Ahdistaa oma huonous :(

Pää pystyyn nyt! Hanki itsellesi joku mukava harrastus, sieltä voi sitten löytyä naisiakin.

Hanki koira, jos tykkäät eläimistä. Sitä ulkoiluttaessa, joutuu väkisinkin toisten koiranomistajien juttusille, kun koirat ryhtyvät leikkimään keskenään.
Aika monella naisella on koira! Voit hyvinkin törmätä elämäsi naiseen lenkkipolulla. Jos naista ei löytyisikään, saat koirasta ainakin uskollisen ystävän, joka ei jätä eikä petä. On iloisesti häntää heiluttaen vastassa, kun tulet kotiin. Koirasta huolehtiessa mieli piristyy, kunto kohenee ja saat sisältöä elämääsi. Olet jollekin elävälle olennolle rakas ja tärkeä.
Rotukoiran jos ostat sen kanssa voi harrastaa myös kaikenlaista. Käydä näyttelyissä ym.

Koira vois olla kiva, mutta kun minulla on jo kissa, ja luulen, että se ei oikeen tulisi toimeen koiran kanssa. On sen luontoinen.

Tonttu kissani onkin ainoa ystäväni. Onhan sekin tosin tyhjää parempi, vaikka kissat onkin kissoja, sangen itsekkäitä veijjareita. Kissa on kaveri kaikille, kunhan ruokkii ja rapsuttaa.

Harmittaa, kun ei ole lapsia, eikä taida tulla. Elämä valuu hukkaan. Rahani tuhlaan turhuuksiin, ostamalla jotain tulee hetkeksi iloinen olo, ja sitten lopulta typerä olo.

Kun ei ole ketään, joka perisi, on se ja sama mihin pienet pennosensa hassaa. Tietysti voisi laittaa hyväntekeväisyyteen, mutta eipä sekään onnea tuo.

Oikeasti pitäisi olla tyytyväinen, on työ, katto pään päällä, ruokaa, toimeentulo. Ei suurempia ongelmia terveyden kanssa. Monella asiat ei ole näin hyvin.

Silti, en ole onnellinen. Masentunut en ole, koen vain jotain tyhjyyttä. Haluaisin jakaa ajatuksia, puhua. Mutta ei ole ketään, paitsi tuo Tonttu. Siitä ei juurikaan juttuseuraksi kuitenkaan oikeen ole.

Voisit vaikka aloittaa,jos on tyhjyyttä paljonkin ympärillä,niin ensinnäkin osta pienempi asunto ja pienempi auto,siinähän olisi aluksi,tulisi heti tiiviinpi tunnelma.Hyppää lentokoneeseen ja mene oikein ruuhkaiselle etelän aurinkorannalle,jopa rupeaa tyhjyys poistumaan ympäriltä.Tonttu täysihoitoon siksi ajaksi.

Viihdyn yksin. Ei ole mitään paineita mihinkään suuntaan. Pyristelkää irti kulttuurimme tuottamista mielikuvista, jotka yrittävät pakottaa ihmisiä elämään jollain tietyllä tavalla. Sen jälkeen kaikki taakka putoaa itsestään pois. Uskaltakaa olla oma itsenne muista välittämättä.

Kyllä taas aloittajalta ihan selvä provo.

Ettei olisi sama, mikä kirjoitteli niitä pöljiä riesa viestejä.

Ja täällä tyhmät uskoo kaiken lukemansa ja vielä antaa neuvoja.

Voi hyvää päivää taas..

Sinä olet vaan huono, mitätön, ketään kiiostamaton ja vätys. Kannattaa miettiä lopullista ratkaisua. Eihän tästä mitään tule muuten.
Ja vielä tuolla iällä on sitä yökastelua! Hae terkkarista sellainen laite joka herättää kun vahinko sänkyyn tapahtuu. Silloin ei koko kämppä haise inkotensille kuten itse jatkuvasti haiset. LUUSERI OLET!

Aloittajalle mitä siellä slummissasi mökötät ota pirssi ja painu kapakkiin tuopille siitä
se lähtee relaamaan .

Jos aloittaja on tosissaan, voimia arkeen!

Oletko harkinnut esim. kansalaisopiston jotakin harrastekurssia? Niiltä yleensä löytyy samanhenkisiä ihmisiä :)

Olipa aloittajan kirjoitus provo tai ei. Tosiasia on, että "surullisen miehen" kaltaisia ihmisiä tämä murheellisten laulujen maa on pullollaan. Toivottavasti "lohuttelijan" ja "tontun" ja "iwe...n" oma surkea olotila hieman kohentui, kun sai täällä nimimerkin takana lymyten heittää kuraa viestin aloittajan niskaan.

löytyy vielä Nurmeksesta sinkkunaisia :)

no nyt ois kossupullo avattu, eiköhän ne murheet huku viinaan.

Ei auta Viina!

Viina on viisasten juoma,jos sinä juot,menee hyvä kossu hukkaan.

Sinkkuja on Nurmeksessakin, vaan miten saataisi kysyntä ja tarjonta kohtaamaan?

Lukeminen olisi hyvä harrastus. Itse luen paljon ja voin suositella esim.John Grishamin kirjoja:jäät koukkuun takuuvarmasti!Pat O`Connor ja Lawrense Sander`s myös.Sandersin 7 Kuoleman syntiä on hyvä,erinomainen.Ja netistä voi lukea iltalehdet ja myös suomi 24:ää, tarkotan koko Suomen alueelta,saa nauraa sillä siellä on myös hyvää huumoria mukana.

Valitettavan moni aloittaa viinanjuontiharrastuksen yksinäisyyteen. Siitä ei hyvää seuraa. Jos siis alkaa ihan kokopäivätoimiseksi.

Ei ole asiaa, mitä viinalla ei saisi vielä pahemmaksi. Pikku tumut sillon tällön jees, mutta jos alkaa murheeseen juomaan, niin eihän se toimi.

Olisikin kiva keksiä joku sinkkupiiri Nuseen. Täällä ei ole niin helppoa kuin etelässä. Hyvät miehet -ja naiset on vähissä.

Siis sinkut, muutkin on varmasti hyviä tyyppejä. Mutta emme halua satiaisia.

Itse en oikeen viihdy baareissa, kun se on jotenkin niin aina sitä samaa.

Aivan taatusti Nusen seudulla, siis ei vain täällä, pohjois-karjalassa on rutosti naisia, jotka kaipaa asiallista miestä, asiallinen ei tarkoita tylsää.

Eikä edes se haittaa, jos kaupan päälle tulisi lapsia, edellisestä elämästä. Kunhan ei nyt sentään kauhean paljon.

Baarista asiallisen miehen löytäminen on todella hankalaa.
Joku sinkkupiiri, jossa voisi aluksi ihan kaveripohjalta tavata vapaita miehiä olisi loisto ajatus. Jos sitten näistä tapaamisista löytyisi edes jollekin "se oikea", niin olisihan se aika mahtava juttu. Sienestyretket ym. yhteisen tekemisen merkeissä järjestetyt tapaamiset olisivat varmasti sopivan neutraali ympäristö tällaisten kotona viihtyvien "tavisten" mahdollisuus löytää elämän kumppani.

Se olisikin jotain, jos joku laittaisi jonkinlaisen sinkkupiirin pystyyn. Kyllä sitä tekemistä aina löytyisi.

Mutta ajatelkaa jos joku yksinäinen moisen laittaisi vireille, ja sitten ei kukaan tulisikaan paikalle... kyllä vetäisi mielen matalaksi.

Pistäkää pystyyn vaikka sinkkujumppa,siitähän voi kehitellä jatkoajalla eri muotoja.

Asia ei ole edistynyt, ja harmittaa, että muut sitten paneskelee satamassa, mut ei oo mun juttu. Alan olla epätoivoinen.

Ei ole mahdollista saada naista, jolla perse ei pumppaa satamassa, ja joka ois asiallinen.

Mitä olet tehnyt tilanteesi korjaamiseksi? Oletko yrittänyt etsiä seuraa/ystäviä esim. suomi24 treffipalstoilta?

