Olemme saaneet lukea realismia tällä palstalla ylläpidon avustamana.
Tuosta tuputetusta realismista on kuitenkin realismi kaukana, sellaisena kuin se 'sanakirjamääritelmän' mukaan tulee ymmärtää.
Kirjoittaja ei huomioi valistuksen ja kansallisvaltion mahdollistaman demokratisoitumisen sekä teollistumisen vaikutuksia. Vaikka nämä eivät ole kaivattuja musiikillisia argumentteja, niillä on käänteentekeä merkitys mm musiikin historiassa.
Länsimaisten taiteiden kultakausi päättyi tämän yhteiskunnallisen kehityksen myötä mesenaattien puutteeseen ja viimekädessä vaikutusvallan vähentymiseen. Rahvas sai tuoda esille oman näkemyksensä ja suosiosta päättää ns suuri yleisö.
Maailmankuva on laajentunut eikä länsimaisen kulttuurin ylivalta ole itsestäänselvyys.tällaisessa ilmapiirissä ei suuriin taiteisiin ole perinteisessä mielessä syntynyt sitten 1800- luvun mitään uutta merkittävää (vähäisten poikkeusten vahvistaessa säännön).
Miten tämä liittyy Beatlesiin?
Beatles kiteytti tämän kehityksen. Se toi tekniikankin kehityksen mukaan tallenteilla, lentokonekiertueilla, stadionkonserteilla ja satelliittiesiintymisellä.
Heidän yksilöllisyytensä oli uutta. Erilaisten elementtien yhdistely, kokeilut, jotka mahdollisti suosio, avasi ovia muille.
Beatlesfanina yhdyn näkemykseen siitä, että Beatles on pikku bändi, joka teki siitä suurta. Ei muuta. Parempia tekijöitä löytyy kaikilla mittareilla. Bändillä oli hyvä tiimi ympärillään, tosin tiimi ei olisi ollut mitään ilman tätä bändiä.
Miksi Beatles siis säilyy? Se muutti aikalaisten elämää, suuren ikäluokan ja erityisesti usa:ssa. Se on hyvä peruste. Se ei selitä uusien sukupolvien antamaa suosiota. Se ei selitä asemaa vaikutteiden antajana.
Vastaus ei löydy yksin näppäristä melodioista tai lauluharmonioista osana tunnistettavaa soundia.
Vastaus löytyy varmaankin jostain Mansikkapaikan tai Lucyn demosta, jossa yhden nuotin sävelkululla - naurettavaa eikö - esitetty kohta saa aikaan värinää selkärangassa, ei vain minulle vaan miljoonille muille. Aina uusille miljoonille. Yksi nuotti ja se on vasta alkua.
Se, että miljoonilla on enemmän merkitystä kuin 100 hengen konserttiyleisöllä saamassa vastaaavaa, on demokratiaa.
Absoluuttista hyvää ei voikkaan määritellä. Objektiivisistä kriteereistä huolimatta kyse on subjektiivisestä kokemuksesta. Tuo yleistettynä tarkoittaa menestystä, myyntiä.
Beatlesin osalta asiaa monimutkaistavat osaltaan klassisen koulutuksen saaneiden kiinnostuminen. Se, että analyyseissään he huomasivat kouluttamattomien poikien käyttävän mielenkiintoisia musiikillisia koukkuja .
Realismia on se, että Beatlesin musiikki kiehtoo.
Tuosta tuputetusta realismista on kuitenkin realismi kaukana, sellaisena kuin se 'sanakirjamääritelmän' mukaan tulee ymmärtää.
Kirjoittaja ei huomioi valistuksen ja kansallisvaltion mahdollistaman demokratisoitumisen sekä teollistumisen vaikutuksia. Vaikka nämä eivät ole kaivattuja musiikillisia argumentteja, niillä on käänteentekeä merkitys mm musiikin historiassa.
Länsimaisten taiteiden kultakausi päättyi tämän yhteiskunnallisen kehityksen myötä mesenaattien puutteeseen ja viimekädessä vaikutusvallan vähentymiseen. Rahvas sai tuoda esille oman näkemyksensä ja suosiosta päättää ns suuri yleisö.
