Se räkätys vaan jatku ja jatku ja ei millään meinannu loppua! Joku meijän perheest otti sen käteen ja löi sitä pöytään et se räkätys loppuis mut ei... ei loppunu. Se nauro kuitenki vielä jonkun aikaa ja sit loppu.
Oltii kaikki vähän hämmentyneitä mut alettiin tuotapikaa juttelemaan taas papasta. Hetken kuluttua se alko taas nauramaan se pallo.... ja sama jatku...se nauro ja nauro eikä millään meinannu loppua. Sit ku se loppu niin löin sitä pöytään et se alkais nauramaan kun se kerta toimi taas. Ei mitään.... ei ääntäkään ku sitä löi. Se oli tosi kummallinen tilanne. Tuli semmonen olo että pappa on läsnä meidän kanssa siellä. Et tavallaan ei oo mummu sittenkään yksin... :)
Monesti oon miettiny et...ois kiva vaan pistää se pallo pöydälle ja kysyä ääneen että.. "Ootko sä pappa musta ylpeä? Ootko sää ylpee siitä mimmonen musta on kasvanu?" "Ootko sä onnellinen? Jos oot onnellinen niin pistä toi otus taas nauramaan..." Olis vaan kiva tietää että.... onko pappa nähny millanen mä oon tänä päivänä. Kun olin 13v kun pappa kuoli. Nyt sitä ollaan jo 18.
Mua kihelmöi niin kovasti kokeilla tätä mut en vaan uskalla... se vasta varmistaiskin että pappa on vielä lähellä.
Uskon jo valmiiksi että pappa on mummun luona... siellä tuntuu semmonen jännä... aina ku on mummulla.
Oma äitikin on sanonu että pappa on sielä. Tämä kyseinen pappa on siis äitini isä.
Tämmönen kummituskokemus oli mulla kerrottavana : ) On sitä kaikkee muutakin tapahtunu vuosien aikana... mut tää on kaikista niistä merkittävin ja...mun mielestä erikoisin kokemus tämmösiin paranormaaleihin juttuihin liittyen...minkä oon koskaan ite kokenu.