Kävele avantoon, pääset otsikoihin ??

Aika mauton idea, mene itseesi.

Kustantakaa surullinen mies viron bordelliin sossu vois panna alku avustuksen
harkinnanvaraisista noin mielialan kohentamiseen jos hippa profiloituu tuskassaan
jos ei niin lopettaa löpertelyn ketjussa .

Ei tiedä,vaikka pääsisi pässiksi Viroon,niin ei tarvitsisi maksaa paluulippua.

Hei kuulepas nyt, vähän toista asennetta kehiin *murhärh*
Naisia ei kiinosta mies joka valmiiksi haukkuu itsensä maanrakoon..mitä haukuttavaa meille sitten enään jää ;-)

Oikeasti hyvällä itsetunnolla pääsee jo pitkälle,ja miksi olisit yhtään huonmpi kun joku muu, se klikki on vaan sun omassa päässäs.
Hei kuuleppas sieltä nurmeksesta pääsee poiskin välillä, ja sen jälkeen tuntuu jo paremmalta.

Vinkkinä vaan, että mullakin useita superkauniita sinkkunaisia kavereina, mutta totaali off on huonon itsetunnon omaava ja itseänsä väheksyvä mies, sehän ei ole edes miehekästä. Ja tuskin oot mikään notredamen kellonsoittajakaan..joten lopeta nyt se nössöily ja itseesi käpertyminen ja kunnon asennetta kehiin.
Teet suunnitelmia, vuokraat mökin vaikka etelä-suomesta saaristosta ja kattlet vähän sitä elämää, ja kietelet ja kaartelet.Anna onnelle mahdollisuus ja kaivaudu sieltä nurkastasi pois nyt !

http://www.youtube.com/watch?v=aCxDZRJKkqY

Tekstisi alku kuulosti aika paljon omalta elämältäni, mutta minulla ei ole televisiotakaan. En usko, että se paljoa piristäisikään. Yhden illan juttuja kyllä löydän baarista lähes joka viikonloppu. Joskus ovat nättejä, joskus vähän läskejä. Se on aika yhdentekevää, kun en heitä koskaan viettämämme yön jälkeen näe. Useinmiten siksi, etten halua. En löydä naista, jonka kanssa haluaisin jakaa elämäni. Haluaisin kyllä.

Naiset ovat kuin parkkipaikat; kaikki hyvät on varattuja ja vapaat on vammasille.

Pienellä paikkakunnalla asiat jotenkin eskaloituu. Mutta ei kuitenkaan haluisi muuttaa pois.

Kun mikään ei vaan enää tunnu miltään, ehkä haen niitä tunteita ja elämyksiä väärin ja vääristä paikoista.

Vaan kun koko elämä kaikkinensa tuntuu vain suoritukselta, ei elämältä. Elämä mataa samaa harmaata rataa päivästä toiseen. Näin totesi Aku Ankka ja olen samaa mieltä.

Alkaa tuntua, että mies 40v iässä alkaa olla valmis hautaan, jos ei ole perhettä, lapsia tms. Ja kun niitä ei ole :( Voi tietenkin miettiä, toisiko nekään onnea?

Hei surullinen mies, en minä mikään pappi ole, mutta ei voi olle totta, että noinkin järkkyjä viestejä olet saanut,vaikka niin rehellisesti kirjoitat asioistasi. Tuntuu, että juuri tuonkaltaisten ihmisten takia sinulla meneekin huonosti. Kun on näitä tyhjänpäiväisiä ja lapsellisia höpö-höpötyyppejä, mutta onneksi olet kuitenkin saanut tosi hienoja vastauksiakin. Älä välitä, katsos kun minä uskon "karman lakiin" , kaikki hyvä on vielä edessäsi ja joka toista pahasti loukkaa tai haistattelee, saa itse joskus maistaa vielä karvaamman kerran omaa lääkettään ! Varmasti löytyy vaimo, jolla on noin hieno luonne kuin sinullakin !
Mutta toi tunne perjantai, niinkuin kerroit, älä odota koko perjantaita. Elä niinkuin "perjantai olisi joka päivä", niin sinulla on seitsemän kertaa paremmat mahdollisuudet tuplata oloasi, luulisin että ei tule niin paljon "takkiin" ? Painu ulos,ota se koira, mitä joku ehdotti,vaikka kissa onkin. Saattavat hyvinkin tulla toimeen alkujärkytyksen jälkeen? Ps. Älä tuhlaa rahaa turhuuksiin, vaan säästä, jotta voisit myöhemmin, kun aika koittaa rakentaa perhettä, jonne rahaa kyllä uppoaa. Äläkä lainaile rahojasi, ei ne ystävät siitä lisäänny, päinvastoin. Pyydä sinä itse lainaa lainaajiltasi, saattavat alkaa funtsimaan mitä,täh? Hyvää kesänjatkoa: kyllä se siitä, olet tosi kultainen ihminen

Ei ole mitään karman lakia.
Ensinnäkin meidät on tänne sattuman kautta heitetty, siis luonto on monen sattuman kautta juuri meidät tänne luonut. Huomatkaa, siis luonto on luonut, ei mikään Jumala. Erillistä jumalaa ei ole olemassa, vaan luontoa voi jumalaksi kutsua jos kuka haluaa.
Ja meillä jokaisella on elämämme aikana kaikessa ratkaisuissa ja "tien haaroissa" vapaus valita. Mutta toisaalta meillä on myös pakko valita. Ja tämä vapaus ja toisaalta pakko saa meissä aikaan tuollaista ketjun aloittajan kuvailemaa tunnetta ja ahdistusta.
Ja kun me täältä kuolemme, kuka milläkin tavalla, me palaamme luonnon yhteyteen sinne mistä olemme tulleetkin. Meidän ruumiimmehan koostuu atomeista ja ne taas pienemmistä rakennusosista, joiden tarkkaa rakennetta ja teoriaa ei edes kannata miettiä. Mutta kun se ruumis kuolee ja myöhemmin hajoaa, se hajoaa ennen pitkää atomeiksi ja muiksi rakenneosiksi ja leviää ympäristöön muodostaen myöhemmin taas jotain uutta ja elollista.
Jos ja minun mielestäni kun meillä on myös sielu tai henki tai miksi tuota kutsutaankin, sekin koostuu jostain rakennusaineista, jotka myös hajoaa elämämme loputtua ympäristöön samalla tavalla kuin ruumiimmekin.
Tuon edellä sanotun perusteella on totta, että kuoltuamme elämme ympäristössämme, puissa, kukissa, tuulessa, järvissä, ukkosen ilmassa, kaikessa.
Näinhän kauniisti ajatellaan kuolinilmoitusten värssyissä yms ja se on siis totta, vaikkei se niin ihmeellistä olekaan kuin annetaan noissa värssyissä ymmärtää. Se on vaan luonnon laki ja sillä selvä.
Ja tuokin kuolemamme voi olla luonnon järjestämä vanhuuden ja "kulumisen" ja "lahoamisen" kautta tai se voi olla meidän oma valinta päiviemme päättämisen kautta keinolla tai toisella. Ei siinäkään ole mitään ihmeellistä, kuolintapamme on yksi valinta muiden valintojen joukossa. Siis lähteäkö omin neuvoin aikaisemmin vai luonnon järjestämänä myöhemmin.
Tällaista esittämääni uskoa luonnon omasta luomisesta ilman eri Jumalaa kutsutaan panteismiksi ja tällaista ihmiskäsitystä sattumanvaraisesta tänne syntymästä ja meidän valinnan vapaudesta ja toisaalta valinnan pakosta kutsutaan eksistentiaaliseksi ihmiskäsitykseksi. Omissa pohdinnoissani olen tämän "uskon" ja ihmiskäsityksen parhaiten minun ajatusmaailmaan sopivaksi havainnut. Mutta kukin taaplaa tyylillään.