Maailmankuva on laajentunut eikä länsimaisen kulttuurin ylivalta ole itsestäänselvyys.tällaisessa ilmapiirissä ei suuriin taiteisiin ole perinteisessä mielessä syntynyt sitten 1800- luvun mitään uutta merkittävää (vähäisten poikkeusten vahvistaessa säännön).
Miten tämä liittyy Beatlesiin?
Beatles kiteytti tämän kehityksen. Se toi tekniikankin kehityksen mukaan tallenteilla, lentokonekiertueilla, stadionkonserteilla ja satelliittiesiintymisellä.
Heidän yksilöllisyytensä oli uutta. Erilaisten elementtien yhdistely, kokeilut, jotka mahdollisti suosio, avasi ovia muille.
Beatlesfanina yhdyn näkemykseen siitä, että Beatles on pikku bändi, joka teki siitä suurta. Ei muuta. Parempia tekijöitä löytyy kaikilla mittareilla. Bändillä oli hyvä tiimi ympärillään, tosin tiimi ei olisi ollut mitään ilman tätä bändiä.
Miksi Beatles siis säilyy? Se muutti aikalaisten elämää, suuren ikäluokan ja erityisesti usa:ssa. Se on hyvä peruste. Se ei selitä uusien sukupolvien antamaa suosiota. Se ei selitä asemaa vaikutteiden antajana.
Vastaus ei löydy yksin näppäristä melodioista tai lauluharmonioista osana tunnistettavaa soundia.
Vastaus löytyy varmaankin jostain Mansikkapaikan tai Lucyn demosta, jossa yhden nuotin sävelkululla - naurettavaa eikö - esitetty kohta saa aikaan värinää selkärangassa, ei vain minulle vaan miljoonille muille. Aina uusille miljoonille. Yksi nuotti ja se on vasta alkua.
Se, että miljoonilla on enemmän merkitystä kuin 100 hengen konserttiyleisöllä saamassa vastaaavaa, on demokratiaa.
Absoluuttista hyvää ei voikkaan määritellä. Objektiivisistä kriteereistä huolimatta kyse on subjektiivisestä kokemuksesta. Tuo yleistettynä tarkoittaa menestystä, myyntiä.
Beatlesin osalta asiaa monimutkaistavat osaltaan klassisen koulutuksen saaneiden kiinnostuminen. Se, että analyyseissään he huomasivat kouluttamattomien poikien käyttävän mielenkiintoisia musiikillisia koukkuja .
Realismia on se, että Beatlesin musiikki kiehtoo.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Realismia on myös se, että Beatles on antanut monelle innostuksen musiikkiin. Ilmeistä on, että Beatles antaa tarkoituksen myös D:n elämälle.
"Ilmeistä on, että Beatles antaa tarkoituksen myös D:n elämälle."
Siinä mielessä joo, että Beatles liittyy hyväntekeväisyystyöhöni teidän parissanne.
"Kirjoittaja ei huomioi valistuksen ja kansallisvaltion mahdollistaman demokratisoitumisen sekä teollistumisen vaikutuksia. Vaikka nämä eivät ole kaivattuja musiikillisia argumentteja, niillä on käänteentekeä merkitys mm musiikin historiassa."
Itse asiassa ei ole. Musiikin historia on jatkanut kulkuaan. Ainoastaan on tullut iso kaupallinen koneisto myymään helppoa kakkamusiikkia, mutta todellinen musiikki on jatkanut kulkuaan. Siinä vaiheessa, kun taidemusiikin säveltäjät halusivat etääntyä tonaalisesta musiikista ja kokeilla jotain aivan uutta, uusi klassinen musiikki alkoi muuttua jonkin verran pienempien piirien musiikiksi. Tämä kehitys vaikuttaa omituisiin käsityksiisi musiikin historiasta, mutta ennen kaikkea se, että kaltaisesi seuraa vain amerikkalaisia tv-sarjoja ja populaarimusiikkia ja elää tässä pinnallisessa maailmassa ja muodostaa sitä kautta maailmankuvansa.
"Beatles kiteytti tämän kehityksen. Se toi tekniikankin kehityksen mukaan tallenteilla, lentokonekiertueilla, stadionkonserteilla ja satelliittiesiintymisellä."
Ei tietenkään. Elviksen kohdalla kaikki tämä kaupallisuus oli jo tuttua.
