Tarkastelin hieman tarkemmin tällä palstalla kerrottuja tarinoita ja uskomuksia jotka liittyvät linuxiin, tässä muutama tärkein urbaani legenda kumottuna.
Linux on tietoturvallinen
Käyttöjärjestelmän turvallisuus koostuu tietoturvan huomioimisessa suunnittelutyössä sekä ylläpidon osaamisesta ja viitseliäisyydestä. Koska Linux on unixien tapaan suunniteltu alusta pitäen monen käyttäjän ympäristöksi, järjestelmässä on sisäänrakennettuna monia keinoja ei-toivotun toiminnan estämiseksi. Kyllä, pääosin linux on turvallinen, mutta bugeja löytyy ja korjataan pois.
Linux on riippuvainen Torvaldsista
Linus on Linux-tavaramerkin haltija, mutta hänen johtoasemansa ytimen kehityksessä perustuu pelkästään ansioituneisuuteen.Lius Torvalds lopettaa jossakin vaiheessa, mutta linuxin kehittäminen jatkuu koska projekti on avoin. Linux ei ole riippuvainen Linus Torvaldsin työpanoksesta.
Linux-jakelut ovat keskenään yhteensopivia
Jakeluissa on runsaasti eroja jopa saman tuotteen eri versioiden välillä. Sovellusten ja kirjastojen asennuspaikat vaihtelevat, eivätkä kaikki ole oletuspolun varrella. Kaikki Linuxit eivät ole keskenään yhteensopivia.
Linux on palvelinkäyttöjärjestelmä, joka ei sovi työpöytäkäyttöön
Itse Linuxissa ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka määräisi sen soveltuvan pelkästään jompaankumpaan toimintaan. Markkinoilla on sekä palvelin- että yleiskäyttöön suunnattuja Linux-paketointeja.
Linuxille ei ole saatavana riittävästi ohjelmia
Microsoftilla on vahva ote työasemien käyttöjärjestelmistä, joten valtaosa sovelluksista on kirjoitettu Windows-käyttöjärjestelmälle. Kaikkien aihepiirien sovelluksista ei ole kunnollisia Linux-versioita, joten Linux ei yksinkertaisesti sovi kaikkeen käyttöön. Tilanne on hiljalleen korjaantunut ja korjantuu kaiken aikaa kun ohjelmia kirjoitetaan lisää Linuxille. Uusissa jakeluissa on pääosin kaikki perukäyttäjän tau yrityskäyttäjän tarvitsemat perusohjelmistot valmiina.
Linuxiin siirtymällä voi säästää rahaa
Useimpia Linux-jakeluita saa kopioida vapaasti ja tuotteita voi myös asentaa mielivaltaisesti eri koneisiin. Kyllä, Linuxiin vaihtamalla voi säästää huomattavia summia rahaa.
Linux-tukea saa ainoastaan yhteisöltä
Tuotetuen saatavuus riippuu valitusta Linux-paketoinnista. Satunnaisen hakkerin koostamaan levitysversioon on vaikeampi saada tukea kuin ison yhteisön tai kaupallisen yrityksen tuotteeseen. Tukea on saatavilla kaupallisestikin, joten tuki ei ole ongelma linuxin käyttämiseen.
GPL on liian avoin yrityskäyttöön
Linuxiin kiinteästi yhdistettävästä gpl-lisenssistä liikkuu runsaasti luuloja ja huhuja. Vaikka lisenssiteksti itsessään on vapaasti saatavissa, se on kirjoitettu englanniksi ja pullollaan juridisia termejä. Epävirallinen suomennos on saatavilla internetistä. Käännös ei ole sitova vaan viitteellinen.