Tarkoitit siis, että paha saa palkkansa. Useimmiten ei saa. Hyvin usein ulkoisesti parhaiten loppuun saakka pärjäävät ne, jotka elävät ja asioita tekevät viekkaudella, varkaudella, toisia hyväksikäyttäen, laittomasti, pahansuovasti, vain omaa etua tavoitellen jne.

Kaikki saa uskoa miten haluaa, minä en synny uudestaan missään lounatuulessa tahi voikukiassa.

Uskon Jumalaan

Vaikka Jumalaa ei olisi, en usko mihinkään hippiaateeseen, että jäleensynnytään jossain.. ties missä. Jos Jumalaa ei ole, sitten vaan muututaan mullaksi. Lakataan olemasta.

Elämässä parasta on toisten auttaminen, mitä olen tehnyt, toki vaatimattomasti. Voisi tehdä enemmän, mutta kurjinkin ihminen on itsekäs, loppupeleissä.

Halutaan lähinnä auttaa itseä, tai jos on paremmin mennyt, omaa tuntoa.

Olen hyvin surullinen, en masentunut. Lähden ensiviikolla Kolille maastopyöräilemään.

Se tuo hetkeksi hyvän olon, kun väsyneenä tulee laavulle, laittaa tulet ja makkarat paistumaan. Silloin myös tulee olo, että voisipa jakaa tämän jonkun kanssa. Mutta ei, ei ole ketään, olen yksin. Se panee mieln mustaksi.

Luin aikoinaan kirjan ns. flow ilmiöstä. En muista kirjoittaa, suomalainen oli.

" Optimaalinen flow-kokemus syntyy, kun ihmisen taidot vastaavat käsillä olevaa haastetta ja hän on kiinnostuneesti paneutunut ko. aktiviteettiin. Csíkszentmihályi on tutkimuksissaan todennut ihmisten olevan onnellisimmillaan juuri tällaisina hetkinä elämässään."

Näin se varmaankin on. Elää tätä päivää, olkoon haaste sitten vaikka kaupassa käynti. Stephen King sanoi hyvin, että ihmiset elää toinen jalka menneisyydessä ja toinen jalka tulevaisuudessa. Haarat levällään sitten kusevat tämän päivän päälle.

Flow voisi olla sellaista elämän virrassa kulkemista, huomata kaunista ympärillään, tehdä asioita joista pitää, joka päivä. Kissa ja kotieläimet mainittiin jossain, itselläni on Burman kissa. Sen touhuja seuratessa tulee oikeasti hyvä olo. Kissa on hyvä ystävä yksinäiselle, vieressä huriseva katti todistetusti laskee ihmisen verenpainetta ja stressitasoa. Koirilla varmaan sama vaikutus.

Olisi hyvä, jos halut, taidot ja tarpeet olisi tasapainossa sen kanssa mitä tekee. Aina tietysti näin ei ole, ei ole minullakaan. Työni ei vastaa koulutustani, ja joskus se ketuttaa. Mutta on kuitenkin kiva, että on edes joku työ.

Olen ollut myös työttömänä, senkin voi kääntää hyväksi. On aikaa tehdä mitä haluaa, tietysti niin miten rahavarat antaa myöden.

Masentuneelle ei voi myönteistä asenetta myydä, heidän kannattaa hakea amattiapua.

No eipä mullamuuta, kuuntelen musaa, kissa touhuaa omiaan ja elämä kulkee kohti huomista.

Voimia kaikille!

TROLLI ! SAMA RUIKUTUS TÄÄLLÄ JO TALVELLA.

Mitähän surullinen mies tarkoitti hippiaatteilla? Minun "uskontoni" on ainakin kaikkea muuta kuin hippiaate. "Jälleensyntyminen" tarkoittamani tavalla perustuu aineen häviämättömyyden lakiin, joka on yksi fysiikan peruslaeista. Aine muuttaa voi muuttaa muotoaan ja vaihtua toiseksi aineeksi mutta ei voi hävitä. Eikä ihmisruumiista suinkaan multaa tule, vaan se hajoaa ihan muiksi aineiksi. Iso osa ihmisestähän on esim. hiiltä. Ruumiin hajoamisen jatkuessa aineiden puoliintumisaikojen puitteissa päästään yhä pienimpiin aineen perusosiin ja tällöin todella tuo "uudestisyntyminen" voi tapahtua osaksi mitä ihmeellisimpiä aineita ja jopa tapahtumia. Näin ei tietenkään tapahdu ihmisruumiille kokonaisuudessaan, eli että ihmisen ruumis joksikin kukkasiksi muuttuisi, vaan esim. yksi atomi yhteen kohteeseen tai tapahtumaan ja toinen taas johonkin toiseen. Tai jopa niin, että yhden atomin elektroni johonkin luonnon aineeseen tai tapahtumaan ja protoni tai neutroni toiseen. Sen jälkeen voidaan mennä tarkastelemaan vielä pienenpiä aineosia, kuten kvarkkeja, yläkvarkki sinne, alakvarkki tuonne, lumokvarkki taas sinne jne.

Kaikki tuo on tietysti fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, joita täytyy edes peruskoulun oppimäärän verran tuntea, että asian voi ymmärtää. Ja tarkoitan todella tuon oppimäärän verran tuntea, ei riitä, että on peruskoulun käynyt. Tai vaikka muitakin kouluja jos ei ole asioita ymmärtänyt.

Niille uskon asioille jää lopulta aika vähän tilaa jos ja kun asiat ajatellaan ensin tieteen kannalta ja tieteen keinoin. Jäljelle voi jäädä vain se selvittämätön surullisuus, joka on joko omassa päänupissaan selvitettävä tai mentävä ammattiapua hakemaan.

Ja nuo uskon asiat voi sitten jokainen taaplata tyylillään, mutta faktat on faktoja ja tiede on faktaa.

http://www.youtube.com/watch?v=cnjrZ_clghw

Väittäjä on varmaa juovuksissa ollut letunpaistaja

Miten käy ihmisen kuoleman jälkeen, se sitten selviää kuoleman jälkeen. Jotain käy, en usko, että ihminen kaikkinensa vain lakkaisi olemasta ja muuttuisi alkuaineiksi. Toki, voihan niinkin käydä. Kukaan ei ole tullut kertomaan, että mites kävi :)

On todettu, että kuoleman hetkellä ihminen kevenee 21 grammaa. Tämä johtuu siitä, että sielu poistuu ja painaa juurikin tuon 21 grammaa! Tämä on ihan tieteellisesti todettu.

Vuonna 1906 Duncan McDougall teki sarjan kokeita Massachusettsin yleisessä sairaalassa saadakseen selville, poistuuko ruumiista jotakin näkymätöntä kuolinhetkellä. Tätä tarkoitusta varten hän rakensi tarkan vaa’an, jolle kuolemaisillaan oleva henkilö asetettiin. Kun kokeet osoittivat, että ruumis kevenee 20–30 grammaa ihmisen kuollessa, alettiin väittää McDougallin punninneen sielun. Kun samankaltaisia tutkimustuloksia saatiin muuallakin, alettiin pitää todennäköisenä, että ruumis kevenee juuri sielun poistumisen takia.

Joulukuu taas alkaa, joulu on kamalinta aikaa yksinäiselle, muut viettää perhejuhlaa, saa lahjoja, kinkkku maistuu.

Yksinäiselle joulu ei ole kiva homma, ahdistus nousee huippuun, ei ole yhtään kivaa, vaikka yrittää unohtaa koko joulun.

Mitäs "surulliselle miehelle" muuten kuuluu? Onko elämäsi edelleen yhtä tyhjää, synkkää ja ikävää niin kuin alussa kerroit. Eikö mitään valonpilkkuja ole elämässäsi?
Voisitko ajatella jotain vapaaehtoistyötä, mihin voisit osallistua. SPR:n ystäväpalvelu, ensiapuryhmä tai muu vastaava toiminta. Siellä väkisinkin tutustuisi uusiin ihmisiin ja saisit sisältöä omaan elämääsi.

