Eli miten elät?
Esim.minkä ikäisenä sait lapsen?oletko isän kanssa vielä yhdessä?opiskeletko jne..
-Tällä palstalla on haukuttu nyt niin paljon
teiniäitejä että eiköhän katsota miten meillä
todellisuudessa menee!Kaikki teiniäidit-ja isät
ex-teinivanhemmat kertokaa elämästänne.:)
Esim.minkä ikäisenä sait lapsen?oletko isän kanssa vielä yhdessä?opiskeletko jne..
-Tällä palstalla on haukuttu nyt niin paljon
teiniäitejä että eiköhän katsota miten meillä
todellisuudessa menee!Kaikki teiniäidit-ja isät
ex-teinivanhemmat kertokaa elämästänne.:)
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olen ns.ex-teiniäiti jolla on 3lasta.Naimisissa
ollaan ja opiskelen.Mieheni on töissä.Vapaa-aika
menee lasten kanssa touhutessa jne..Aivan yhtä
normaalia elämää vietämme kuin "vanhat"äidit ja isät.
Itse olen vasta raskaana, mutta vastailen tietojeni mukaan kuitenkin nyt jo.
Elän kihlattuni kanssa yhdessä. Yli kolme vuotta yhdessä oltu, ja asuttukin yhdessä jo melko kauan. Vielä kerrostalossa, mutta omakotitaloon ollaan muuttamassa parin vuoden sisällä. Käyn tällä hetkellä vain töissä, jotta saamme tarpeeksi säästöjä kasaan.
Kerron tässä myös erään tuttavani elämästä, joka sai lapsensa 4vuotta sitten, jolloin hän oli vasta 16-vuotias. Hän tosiaan sai lapsensa juuri 16vuotta täytettyään, on edelleen lapsen isän kanssa yhdessä, ja naimisiin menivät juuri viime vuonna. Ovat olleet nyt yhdessä melkein 6vuotta. Hän on nyt saanut ammattikoulunsa päätökseen, ja aikoo jatkaa vielä ammattikorkeaan. Isä käy töissä neljänä päivänä viikossa, ja tienaa hyvin. Lapsi on neljänä päivänä viikossa päivähoidossa äitinsä luona, joka on perhepäivähoitaja ja kolmena päivänä sitten kotona. Isä on nyt 22-vuotias. He asuvat isossa omakotitalossa, ja suunnittlevat toista lastaan. Pärjäävät erittäin hyvin, he ovat pienen kunnan ainoat teinivanhemmat ja ovat saaneet kiitosta jopa kunnanjohtajalta siitä kuinka hyvin ovat pärjänneet.
Joten tässä hyvä esimerkki, siitä kuinka teinivanhemmat saattavat pysyä yhdessä ja kuinka heidän ei aina tarvitse käydä sossun luukulla. Mitäköhän väärää DonJ tästä keksii.
Olin 16 kun sain lapseni. Olin vuoden kotona lapsen kanssa, sitten kävin lukion ja kirjoitin ylioppilaaksi, minkä jälkeen menin töihin ja sillä tiellä olen yhä, eli samassa työpaikassa. Ammatti pitäisi hankkia, ja sen aion tehdä tässä jossain vaiheessa työn ohessa, kun lapset ovat isompia ja iltaisin on enemmän aikaa lukea.
Esikoiseni isän kanssa en enää ole yhdessä, mutta olemme ihan kohtuullisissa väleissä ja asumme melko lähekkäin. Esikoiseni siis tapaa isäänsä usein. Toisen lapseni isän kanssa olen naimisissa.
Elänyt olen siis äitiys- ja vanhempainrahalla, opintotuella ja palkalla, noin tiivistettynä.
Missä viipyy teiniäitien menestystarinat??
Valitettavasti tällä palstalla ei paljonkaan teinivanhempia käy, jostain kumman syystä. Tämä on vain lapsellisten aikuisten temmellyspaikka, joille tämä gallup ei ole, joten vastauksia tuskin paljonkaan tulee.
Minä lähden nyt nauttimaan tyäsi-ikäisyydestäni, joten pitäkääpä te aikuiset palsta mukavana leikkikenttänä. Täällä saatte temmeltää aivan rauhassa kun teidnä tuntuu kovin usein tekevän mieli heittäytyä erittäin lapsellisiksi. Ehkä ette voi näyttää todellista puoltanne tosielämässä, koska teitä pidettäisiin tyhminä ja lapsellisina, mutta onneksi tällä palstalla saatte rauhassa näyttää lapsellisuutenne.
Me teinivanhemmat olemme siirtyneet jo muille maille, ja minäkin aion vähentää tällä palstalla käyntiä hyvin roimasti, koska tämä ei ole todellakaan enää mikään teinivanhempien paikka. Otsikonkin voisi vaihtaa vaikkapa tälläiseksi: Lapselliset aikuiset haukkuvat teiniäitejä. Keskustelua teinivanhemmuuden huonoudesta.
