painajaisten musta peikko
valtaa silloin ihmismielen
halvauttaa ja salpaa kielen
Voimiaan ei peikko säästä
uhriaan se irti päästä
mukaan vie luo kummajaisten
valtakuntaan painajaisten.
Siel taistelevat menneet kansat
tappoaseet,julmat ansat
hengen vievät kylänväen
kyynelsilmin kaiken näen.
Soturit nuo aikain takaa
pelkoa ja tuskaa jakaa
alkanut on taisto turha
palkintona itsemurha.
Puiset keihäät puhkoo lihan
haistaa voin mä raa´an vihan
viuhuvat myös nuolet huomaan
kuolemaa ne tulleet tuomaan.
Kuulen miesten äänet kovat
vaik korvissani vielä ovat
kauhunhuudot pienten lasten
joutuessaan seinää vasten.
Ei naisiakaan sääli kukaan
kurimus vie kaikki mukaan
hulluus iskee ihmisjoukkoon
ajettu on heidät loukkoon.
Ei kukaan säästy päivään uuteen
vaeltavat ikuisuuteen
yksinäinen pieni kansa
kohtas vihdoin voittajansa.
Mä joka yö nään omin silmin
tapahtumat kauhufilmin
mukaan joudun verityöhön
pimeään kun liun yöhön.
Ja pelkään taas,kun vaivun uneen
peikko huomaa halvaantuneen
uudelleen se näyttää untaan
matkaa pahan valtakuntaan.
valtaa silloin ihmismielen
halvauttaa ja salpaa kielen
Voimiaan ei peikko säästä
uhriaan se irti päästä
mukaan vie luo kummajaisten
valtakuntaan painajaisten.
Siel taistelevat menneet kansat
tappoaseet,julmat ansat
hengen vievät kylänväen
kyynelsilmin kaiken näen.
Soturit nuo aikain takaa
pelkoa ja tuskaa jakaa
alkanut on taisto turha
palkintona itsemurha.
Puiset keihäät puhkoo lihan
haistaa voin mä raa´an vihan
viuhuvat myös nuolet huomaan
kuolemaa ne tulleet tuomaan.
Kuulen miesten äänet kovat
vaik korvissani vielä ovat
kauhunhuudot pienten lasten
joutuessaan seinää vasten.
Ei naisiakaan sääli kukaan
kurimus vie kaikki mukaan
hulluus iskee ihmisjoukkoon
ajettu on heidät loukkoon.
Ei kukaan säästy päivään uuteen
vaeltavat ikuisuuteen
yksinäinen pieni kansa
kohtas vihdoin voittajansa.
Mä joka yö nään omin silmin
tapahtumat kauhufilmin
mukaan joudun verityöhön
pimeään kun liun yöhön.
Ja pelkään taas,kun vaivun uneen
peikko huomaa halvaantuneen
uudelleen se näyttää untaan
matkaa pahan valtakuntaan.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toivon sulle huomisesta hyvää viestintuojaa
joka armoa vihdoin sulle tarjoaa ja suojaa
Ethän yksin ole sinä syyllinen kauhuun
jolla pahat uhrinsa pisti uunin sauhuun
tai muuhun kauhuun ja hirvitykseen
kun inhimillisyys unohtui sikseen.
Ihmisille jo taas hyvää toivotaan
luontoa yhdessä parannetaan
Kun silmäni mä uneen lummin,
saapuu sota monin summin.
Jostain ihmeen kaukaa kaikaa
pommit, turmat, surmat kaikaa.
Väki näkyy pakenevan länteen,
missä lienee paon paikka jänteen?
Pommikoneet päällä lentää,
täältä ei niin vain voi poies entää.
Tekolentokone lailla pommien,
keskeytti mut' kesken hommien.
Mitä minun nyt siis pitäis' pelätä,
sanon sulle, pelot itseksesi vain sä selätä.
Uni on unta,
kuin entistä lunta.
Uni on nyt ja tulevaisuus,
entisyys ja elon olevaisuus.
kaikaa = raikaa,
mutta väliäkö hällä, mulla tiukkaa.
Painajaiset julmat, pahat
pakokauhut kauhistavat
unohtuneet on jo melkein
luojan kiitos, vaikka elkein
tyrannin ne seuras vielä
nuoren naisen kulkutieltä.
Nyt oon vanha, enkä enää
kunnon muista puukonterää
enkä hirmu kiinalaista
miestä, joka ajoi takaa
tätä nuorta sievää naista
pellonlaitaa suomalaista.
Verkkojaan yhä punoo hämähäkki
saalistaa kärpäsraukkaa
yön pimeydessä hyökkää
Ja veden alla vanha Näkki
vain nyökkää
kun kun saalistansa ajaa
Vakaa vanha Väinämöinen
yhä noituu vanhaa rysää
ja vanhaa eukkoansa
Ei edes mun rakasta piipunnysää
enää imeä mun sallis...