No elossa, ei kovin iloa oo. Toi lintujen ruokinta oli hyvä idea ja jo toimii. Hauskahan niiden touhua on katsoa.

Jokin vapaaehtoistyö olisi varmaan olisi hyvä, työ tympii edelleen, haluisin autttaa, mut en osaa. No lintuja.

Mulla on työ, missä saan elantoni, vaan se ei ole työ mitä haluan tehdä. Mutta voiko valita? Hyvä että on edes työ. Täällä.

Tuntuu turhalta valitaa, molnella ei ole työtä ja muutenkin hankalaa.
Ja mie inisen, kun monella muulla on asiat huonommin.

Tunnen itseni nyt täysin typeräksi.

Et sinä mikään typerä ole! Pois tuommoset ajatukset heti!

Itsellänikin risteilee ihan vastaavat ajatukset päässä vähän väliä. Eikä se todellakaan lohduta, vaikka näkee, että toisilla on asiat vielä huonommassa jamassa kuin itsellä.
Älä menetä toivoasi! Haaveile!Tee muutoksia niissä asioissa elämässäsi, mitä voit muuttaa. Niille asioille, joille et mitään voi, ne on vaan hyväksyttävä. Mieti mitä sinä haluat elämältä ja ala pienin askelin edetä kohti tuota haavetta, saatat hyvinkin sen saavuttaa. Mitäänhän ei tapahdu, jos mitään ei yritä. Asiat saattaa mennä pieleen, vaikka kuinka parhaasi yrittäisit.

Näissä pettymyksissä ja vastoinkäymissäkin kuitenkin piilee monesti opetus. (-Vaikka ei se siltä tunnu sillä hetkellä, kun elämä antaa oikein kunnolla turpaan!)
Koettelemusten jälkeen voi kuitenkin tutkailla itseään ja tekemisiään ja jatkaa matkaansa entistä viisaampana ja jotain uutta elämästä oppineena. Ennen kaikkea pitää koettaa välttää polkemasta samaan ansaan uudestaan ja uudestaan.Sitäkin voi ja pitää tehdä niin kauan kunnes oppii, ettei se kannata.

Ei elämä niin vakavaa ole. Pitäisi vaan koettaa unohtaa menneet ja herätä uteliaana jokaiseen uuteen päivään. Helpommin sanottu kuin tehty! Joka päivä voi kuitenkin itseään ja ajatusmaailmaansa yrittää kääntää asteen verran positiivisempaan suuntaan, kun huomaa vaeltavansa taas siellä murheen laaksossa.
Kun kuljet avoimin mielin ja suhtaudut aidosti ja ennakkoluulottomasti kaikkiin kohtaamiisi ihmisiin, voit jonain päivänä törmätä myös siihen ihmiseen jota olet koko elämäsi kaivannut, toivonut ja odottanut.
Matkalla voit joutua muutamaa rupisammakkoa suutelemaan ja pariin ovelaan kettuunkin voit törmätä. Ihmistä ja virheistä ihminen kuitenkin oppii!
Mikään ei ole niin kamalaa kuin elämätön elämä. Iloa, valoa ja onnea toivon elämääsi surullinen mies!
Pysytään tutkalla ja vaihdetaan kuulumisia.

Jotenkin ei vaan elämä maistu, miten voi olla näin saamaton. Aamukahvit plörisee tossa ja kohta töihin. Salaa toivon, että tulisi, ja voi tullakkin, yt neuvottelut ja koko firma lopetettaisiin. Ehkä se sysäisi uuteen.

Lintusille latasin ruokaa, en arvannut, että sitä todella menee! Viikossa menee 10 litran ämpärillinen, teen lintusille aina koktailin, anringonkukkaa, viljasekoitusta ja pähkinärouhetta. Ja tietysti talipalloja on. Talipalloja ei saa koskaan siinä muoviverkossa laittaa, koska lintu saattaa jäädä kynsistään jumiin sellaiseen.

Luin sellaista, minusta ainakin mielenkiintoista Mindfulness kirjaa. Touhu on minulle toki tuttua, kärsin aikoinaan (koputan puuta) aika pahasta paniikkihäiriöstä. Terapeuttini mulle tuuppas tuota mindfulness juttu ja sehän toimi! Suomi vaan on siinä jamamassa, että jos en ei itse pysty terapiaa maksamaan, ei sitä oikeastaan edes saa. Touhu ei ole halpaa.

Touhu on lähellä nlp terapiaa, Eli ei jäätäisi märehtimään menneitä, vaan todetaan ongelma, ja ratkaistaan se. Mielestäni järkevä tapa useimpiin ongelmiin.

Vaikka nyt ulkoisesti kaikki on aika jees, silti surettaa. Lähinnä se, että ei ole ystäviä. Ei perhettä. Ei lapsia.

Joulu se on se pahin aika, pitäis olla sitä tai tätä. Yksin sitten kaattoo joulunpyhät töllöä, kun ei ole ketään. No onneksi on netflix ja muut, voi kattoo vaikka hyviä sarjoja.

Aaamuisin aina katson tän, tai kuuntelen. Biisi ei ole kaksinen, mutta silti jotenkin piristävä. Reipas tyttö, nätti kun mikä, video hauska, joukolla mennään ottamaan alieneita vastaan. Olisikin hauska nähdä, kun nurmeslaiset innostuisi pelloilla tanssimaan näin, ja kaikki olisi kuin suurta perhettä.

No ei muuta

http://www.youtube.com/watch?v=CGyEd0aKWZE

Hei!
Minä haaveilen lottovoitosta, että voisi hypätä tästä työelämän oravanpyörästä ja tehdä elämällään ihan mitä huvittaa, ei olisi ainakaan rahasta kiinni. Työn oikein kunnolla tökkiessä haaveilen myös potkujen saamisesta.
Se on jännä, vaikka kuinka itse tajuaa, että pitäisi tehdä jotain elämälleen, kun ei ole siihen nykyisessä muodossaan kovin tyytyväinen, sitä ei vaan uskalla tehdä mitään asioiden eteen, ennen kuin on ihan pakko. Luulenpa tässä maassa on aika monta muutakin, jotka painivat samojen ongelmien kanssa.
Itsekin olen joskus lintuja ruokkinut. Se on tosi kivaa puuhaa. Tuntee itsensä tarpeelliseksi, kun tietää auttavansa lintuja selviytymään kylmän talven läpi ruokkimalla niitä säännöllisesti.
Lintujen touhua ruokintapaikalla on hauska seurata. Sinitiainen on myös sen verran utelias ja seurallinen veitikka, että sen saa opetettua hakemaan syötävää myös kädeltä. Vaatii kyllä hermoja ja aikaa tököttää paikallaan, niin kauan, että lopulta uskaltautuvat kädellesi. Varo vaan, noin hyviä ruokia kun tarjoilet, sinulla on kohta kaikki kulmakunnan linnut ja oravatkin ruokittavana. : )
Itsekin olen kärsinyt nuorempana paniikkihäiriöstä. Aluksi en edes tajunnut, mitä minulle tapahtuu. Tunne oli kyllä sanoin kuvaamattoman kamala...
Onneksi sait apua vaivaasi.
Luen tällä hetkellä psykoterapeutti Mirja Sinkkosen kirjaa, jossa puhutaan emotionaalisesta yksinäisyydestä. Se voi olla ihmisellä oikeastaan perustunne, joka on aina ollut, eikä liity kyseiseen tilanteeseen. "Yhteydettömyyden ja luottamattomuuden juuret vievät aina taaksepäin; siellä jossain on kokemuksia ohittamisesta, välinpitämättömyydestä, rakkaudettomuudesta, emotionaalisesta kylmyydestä ja ankaruudesta. Sivusta katsomisesta ja oman itsen piilottamisesta on tullut kiinteä osa omaa olemista. Todellinen itse on toisten saavuttamattomissa, ettei tulisi haavoitetuksi."
Mitä tällä kaikella yritän sanoa on, että voit kokea olevasi todella yksin, vaikka sinulla olisi suurikin joukko "ystäviä" ympärilläsi.
Älä vertaa itseäsi muihin ja aseta itsellesi pakkoja, mitä pitäisi olla, että joulu olisi normien mukainen. Ihan oikein teet, kun mietit, mistä itse nautit ja mikä tuottaa sinulle iloa ja nauti niistä täysillä!
Ei ne perhejoulutkaan mitään kiiltokuvamaisen ihania välttämättä ole. Riitoja, ryyppäämistä ym. kauniissa kulisseissa!
Joulun pyhien ratoksi suosittelen piipahtamaan myös kirjastoon ja hakemaan sieltä jotain mielenkiintoista luettavaa. Mielenkiintoista kirjaa lukiessa aika kuluu kuin siivillä ja saa muuta ajateltavaa kuin omat murheet.
Kävin kuuntelemassa biisin, se on todella "voimaannuttava". Linkitän tänne joskus omiani. Kaikki me ollaan yhtä suurta perhettä. : )