Onneksi olen itse ainakin varma, että pärjään hyvin lapseni kanssa, ja olen hänelle paras mahdollinen äiti, ja onneksi häneltä hyvä isäkin löytyy.
On sulle varmasti jo sata ja tuhat kertaa sanottu, että lopettaisit tuon ainaisen pääsi aukomisen, se ei hyödytä mitään, eikä muuta kenenkään teiniäidin/isän mielipidettä. Teet itsestäsi typerän ja kehittävään keskusteluun kykenettömän. Hanki siis parempaa tekemistä tai käy kotonasi kasvamassa ja opettelemassa, miten keskustellaan rakentavasti. Täällä teiniperhet tarvitsevat tukea ja sitä eivät ainakaan sinulta kaipaa.
Elina 23v.
Itsekin ajattelin samaa ja oleni loinen myös siitä, että muutkin teiniäidit ovat asian havainneet ja siirtyneet paremmille maille.
Aurinkoisia kesäpäiviä jokaiselle! :)
Olin kaks kuukautta vajaa 16 kun tyttö syntyi enkä ole isän kanssa yhessä ja parin viikon päästä alotan ammattikoulussa.
Mun ja tytön kanssa asuu mun kihlattu.
Sain lapseni ollessani 17v,täytin kuukauden kuluttua synnytyksestä 18.
Olen lapsen isän kanssa kihloissa,asumme rivitalossa vuokralla,lapsen isä täyttää 22,ja on töissä,EMMEKÄ SAA MINKÄÄNLAISTA TOIMEENTULOTUKEA!Saamme vanhempainrahan ja lapsilisän Kelalta,jotka kaikki saavat!
Minä opiskelen Lähihoitajaksi,menen aikanaan takaisin kouluun,vielä ei ole kiire,menen kun olemme lapsen kanssa valmiita siihen.
hei
lapseni on 6kk,sain hänet 19 vuotiaana. asumme vuokrakaksiossa: minä,tyttömme,mieheni (eli tytön isä) ja hauvelimme.
opiskeluni jäivät kesken kun sain lapsen mutta tarkoitus olisi jatkaa kunhan vauva on isompi.
menee tosi hyvin,mutta ainoa ongelmamme on se perkuleen raha.. nyt alkaa jo näyttää paremmalle. oma mokamme, velkoja olemme tehneet.. mutta onneksi alkaa nyt aurinko paistamaan:)
Olemme naimisissa, meillä on kaksi lasta, joista toinen on 1v7kk ja toinen 8kk. Itse olen 19 ja mieheni 23. Tulomme ylittävät 3000€/kk ja siihen vielä lapsilisät ja vanhempainrahat. Teen itse mallintöitä, joten minä saan olla suurimman osan ajastani kotona, eikä lapsia tarvitse viedä hoitoon! Lasten isä, eli mieheni, tekee töitä viitenä päivänä viikossa ja viikonloput sitten saammekin rentoutua ja viettää aikaa koko perheen voimin! Naimisissa olemme olleet kaksi vuotta, ja "vieläkin" menee todella hyvin ja kyllä me näemme itsemme vielä vanhoina ihmisinäkin toistemme kanssa kiikkustuolissa istumassa:)
teini äiti aikoinani,kuten myös mieheni teini isä voin sanoa että ajoittain oli vaikeaa mieheni opisekeli itse olin työssä äitiyslomaan saakka ,saimme tukea sossusta siitäv kiitos yhteiskunnalle saimme myös tukea omilta vanhemmiltamme,nyt olen 40 vuotias 3vuotiaan pojan mummo ja koitan auttaa lastani ja hänen perhettään ja tietenkin lapsi on ihana "mummun mussukkA" sanoisin näin kyllä taloudellisesti aina pärjää jos vain henkinen kantti riittää. lapsen kasvattaminen aikuisesksi on kova homma.
menitkö 17v naimisii?
Miksi ei olisi voinut mennä?
naimisiin mentiin,koska oli tavallaan "pakko"kun omat ja appivanhemmat lopettivat se hölisemisen abortista (lapsi ei ollut vahinko) niin sanoivat että naimisiin menette ainakin joten myönnyimme,en ole kjoskaan käyttänyt vihkisormusta ja ole edelleen sitä mieltä,että on typerää pakottaa ketään naimisiin.Yhdessä ollaan kuitenkin ja esikoinen täyttää kohta 24v
Heräsipä minullakin tässä kysymys, että eikös Suomen laki sano jotakin tuohon naimisiin menemiseen alle 18v?
Siis kun nuori kuitenkin on vanhempiensa holhouksessa vielä silloin.
Ei kai se naimisiin meno silloin onnistu ihan noin vain? Pitääkös siihen saada joku erityislupa presidentiltä niin kuin esim. ajokortin suorittamiseen alle 18v?
Että sitä tuo yksi varmaan vähän ihmetteli?
Alle 18-vuotiaan naimisiinmeno edellyttää vanhempien suostumusta (josta mustaa valkoisella) ja oikeusministeriön lupaa.
Näin ainakin ennen. Tiedän, koska...