Gpl-lisenssin keskeinen vaatimus on avoimuus. Kaikille ohjelmaa käyttäville tahoille on annettava mahdollisuus tutkia ja muokata sovelluksen lähdekoodia vapaasti. Jos gpl:n alaista sovellusta muokataan, edelleen levitettävän version lähdekoodin on oltava muokatun version käyttäjien saatavilla
Useimmat lisälaitteet eivät toimi Linuxissa
Linuxissa on jo kernelissä itsessään laaja laitetuki. Nykkisääntönä voidaan pitää standardien mukaisuutta. Kun lisälaite noudataa yleisiä firmware standardeja, laite myös toimii Linuxissa. Kaikille laitteille ei luvata toimivuutta, eivätkä kaikki laitevalmistajat tee yhteistyötä Linux-yhteisön tai kaupallistenkaan linux-kehittäjien kanssa. 100% toimivuutta kaikille laitteille ei ole luvattu koskaan. Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa jossa kaikki laitteet toimivat. Kaikki lisälaitteet eivät toimi myöskään Windowsissa ja useimmat vaativat Windowsissa erillisen asennuslevyn käyttöä.
Linux on laiton
Yleinen kaupunkitarina varoittelee Linuxin laittomuudesta. Linux on GPL-lisenssin alainen ja sellaisena täysin laillinen. Suljettujen mediakodekkien käytön laillisuudella ei ole mitään tekemistä Linuxin itsensä kanssa ja kodekit saa ladattua myös laillisesti Linuxia varten useista lähteistä. Tärkeimmät kodekit tulevat mm. Ubuntussa mukana restricted extras-paketissa. Mikään juridinen tekijä ei tee Linuxista laitonta käyttää.
Ja viimeisenä oma suosikkini hulluista uskomuksista
Linux sairastuttaa käyttäjänsä
Tälläkin palstalla levitetty päätön uskomus on se, että Linux tekee käyttäjänsä mielisairaaksi. Linux on käyttöjärjestelmä kuten kaikki muutkin käyttöjärjestelmät eikä tee ketään mielisairaaksi yhtään sen suuremmalla todennäköisyydellä kuin mikään muukaan käyttöjärjestelmä. Yhtään Linuxin aiheuttamaa sairastumista ei ole koskaan raportoitu missään päin maailmaa. Tarina on hieman samankaltainen urbaani kauhukertomus kuin tarina pojasta joka pelasi kotonaan tietokoneella kauhupeliä ja löytyi sitten kuolleena. Tarinalle ei ole olemassa vastinetta todellisuudessa.
Linux on tietoturvallinen
Käyttöjärjestelmän turvallisuus koostuu tietoturvan huomioimisessa suunnittelutyössä sekä ylläpidon osaamisesta ja viitseliäisyydestä. Koska Linux on unixien tapaan suunniteltu alusta pitäen monen käyttäjän ympäristöksi, järjestelmässä on sisäänrakennettuna monia keinoja ei-toivotun toiminnan estämiseksi. Kyllä, pääosin linux on turvallinen, mutta bugeja löytyy ja korjataan pois.
Linux on riippuvainen Torvaldsista
Linus on Linux-tavaramerkin haltija, mutta hänen johtoasemansa ytimen kehityksessä perustuu pelkästään ansioituneisuuteen.Lius Torvalds lopettaa jossakin vaiheessa, mutta linuxin kehittäminen jatkuu koska projekti on avoin. Linux ei ole riippuvainen Linus Torvaldsin työpanoksesta.
Linux-jakelut ovat keskenään yhteensopivia
Jakeluissa on runsaasti eroja jopa saman tuotteen eri versioiden välillä. Sovellusten ja kirjastojen asennuspaikat vaihtelevat, eivätkä kaikki ole oletuspolun varrella. Kaikki Linuxit eivät ole keskenään yhteensopivia.
Linux on palvelinkäyttöjärjestelmä, joka ei sovi työpöytäkäyttöön
Itse Linuxissa ei ole mitään sellaista ominaisuutta, joka määräisi sen soveltuvan pelkästään jompaankumpaan toimintaan. Markkinoilla on sekä palvelin- että yleiskäyttöön suunnattuja Linux-paketointeja.