Pakkanen on autoasi puraissut? Omani keksii aina jotain pientä korjattavaa, kun kelit vaihtelee kosteasta pakkasen puolelle. Rahaa jäisi aika kivasti säästöön vuoden mittaan, jos tulisi toimeen ilman autoa. Pakollisten menojen jälkeen kun tulee vielä noita korjaamolaskuja. Toivottavasti ei sinun autossasi kuitenkaan mitään isompaa vikaa ole.
Kahdeksan surmanluotia on aika vanha elokuva, mutta edelleen ajankohtainen. Vastaavan kaltaisia perhetragedioita on sattunut viime vuosina melko paljon. En ole elokuvaa katsonut moneen vuoteen, vaikka uusintoja on tullut. Viimeksi kun katsoin, rupesi suorastaan ahdistamaan. : (
Sinulla ei ole sukulaisia samalla paikkakunnalla ? Vanhemmat elossa vielä ? Entäs kun saat auton kuntoon, ajaa päräyttäisit tai muuten matkustaisit tapaamaan noita ihmisiä, jotka ovat lentäneet luotasi maailmalle?
Itse lähden viikonlopuksi tapaamaan tuttuja toiselle paikkakunnalle. Tympäisee näissä omissa nurkissa pyöriminen. Jaksaa sitten taas tätä arkista aherrusta paremmin, kun käy välillä muualla pyörähtämässä.
Aurinkoista ulkoilu ja lintujen tarkkailukeliä ainakin lauantaiksi on säätiedotus luvannut! : )

Vastasin ja eikös sekin hävinnyt pois :(

Nyt en ymmärrä, mikä hävisi pois? :-? Paljon on tuolla youtubessa hyviä tuoreita versioita vanhoista joululauluista. Itse en niin hirrvveesti tuosta raskaasta musiikista tykkää. Tuolla Antti Railiolla on kyllä tosi hyvä ääni. Pystyy laulamaan ihan mitä haluaa. Muutenkin suloisen näkönen mussukka ja on lavakarismaa hänellä :-). Minä en osaa noita youtube-videoita tänne näköjään ladata, tumpelo kun olen näiden tietokoneiden kanssa. :-(
Joko sait autosi kuntoon?

Sain autoni toimimaan :) Vain puola oli rikki, pikku homma ja nyt auto kehrää kuin kissa.

Nyt auto toimii kuten pitää, ei nyi, kiihtyy napakasti

Olen laittanut joulukeräyksiin, lapsille. En ole enää lapsi ja ei ne lahjat enää mulle oo juttu.

Tokihan joulu ahdistaa, kun yksin. Kinkku on ja ajattelin, että nautin ihan yksin. Eipä paineita, ei mitään.

Onneksi joulu on pian ohi :)

Taitaa olla 60 luvun autokin,kun puola löytyy. Vaihda uudempaan.

Hyvä, että sulla on menopeli kunnossa.
Itselläni tässä joulutohinat painaa päälle. Pitäis käydä kaupassa, leipoa ym.
Joka joulu aion, etten hössötä liikoja, mutta kuitenkin ne vähäisetkin jouluvalmistelut jää aina viime tippaan ja stressi iskee...
Jouluaattona kaivaudun sohvan nurkkaan syömään suklaata, katselen telkkaria. Syön itseni ähkyyn kinkkua ja piirakoita. Aattoiltana saunon pitkän kaavan mukaan, rauhassa.
Minulla on muutama läheinen ihminen joulua viettämässä kanssani, joten ihan yksin ei minun tarvitse olla. Ymmärrän hyvin, että sinua ahdistaa, kun yksin olo ei ole vapaaehtoista. Koeta kuitenkin parhaasi mukaan nauttia joulusta. Toivottavasti uusi vuosi tuo tullessaan uusia tuulia elämääsi muuttaen sitä valoisampaan suuntaan. Kaikesta huolimatta toivotan sinulle hyvää joulua!
Tutkaillaan taas tilannetta viimeistään joulun jälkeen. :-)

Se on se niin sanottu puola vähän eri nimellä.

Virallinen nimi lienee sytytyspuola. Mutta joo, bensiinikäyttöisissä autoissa se kyllä on edeleen kaikissa. Uusissa niitä on jopa jokaiselle sylinterille oma. Ja ne muuten maksaa, ja paljon!

Sinulle surullinen mies;
olen yksinäinen nainen...ja viihdyn todella.

Aattoa tässä vietetään, kuuntelen Lumen Valon musiikkia ja juon glögiä. Ei tässä erityisiä joulutunnelmia ole, päivä toisen joukossa.

Yksinäisyyteen tottuu, ja jopa turtuu. Tietysti riippuen onko yksinäisyys itevalittua vaiko ei.

Ostin itselleni jopa lahjan. Minulla on tuo playstation laite, on jo ollut vuoden. Olen käyttänyt sitä vain blue-ray soittimena sekä sen kautta voi kätevästi käyttää netflix palvelua.

Ostin siihen pelin! Kovasti kehutun GTA V. Saas nähdä, voisikin mennä sitä koittamaan :)

Stille Nacht! Heilige Nacht!

http://www.youtube.com/watch?v=_I8gBui3rQ8

Tein mitä tein.

Vaan laitto vihaksi. Oli kyse vain joulupukista.

Laitto vihaksi se, että minä ajattelen niin, että jouklupukki on hauska satuolento, mutta lapsille PITÄÄ kertoa, että lahjat ei tule satuolennolta, vaan ihmisiltä.

Näin ei käynyt, ja nyt kummityttöni luulee saaeensa minun antamat lahjat pukilta, ei minulta!

Verenpaine nousee, mut eipä voi mitään, kuin nuolla haavojaan :( Miksi lapsille ei voi kertoa totuutta :(

On tosiaan älytäntä, että lapsille uskotellaan pukin tuoneen lahjat, lapset ei ymmärrä, että joku läheinen halusi heitä muistaa.

Aamulla katselin hetken sitä "pukin kuumalinja" ohjelmaa. Järkyttävää, että 8-11 vuotiaat sinne vielä soittaa aivan täpinöissä, uskovat vielä joulupukkiin! Ei hyvänen aika sentään...

Onneksi joulu on ohi..

Mietin tätä biisiä, itsekkin rämpytän kitaraa, ja tässä tosi mukavan rouheet saundit.. tyylikästä, viipyilevää ja oikealla tavalla laiskaa soittoa :)

Sanat on myös aivan loistavat, uskoi luojaan tahi ei. Jostainhan me tänne ollaan tupsahdettu. En aivan usko, että se olisi vain pelkkää sattumaa :)

Video ei ole mikään miljoonalla eurolla toteutettu, mutta tavallaan tämä se on tyylikäs, ja sopii sanoitukseen mainiosti.

http://www.youtube.com/watch?v=SsL7JD10HmM

Ammattiliitot kuluu menneseen Neuvostoliittoon. Nykyään ne on joutavia. Itse kuulun Loimaan kassaan. En viitsi turhasta maksaa.

Se, pompsaahtako palkat -5% tahi 5% ei aiheuta mitään muutosta kenenkään elämään, sitä ei edes huomaa!