..olen itse mennyt naimisiin 18-vuotiaana, mieheni oli vielä alaikäinen (syy ei kuitenkaan ollut se, että olisin ollut raskaana, vaan ihan muut syyt). Ja vastoin kaikkia odotuksia, yhdessä ollaan vieläkin, eikä onnikaan ole karannut ikkunasta (15. avioliittovuosi menossa) :)
tosiaan niin kuin tuo toinenkin mainitsi alle 18-v saa mennä naimisiin, syyksi riittä esim. raskaus. Mä en tosin oo ihan varma tarviiko siihen nykyään enää vanhempien lupaa vai riittääkö pelkkä oikeusministeriön lupa, mulla kaverit meni naimisiin 16 ja 17 vuotiaina kun oli lapsi tulossa.
Elän suurimmaksi osaksi mieheni tuloilla, koska vanhempainraha ja lapsilisä menevät lapsen menoihin ja vauvan iän vuoksi en voi työelämäänikään palata. Isän kanssa olen siis yhä yhdessä ja vakituisessa työelämässä olen, vaikka nyt ä-lomalla olenkin. Tämä "miehen tuloilla eläminen" on pelkkä väliaikaisratkaisu, joka tulee muuttumaan ensi syksyyn mennessä, jolloin luultavasti poika menee hoitoon ja minä töihin.
siis joo, olin 16 kun aloin odottamaan ensimmäistä lastani,silloin saman ikäisenä menin kihloihin,muutimme yhteiseen kotiin,mies meni armeijaan,menimme naimisiin ja vauva syntyi,raskausaikana olin kaupassa töissä ä.lomaan asti joten sain ihan kivan äi.rahan
ja sitten sain sotilasavustusta. naimisiin menimme presidentti koiviston luvalla (se piti itse hakea kirjallisena) mies pääs armeijasta kun tyttö oli 0,5v ja mies meni töihin..
pari vuoden päästä sain toisen lapsen ja siitä kolmen vuoden päästä kolmannen.miehelläni on ollut aina ihan hyvä palkka eli sossuavustuksia ei saatu paitsi se sotilas avustus aikoinaan.
nuorin lapsista kun täytti kolme niin olin ollut kotona liki 9 vuotta yhteen kyytiin ja kiittuutettu pienellä rahalla eli mun oli jo aika mennä töihin. sain paikan isosta tehtaasta missä tänä päivänäkin teen kolme ja kiire aikoina viitävuoroo töitä..
olen itse nykyään 29v mies 33v ja lapset 12,10 ja 7 vuotiaita...siihen aikaan kun olin kotona niin sain är 60mk pv ja kun se loppui niin n.2500 mk kodinhoito tukea plus tietty lapslisät
kolmesta lapsesta yht.1971mk kk ja päälle mieheni palkka... menot oli niinkuin muillakin asuntolaina,vastike,puhelimet,sähkö jne jne...
kouluja en oo käyny kun peruskoulun ja aikoinaan mietin sitä kouluun lähtöä mutta en keksinyt mitä alkaisin lukemaan eli mikä musta tulee isona ja niin se sitten jäi ja vielä kun löysin työpaikan heti niin ei sitten tarvinnu enempiä miettiä... niin ja meidän liitto on ainakin vielä kestänyt ,kohta ollaan oltu kimpassa 15 vuotta.. ja siitä naimisissa 13v
Olin 17v vielä silloin kun tyttömme syntyi. Nyt olen 20v. Menimme mieheni kanssa naimisiin heti minun täytettyäni 18 vuotta ja olemme edelleen yhdessä. Yhteisiä vuosia on jo viisi takana. Tyttö oli isin kanssa kotona melkein vuoden, minä kävin opiskelut loppuun ja tällä hetkellä opiskelemme molemmat. Miehelläni oli jo ammatti, mutta hän jatkoi opiskelua vielä, itse aloitan opinnot ammattikorkeassa. hyvin on pärjätty ja tytöllä on aina ollut maha täynnä ja kuivat vaipat sekä puhtaat vaatteet. Mistään ei ole jäänyt paitsi vaikka rahaa ei olekaan kaikkeen mitä haluaisi. Tyttöämme rakastamme enemmän kuin monet "rikkaat" vanhemmat! Raha ei ole rakkautta.
Hei!
Tulin raskaaksi 17w, lapsi syntyi kun olin 18 ja nyt olen 19. että aika äkkiä tää aika tässä on kulunut.. :)vielä me miimun isän kans yhdessä ollaan vaikka tietysti vaikeitakin aikoja on ollut.mutta eteen päin porskutetaan!
Olen itse kodinhoidon tuella tällä hetkellä ja mieheni on ollut osa-aika töissä. rahaa ei nyt hirveesti oo mut kuitenkin pärjätään. Olen keskeyttänyt kauppa oppilaitoksen ja nyt olis tarkoitus suorittaa ne 1 1/2vuotta loppuun. ei sitä ilman ammattia pärjää. että näin meillä.
opiskeletko