"Se, että miljoonilla on enemmän merkitystä kuin 100 hengen konserttiyleisöllä saamassa vastaaavaa, on demokratiaa."
Mitä höpötät? Lauseesi ei tarkoita mitään, ja lisäksi demokratia on liian vaikea termi sinulle, joten pitäydy jatkossa käyttämästä tuollaista vaikeaa sanaa, tai vaikka "analyysi"-sanaa, jookosta?
"Länsimaisten taiteiden kultakausi päättyi tämän yhteiskunnallisen kehityksen myötä mesenaattien puutteeseen ja viimekädessä vaikutusvallan vähentymiseen."
Liputat siis arvatusti länsimaisen taiteiden kuoleman puolesta. (Ikään kuin mm. Picasso ei kuuluisi länsimaisen taiteen kultakauteen, mutta virheitähän tekstisi ovat täynnä muutenkin).
Picasso on kuollut häkin. Taiteessa on tapahtunut muutos, murros. Ei ole suuria kirkkoja. Ei synny tauluja samalla tavoin kuin ennen. On Aivan uudenlaista taidetta.
Sanot minun olevan väärässä. Sekö riittää?
Tuota muutosta on tutkittu paljon. En edes usko analysoivani sitä puhki. Sinä uskot. Olet minua enemmän väärässä.
Mitäs se semmoinen uudenlainen taide on, osaatko kuvailla sitä?
Kannattaa tutustua. Musiikissa sellaista tehdään käyttäen hyväksi uudenlaisia instrumentteja sekä tallentamista. Musiikissa on periaatteessa taaphtunut vähiten, jos katsoo klasarin näkökulmasta. Toki on tullut sävelasteikoita...mitä lie.
On myös valokuvausta, elokuvaa, videoinstallaatioita, painotuotteita...tietokoneohjelmia, verkkoja, tv....maalaustekniikat kehittyivät.
Ei pitäydytä siinä, minkä Stradivaarius, Gutenberg ja kumppanit asettivat teknisiksi rajoiksi. Tosin silloin resurssit olivat rajattomat kiitos suurten omaisuuksien.
Kuten Paul McCartney totesi: rock on tämän päivän klassista musiikkia. Kuinka oikeassa hän olikaan.
Ja esitettyään kysymyksen, Dhommi' uhmakas tulee kohta ja iskee vastaukseeni...
"Picasso on kuollut häkin. Taiteessa on tapahtunut muutos, murros"
Myös moni luuseripoppari, jonka luet "uuteen taiteeseen" (vaikkei pop ole taidetta ollenkaan), on kuollut. Oleellista on se, että Picasso edustaa muutosta ja murrosta, ja ei kuulu konservatiivisiin taiteisiin missään mielessä.
Oletko tyytyväinen, kun taas nolasit itsesi?
Annoin sinulle täyn, ja nielaisit sen.
Toki on tullut sävelasteikoita...mitä lie.
Tuo kertoo paljon, mitään sisällöllistä sanottavaa musiikista sinulla ei voikaan olla - kompetenssi ja halu yrittää hankkia sitä edes vähän puuttuu tyystin.
Runoilet niitä näitä eri taiteenalueista sillä tavalla sopivasti maallikon kannalta neutraalilla ulottuvuudella, jotta et jäisi kiinni täydellisestä tietämättömyyden positiostasi. Valitettavasti tämäkin) kuvio vain vuotaa liian monesta kohtaa, minkä tosiseikan voisit itsekin rehellisesti jo viimein myöntää.
Tutustu vielä musiikkiin monipuolisemmin ja huomatavasti syvemmin kuin tähän asti olet tehnyt. Sama pätee muihinkin kulttuurin alueisiin - rohkeutta peliin, se kyllä palkitsee vielä sinutkin, joka vielä olet polkusi alussa, olit sitten kuusikymppinen tai vielä hiukka vajaa siitä.
Dhommi, aiheena ei ole minä
jos sinulla on annettavaa muille, anna ja jaa. Olisi jo aika.
Klassinen on parasta -mantra ei vain kanna
Mitä tapahtui Dhommi ? Beatles ajoi juuri ylitsesi vanhalla Commerillaan ! Hahhahhahhaaa !
Silikonisälli ei saa naarmuakaan