Itse pistän aina veroprosentin 8 mitä verottaja esittää. En huomaa sitä vuoden aikana mitenkään, mutta jouluksi tulee aina sitten kiva ylläri, kun tilille rapsahtaa 2-3 tuhatta palautusta. Toki se on maksettua, mutta se on hyvä keino säästää. En huomaa, että palkasta menee liikaa veroa, mutta aina ilahdun, kun tulee palautusta :) Tyhmää? Ehkä, mut mitä sitten?

Suomessa maksetaan veroa kohtuudella, palvelujakin sitten on. Vaikka valitetaan, niin varmaan ollaan top 10 listalla maailmassa, kuitenkin.

Jenkeissä et saa mitään hoitoa, jos ei ole vakuutusta, ja köyhille/sairaille ei vakuutusta anneta, se on systeemi, mitä emme suomeen halua.

Kun köyhissä maissa kuollaan malariaan/ripuliin/nälkään niin me valitamme, vaikka täällä kaikki lihoo ja pulskistuu, vaikka ei edes tekisi mitään!

Sossu ruokkii, kela syöttää. Joo, täällä tosiaan pärjää ja lihoo vaikka ei tekisi yhtään mitään. Se on surullista.

On tosiaan ihmisiä, jotka ei vaan jaksa, mutta valtavasti on ihmisiä jotka ei vaan viitsi, ja he syövät euroja, jotka voisi olla tarpeen niille, jotka sitä tarvitsee!

Hyvä neuvo, tuo veroprosentin nosto.
Huomattavasti mukavampaa saada palautuksia kun maksaa veroja jälkikäteen.

Niin,me ei kaikki olla yhtä fiksuja. Jokainen meistä toimii omassa elämässään parhaaksi katsomallaan tavalla. Tosi kiva,jos sinä olet onnistunut vaurastumaan yllä mainitsemallasi tavalla. :-)

Uusi vuosi ja uudet kujeet, lähden Kolille viettämään. En ole aikoihin siellä käynyt, majapaikka on siellä lomakolin, käränkälammen luona, vai mikä se nyt oli.

Ennen siellä toimi ravintola, jopa hampurilaispaikka. Nykyään ei vissiin mitään enää, mikä on yllättävää, kun sinne on noussut mökkiä kuin sieniä sateella.

Paikka paisuu, palvelut ei. No, ainakin Kolin kyläkauppa taatusti menestyy! Sieltä on einekset haettava.

Harmittaa vain, että lunta ei ole :( Ei pääse hiihtämään, ostin jopa suksipaketin, juurikin tämä reissu mielessäni, mutta haaveet hiihtämisestä saa heitää, rinteeseen sentään pääsee, jos sohjossa haluu lasketella.

Niin tai näin, kiertelen laavuja, yövyn niissä pari yötä, varaan mukaan makkaraa ja paistia. Mikä mukavampaa. Venäläiset turistit ei onneksi noita laavuja löydä, saa olla rauhassa.

Argh! Pakahdun kateudesta! Minäkin tykkään Kolista. Siellä sielu todella lepää...Oispa vähän hienoa viettää siellä uutta vuotta!

En ole siellä itse käynyt kovinkaan pitkiä reissuja patikoimassa. Mökkeillyt, telttaillut ja veneillyt olen siellä Kolin lähistöllä.
Tuo laavulla yöpyminen tähän aikaan talvella olisi varmaan kokemisen arvoinen juttu. Toivottavasti sulla on hyvä makuupussi. :D

Venäläisiä Kolilla tähän aikaan varmaan on paljon. Todennäköisesti rinteissä ja kylpylässä ovat ruplaamassa, joten rauhassa saat patikoida. :)

Tuo kylpyläkin on ihan kokemisen arvoinen juttu. Saunan lauteilta ja kylpytynnyristä voi ihailla maisemaa Pieliselle. Syksyllä kun oli vähän turisteja Kolilla, siellä oli tosi mukavaa nautiskella olostaan kaikessa rauhassa saunoen.

Minulla on myös sukset ja jopa lumikengätkin tuolla varastossa odottamassa, mutta lunta vain puuttuu. :( Tosi ikävä on tämä alkutalvi ollut, kun on ollut niin sateista ja pimeää.

Minä juhlin uutta vuotta työnteon merkeissä. Pitää viedä uusi verokorttikin työnantajalle ja nostaa sitä veroprosenttia taas vähän. Se on todellakin köyhän duunarin ainut varma säästötili! ;)

Toivon sinulle todella nautinnollista ja mukavaa reissua Kolille!
Kirjoittelehan taas, miten reissu meni. :)

http://youtu.be/PnzdhQyb1gU

http://youtu.be/JPlWMbGT0zw

"anna hyvän kiertää"

Olen vielä reissussa, mutta palailen pois, kun lunta vaan ei ole. Olisin halunnut ajelee motokelkalla.. vaan ei onnaa. Hiihtokin ois maistunut.

Kolin palvelut herätti ihmetystä, niitä ei ole. Vain kyläkauppa, mikä toki hyvä, mutta eipä muuta.

Hotelli oli täynnä venäläisiä, taksia ei saanut illan pääteeksi ei sittenmillään, joten jalat alle ja 6 km kävelyä. No, kunto koheni.

Jännää tää Kolin kehitys, se ei oikeen tunnu toimivan. Koko homma on vain venäläisille suuniteltu, eikä se haitaa, rahaa tuovat. Mutta palvelut laahaa.. Kolin kyläkauppa toki varmasti menestyy :)

Silti, onneksi Koli on suojelualuetta, eikä sinne saa rakentaa. Mutta loma kolin alue on jo täynnä aivan mauttomia viritelmiä, surullista.

Mökki, jonka idea on näyttää hirsipuulta, mutta on betonia? Haloo?

Kaunis, herkkä biisi... Kiitos!
Hyvää Uutta vuotta sinullekin! :)

http://youtu.be/iPkmbA5kHis

Johanna Kurkela kai on löytänyt hevi Holopaisen, oivallinen pari. Molemmat taitavia muusikoita. Toki romanssi ei ole uusi, mutta hyvin osasivat pitää salana pitkään.

Muistan, kun saatoin rakkaani hautaan, oli 30v kuollessaan, eli nuorena lähti, ja ihan huonoa tuuria.

Kuuntelin silloin tätä biisiä paljon, saatoin soittaakin. Vide on tietty mitä on, mut siin on hyvä idea. Surraan kun on surun aika, sitten päästetään irti ja me joilla elämä jatkuu, jatketaan sitä.

http://www.youtube.com/watch?v=lIiZION79-w

-Auts, johan osasin biisin taas valita... :(

Johanna laulaa niin kuin enkeli ja näyttääkin enkeliltä tai metsäkeijulta. Hevi-Holopainen taas on se menninkäinen. :)
Hyvä, että ovat onnistuneet pitämään suhteensa salassa, eivätkä revittele sitä tuolla lehtien palstoilla. Fiksuja ihmisiä. Toivottavasti tulevat onnelliseksi. :)

Itsekin olen kuunnellut Johannaa viime vuosina terapiamusiikkina. Yksi ihmissuhde päättyi äkkiä, ilman mitään syitä ja selittelyjä. Olen täällä nuoleskellut haavojani ja kasaillut elämääni.

Tuo sinun viimeinen lause vain kolahti. Itken täällä vuolaasti, enkä oikein itsekään tiedä miksi. Olenko sittenkään päästänyt irti ja jatkanut elämääni...

Kyllä tuskan julistaminen kiinnostaa ihmisiä,olisikohan aika tulla tähän hetkeen,koska ikinä ei tiedä,koska päivä on viimeinen.Ruvettaisiinko nauttimaan näistä vielä olevista elonpäivistä ja lopetetaan paskan jauhaminen.Nautitaan elämästä,eikä väkisin masenneta mielialaa.

Tämä pimeys ahistaa!