Linuxille ei ole saatavana riittävästi ohjelmia
Microsoftilla on vahva ote työasemien käyttöjärjestelmistä, joten valtaosa sovelluksista on kirjoitettu Windows-käyttöjärjestelmälle. Kaikkien aihepiirien sovelluksista ei ole kunnollisia Linux-versioita, joten Linux ei yksinkertaisesti sovi kaikkeen käyttöön. Tilanne on hiljalleen korjaantunut ja korjantuu kaiken aikaa kun ohjelmia kirjoitetaan lisää Linuxille. Uusissa jakeluissa on pääosin kaikki perukäyttäjän tau yrityskäyttäjän tarvitsemat perusohjelmistot valmiina.
Linuxiin siirtymällä voi säästää rahaa
Useimpia Linux-jakeluita saa kopioida vapaasti ja tuotteita voi myös asentaa mielivaltaisesti eri koneisiin. Kyllä, Linuxiin vaihtamalla voi säästää huomattavia summia rahaa.
Linux-tukea saa ainoastaan yhteisöltä
Tuotetuen saatavuus riippuu valitusta Linux-paketoinnista. Satunnaisen hakkerin koostamaan levitysversioon on vaikeampi saada tukea kuin ison yhteisön tai kaupallisen yrityksen tuotteeseen. Tukea on saatavilla kaupallisestikin, joten tuki ei ole ongelma linuxin käyttämiseen.
GPL on liian avoin yrityskäyttöön
Linuxiin kiinteästi yhdistettävästä gpl-lisenssistä liikkuu runsaasti luuloja ja huhuja. Vaikka lisenssiteksti itsessään on vapaasti saatavissa, se on kirjoitettu englanniksi ja pullollaan juridisia termejä. Epävirallinen suomennos on saatavilla internetistä. Käännös ei ole sitova vaan viitteellinen.
Gpl-lisenssin keskeinen vaatimus on avoimuus. Kaikille ohjelmaa käyttäville tahoille on annettava mahdollisuus tutkia ja muokata sovelluksen lähdekoodia vapaasti. Jos gpl:n alaista sovellusta muokataan, edelleen levitettävän version lähdekoodin on oltava muokatun version käyttäjien saatavilla
Useimmat lisälaitteet eivät toimi Linuxissa
Linuxissa on jo kernelissä itsessään laaja laitetuki. Nykkisääntönä voidaan pitää standardien mukaisuutta. Kun lisälaite noudataa yleisiä firmware standardeja, laite myös toimii Linuxissa. Kaikille laitteille ei luvata toimivuutta, eivätkä kaikki laitevalmistajat tee yhteistyötä Linux-yhteisön tai kaupallistenkaan linux-kehittäjien kanssa. 100% toimivuutta kaikille laitteille ei ole luvattu koskaan. Sellaista käyttöjärjestelmää ei ole olemassa jossa kaikki laitteet toimivat. Kaikki lisälaitteet eivät toimi myöskään Windowsissa ja useimmat vaativat Windowsissa erillisen asennuslevyn käyttöä.
Linux on laiton
Yleinen kaupunkitarina varoittelee Linuxin laittomuudesta. Linux on GPL-lisenssin alainen ja sellaisena täysin laillinen. Suljettujen mediakodekkien käytön laillisuudella ei ole mitään tekemistä Linuxin itsensä kanssa ja kodekit saa ladattua myös laillisesti Linuxia varten useista lähteistä. Tärkeimmät kodekit tulevat mm. Ubuntussa mukana restricted extras-paketissa. Mikään juridinen tekijä ei tee Linuxista laitonta käyttää.