Jouluun asti meni kaikki hyvin, kun oli niin paljon tekemistä. Jouluna monta päivää ihmisiä ympärillä ja mukavaa yhdessä oloa.
Nyt joku ihmeellinen joulun jälkeinen "henkinen krapula". Jotain ikäkriisiäkin pukkaa, kun pitää miettiä kaikkia syntyjä ja syviä. Mitä on elämässään tehnyt ja mitä olisi voinut tehdä toisin ja miten tästä eteen päin. Elämästä puuttuu se rakas ihminen, jonka kanssa voisi tuonne sohvan nurkkaan käpertyä tällaisina pimeinä iltoina. :(

Tiedän, että tälle polulle, joka johtaa sinne murheen laaksoon, ei pitäisi lähteä. Pitäisi nauttia tästä päivästä, niistä asioita jotka on hyvin jo elämässä. Asiat voisivat olla huonomminkin jne. Aina ei vaan jaksa ajatella niin, vaikka kuinka asioita järkeilisi!

Sitä paitsi pienet itkut silloin tällöin tekee hyvää ihmiselle. Siitä on tehty ihan tieteellisiä tutkimuksiakin! Itku vähentää stressiä, poistaa ylimääräisiä mineraaleja ja hormooneja elimistöstä. :)

Olettekos muuten huomanneet, että tunnetilat todellakin tarttuu herkemmin kuin flunssa ihmisestä toiseen! Esim. jos työpaikalla työkaveri tulee sinne aamulla hirmuisen ketutuksen vallassa. Hänen ei tarvitse edes sanoa mitään, mutta tuo negatiivinen tunnetila tarttuu. Kohta koko työyhteisö samassa jamassa.
Samoin myös positiivinen, iloinen ihminen hohtaa tuota tunnetilaa ulospäin ja levittää hyvää oloa ympärilleen.
Pitänee siis olla varovainen, mitä täällä netissäkin kirjoittelee, ettei levittele huonon fiiliksen viboja ympäriinsä! Tuppaa välillä unohtumaan, että tällä keskustelupalstalla käy muitakin kuin "surullinen mies" ja minä. :D

"Surullinen mies" missäs muuten majailit siellä Kolilla uutena vuotena. Jossain mökissäkö? Voitko suositella jotain hyvää ja halpaa majapaikkaa? Kesällä, jos sinne lähtee, ei välttämättä tarvitse kovin kummoista yöpymispaikkaa, kunhan on katto pään päällä. -Jos nyt ei kuitenkaan laavussa halua yöpyä. :)
Missä siellä se betonihirsimökki viritys oli?

Lapissa yms. tietty on kiva vaeltaa, on hieman haastetta edes.

Kolin alueella on kuitenkin hienoja reittejä, laavuja niiden varrella. Se ei ole samalla tavalla haastavaa, reitit on merkittyjä, eksyä ei voi edes ilman karttaa. Eikä alueella edes ole suotavaa lähteä pois merkityiltä reiteiltä, tällä yritetään suojella luontoa.

Mutta jokus se on kivaakin, että saa olla komean luonnon keskellä, ja ilman huolta suunnistamisesta, reiteistä yms. Laavuillakin valmiiksi polttopuuta rutosti. Joskus on hauskaa ja kivaa näin, voi vaan nauttia!

Hotelliin tulevat turistit kiertää sitä kolin huippua, ei ne pitkälle siitä lähde. Ne on kuin persekärpäsiä, ei lähde kaukasi sontaläjästä ;)

Olin 3 yötä laavuilla, ja rauhassa sai olla. Toki päivällä joitakin kulkijoita oli, vaan kun ilta pimeni, sai olla ihan täysin rauhassa ja yksin :)

Rentoa, valmiit puut, jopa kuivaa klapia, ei tarvinnut muuta kuin nauttia. Sää nyt oli mitä oli.

Olen saman reitin vetänyt vuosia sitten, ja silloin pakkanen öisin laski -35 asteeseen. Sillon oli fiilistä laavulla, kristallinkirkas tähtitaivas! Täydellinen hiljaisuus, mitä nyt nuotio napsahteli ja heitti kipinöitä ilmaan.

Nukkua ei edes malttanut, ja meinashan siinä vilu tulla, jos ei kunnon roihua laavun edessä polttanut.

Kun istuu laavulla, nuotio palaa ja metsä napsahtelee jännästi, kun pakkanen puree. Se on upea tunne! Ainut asia mikä ehkä harmitti, oli se, että oli yksin, olisi hienoa, jos voisi upeat hetket jakaa toisen ihmisen kanssa. Mutta jos ei voi, nauttii niistä ihan itsekkin, toki.

Joo, olen samaa mieltä siitä betonimökistä. En ymmärrä kuka tuollaisen haluaisi. Lieköhän Pielisen betoni saanut niitä miten hyvin kaupaksi. :-}

Olen pari kertaa "mökkeillyt" Kolilla sellaisissa hyvin varustettua omakotitaloa muistuttavissa paikoissa, sähkösaunat ja kaikki. Olivat kyllä hyvällä paikalla ihan Pielisen rannalla.

Itse tykkään kuitenkin enemmän sellaisesta hyvin alkeellisesta mökkeilystä, jossa sauna lämmitetään puilla ja käyttövedet kannetaan järvestä. Eikä mökissä tarvitse olla mitään turhia ylellisyyksiä. Päivä kuluu mukavasti ihan arkiaskareissa puuhastellessa ja illat kalastellaan, uidaan, saunotaan ja katsellaan auringon laskua. Istutaan nuotiolla, otetaan ehkä olutta ja parannetaan maailmaa mukavassa seurassa .

Kerran olen vain laavulla yöpynyt ja silloinkin kesällä. Nukkumisesta ei silloinkaan tullut mitään, kun itikat oli kiusana.
Tuo patikoimaan lähteminen kyllä kiinnostaisi. Kuulostaa nuo Kolin reitit ihan minun tasoiselle patikoijalle sopivilta, kun eksymisvaaraakaan ei ole. ;-)
Täytyy pistää harkintaan tuo Koli, ensi kesän lomaa suunnitellessa.

Sinä olet vielä nuori mies. Ehdit vielä tehdä vaikka mitä muutoksia elämässäsi, jos vain haluat ja tunnet siihen tarvetta. Jos ei sinulla ole perhettä, voit vapaasti vaihtaa vaikka paikkakuntaa, lähteä opiskelemaan. Ihan mitä vaan... :-)
Miehillä tuo suvun jatkaminenkaan ei ole niin ikään sidottu, niin kuin naisilla. Hyvin ehdit vielä niitä omia lapsiakin hankkia, kunhan löydät sen tulevien lapsiesi äidin.
Eikä tässä elämässä niin ihmeitä tarvitse saavuttaakaan. Kunhan on paikka, jota voi kodiksi kutsua, rahaa toimeen tuloon ja rauha sydämessä.

Itse olen jo melkein 5-kymppinen viirupöllö. :-) Kariutunut pitkä avioliitto takana. Poikanen on lentänyt jo pesästä ja pärjää hyvin omillaan. Nyt olisi aikaa elää vain itselleen ja tehdä asioita joista nauttii, mutta aivan niin kuin sinäkin kaipaan sitä läheistä ihmistä, jonka kanssa jakaa asioita.
-Tein muuten uuden vuoden lupauksen, että tänä vuonna ihan oikeasti ryhdyn tekemään asioille jotain! Yritän lopettaa vanhojen asioiden märehtimisen ja asioiden jossittelun. Alku ei ole lupaava, mutta päivä kerrallaan mennään. :-)

http://youtu.be/Pl9xPl7qkU4
Ihanan yltiöromanttinen kesäbiisi!

Kolilla oleva mökkinne ei ole öky, mutta ei nyt mikään eräkämppäkään. Siellä on kaikki mukavuudet taulutelkkarista pesukoneeseen. Jopa koivuklapit tuodaan valmiiksi ja kasataan liiteriin :D Kaikki tulee valmiina.