Ja viimeisenä oma suosikkini hulluista uskomuksista
Linux sairastuttaa käyttäjänsä
Tälläkin palstalla levitetty päätön uskomus on se, että Linux tekee käyttäjänsä mielisairaaksi. Linux on käyttöjärjestelmä kuten kaikki muutkin käyttöjärjestelmät eikä tee ketään mielisairaaksi yhtään sen suuremmalla todennäköisyydellä kuin mikään muukaan käyttöjärjestelmä. Yhtään Linuxin aiheuttamaa sairastumista ei ole koskaan raportoitu missään päin maailmaa. Tarina on hieman samankaltainen urbaani kauhukertomus kuin tarina pojasta joka pelasi kotonaan tietokoneella kauhupeliä ja löytyi sitten kuolleena. Tarinalle ei ole olemassa vastinetta todellisuudessa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
No, jopa on paljon toimimattomuuksia linukseilla. Asennappa kuule kunnon Windows7 ja huomaat, miten hommat skulaa!
Mistä sen kunnon Windowsin saa?
Tähän asti ei ole saanut kuin matofarmi-Winkuran?
Sun kannattaa ehkä kiertää ne matofarmit (linuks-rypistykset) vähän kauempaa, suunnata lähimpääm ATK-liikkeeseen!
Sieltä löytyy kunnon Windows-7 DVD-asennuslevy. Eikä tarvitse mitään 8 (kahdeksaa) DVD-levyä ostaa, niinkuin debian tubuttimeen pitää, vaan tosiaan yhdellä ainoalla se onistuu helposti ja nopeasti!
Sen seiskan asentaminen oli kyllä samaa tuskaa ja paksaa kuin XP:n, ei tunnistanut edes hyvin yleistä verkkolaitetta jonka joka ikinen linux on tähän mennessä löytänyt (koska linux on vain ydin, doh). Onneksi oli emon romppu josta löytyi ajurit, mutta ei edes automaattisesti vaan piti kyllä ihan osoittaa windoosalle että "kato nyt jumalaare tää on se verkkokortin ajuri" niin lopulta uskoi väitteeni.
Aikaa meni taas se sama 2-3 tuntia että sen sain järkevästi toimimaan.
Eli täyttä kuraa yhä ja edelleen, ei juurikaan parannuksia. USB3 ei taida toimia vieläkään, ei ole ajureita?
Onneksi pojan uusin NFS nyt sentään toimii, siinä oli koukkuna se että vaatii seiskan alle, sen takia oli jo pakko asentaa, plääh.
Mulla on debian vaan en todellakaan ole sitä 8 DVD-levyllä asentanut :D
Meni yksi CD :)
7 tuli koneen mukana ja on jyrätty aikoja sitten. En tosin ymmärrä tätä 7:n ylistystä kun kokeilin sitä niin samanlainen äkistys se oli kuin Vistakin. Hidas ja raskas roska johon saat hakea apupyöriä pitkin poikin nettiä.
Koskahan Windows pääsee 2000-luvulle?
linkkurasta lienee sairaus, sairastuneen vaikeaa enää erottaa omia uskomuksiaan todellisuudesta, siihen kai sen toimimattoman linkkuran ihannointi sitten perustuukin, linkkuran käyttäjä vieraantuu aika täydellisesti todellisuudesta ..
sanat:
urpo, reuhka onneton, turvaton 64-bittinen äänikortti, xp sp3, mokkula, avira, sandboxie,....?
tarvii käyttää urpo, asiasisältö sen ratkasee mitä sanoja kulloinkin käytetään että silleen, urpon textin sisällön ratkasee textieditori ihan vaan sattuman pohjalta vai kui urpo ?
"asiasisältö sen ratkasee"
koskas sulta on mukamas tullut asiasisältöä? En ole vielä koskaan nähnyt moista ihmettä!
" Linux ei ole riippuvainen Linus Torvaldsin työpanoksesta."
Linus on projektikoordinaattori eli hyvin merkittävässä asemassa ja työskentelee kokopäiväisesti Linux ytimen parissa.
Onhan sillä varamies.
Onko jopa kaksi tubutin-profeettaa? No, nyt kyllä alkoi maailman valloitus, kun oikein kahdella ylipapilla mennään.....