Se on tavallan ihan jees, mökki kuitenkin hyvällä maulla tehty, pyöröhirttä. Se on tavallaan mukava lötköttelypaikka. Olen oppinut nauttimaan siitä, että voi vaan ulkoilla ja mökillä kaikki mukavuudet. Lähinnä siellä olen käynyt maastopyöräilemässä, hiihtämässä/laskettelemassa ja moottorikelkkailemassa. Onhan se kiva, kun päivän pääteeksi väsyneenä ei sentään vesiä tarvi kantaa sisään, puut on valmiina, ja voi mennä pihalle tekee nuotin ja laittaa siinä ruokaa, nautiskellen muutamia oluita samalla.

Mökki, missä sitten ei ole mukavuuksia, on sellainenkin nautittava. Siinä vaan on sitten ihan eri fiilis ja asenne. Oma mökkini on länsi-suomessa, sähköt sinne tulee. Mutta muuten käydään ulkohuusissa, vedet kannetaan järvestä, puut pilkotaan itse. Hauskaa puuhaa sekin. Mitään erityistä erämaata siinä tosin ei ole silleen lähellä, normi metsää vain, ja tietysti iso järvi.

Sitten on vielä se, mistä pidän myös, kun lapissa vaeltaa. Autiomökit. Niissä kaikki tehdään itse, ja mukavuudet on seinät ja katto, sekä yleensä kamiina.

Ja se karuin vaihtoehto, mistä myös pidän, on tehdä joka yöksi itse se majoituspaikka. Telttaa en ikinä metsään kanna, en näe siinä mitään järkeä, jonkunlainen laavukangas tietty on mukana usein, ja siihen verkko hyttysiä varten. Silläkin pärjää hyvin, eikä paina paljon.

Ehkä nyt, kun ikää on tullut, olen alkanut nauttia siitä, että mökissä on mukavuudet ja sieltä käsin tekee tekee sitten päivän maastofillariretkiä tms. ja illalla pääsee saunan kautta mukavaan petiin ja puhtaisiin lakanoihin.

Nuorempana sellainen askeettisuus oli jopa itseisarvo, ei enää. Tätä se ikä tekee :) Ihmisestä tulee kermaperse, ja haluaa tehdä samoja asioita kuin ennekin, ilman ankeutta.

Joskus nuorena kävin saariselällä ukk puistossa 2 viikon vaelluksella. Varustus oli minimaalinen, ruokana oli vain ja ainoastaan riisiä ja suolaa. Ei mitään muuta. Joitakin kaloja sain, mitä piristi ruokavaliota. Olihan se kokemus, paino putosi melkoisesti. Mutta miksi? Nyt kun mietin, niin sitä vaan halusi kokeilla rajojaan. Enää tuonlainen touhu ei oikeen innostaisi. Ja tietenkin pitää muistaa, että enää ei ole 20v kolli. Riskejä en sinänsä pelkää, kun ei omaa perhettä tahi lapsia ole.

On vähän sellainen tunne, että jätän Nurmeksen pian.

Päivän biisinä voisi olla tämä. Niukka ja vähäeleinen kipale. Samalla melankolisella tavallaan kaunis. Jostain syystä tämä tuli mieleen, on varmaan vähän John Doe fiilikset.

John Doe on termi jenkeissä, millä kutsutaan kuollutta, mitä ei voida tunnistaa, tai kukaan ei tunne. Ja jos on elävä, kuka ei tiedä kuka on, eikä kukaan muukaan häntä tunne tahi tunnista. Ne on sitten John Doe ja numero perään.

http://www.youtube.com/watch?v=qFyfY7D9LDE

Tuo on kyllä niin totta, että ikä alkaa laittaa rajoja kaikelle tekemiselle vapaa-ajalla ja töissä. :-) Se on tosi ärsyttävää, kun mieli kapinoi vanhenemista vastaan, mutta keho alkaa ilmoitella "parasta ennen päiväyksen" menneen umpeen. :-D

Kroppa vaan kestä enää samaa rasitusta kuin ennen nuorempana. Todellakin näillä kymmenillä osaa arvostaa kunnon vuodetta, missä nukkua! Ei onnistuisi minulla enää tuollainen askeettinen retkeily ja varsinkaan jollain retkipatjalla nukkuminen, ei ainakaan monta yötä.

Tuota Nurmeksesta pois muuttamista kannattaa kyllä tosissaan harkita. Olen itsekin siellä asunut ja yksi elämäni järkevimmistä päätöksistä oli muuttaa sieltä pois.

Kun altistaa itsensä muutokselle, ei koskaan tiedä mitä hyvää se tuo tullessaan.

Itsekin kun mietin, en olisi ikinä törmännyt lapseni isään siellä. Jos olisin jäänyt sinne, en ehkä koskaan olisi saanut ihanaa lastani.
Pari hyvää ystävää, jotka ovat pysyneet rinnallani myötä ja vastoin käymisissä, olisi myös jäänyt saamatta jne...
Kannattaa kuunnella omaa sisintään, sieltä se vastaus tulee, mikä sinulle on hyväksi.
Isot muutokset ja tuntemattomaan heittäytyminen pelottaa aina, mutta voi olla myös alku uudelle ja paremmalle elämälle. Ainahan sinne Nurmekseen voi takaisin tulla, jos siltä tuntuu.
Olen "ulkoiluttanut" itseäni viime päivinä. Käynyt elokuvissa, taidenäyttelyssä ja kaveria tapaamassa. On jo vähän virkeämpi olo. Pahasti näyttää siltä, että pian päästään hiihtämäänkin, kun vaan vielä vähän lisää lunta sataa. On sinunkin uudelle suksipaketille käyttöä tänä talvena. :-)
Linkittämäsi biisi oli todella vähäeleinen ja koskettava.

En minäkään Nurmeksesta mitään muuta kaipaa, kuin niitä vaaramaisemia ja Pielistä. Tyhjä, kuollut pikkukaupunki varsinkin näin talvella.
Hyvä, että olet päässyt sieltä isompiin ympyröihin ja elämä alkaa taas järjestyä parhain päin. :-)

Minä käyn siellä hesassa yleensä kerran kesässä pyörähtämässä. Ensimmäisenä päivänä se ihmisvilinä tuntuu ihanalta virkistävältä. Toisena päivänä siihen alkaa jo tottua ja jossain määrin se alkaa jopa ahdistaa, Kolmantena päivänä sieltä lähtee ihan mielellään takaisin tänne vähän pienempiin ympyröihin. ;-)

Hyvin olen tähän saakka pärjännyt siellä hesassa kaupunkikartan ja ystävällisten paikkakuntalaisten avustuksella paikasta toiseen, mutta hyvä tietää, että tarvittaessa on myös henkilökohtaista opastusta tarjolla. :-D

Niin..

Minä jään kaipaamaan ilmastoa, Kolia. Wanha nurmes on kaunis paikka, kauniita puutaloja.

Luontoa löytyy etelästäkin, ei tietysti yhtä jykevää. Mutta ainahan sitä voi lomilla käydä, jos ei nyt enää nurmeksessa, niin kolilla. Omistan pikkuisen metsää valtimolla, yritän siitä päästä eroon. En olisi sitä edes halunnut, mutta perin sen, ja siitä on ollut aikalailla harmia.

Synnyin Helsingissä, lastenklinikalla. Asuin haparoivat ensivuoteni ihan Helsingin keskustassa. Sittemmin olen asununut melko monissa paikoissa, puolensa kaikissa.

Porvoosta olen eniten pitänyt, sopivan kokoinen paikka, ja kaunis!

Nurmesta tuskin jää ikävä, muistoja toki.

Raatihuoneen kadulla taitaa ne isot, todella upeat vanhat puutalot olla. Ne puutalot, Kirkkokatu koivuneen ja keskustan puoleinen Nurmesjärven ympäristö näyttää varsinkin kesällä tosi hienolta.

Minä läksin opiskelemaan Nurmeksesta ja sille tielleni jäin. En tosin Pohjois-Karjalaa pidemmälle ole päässyt. :D.
Kolikin on niin lähellä, että hävettää ihan tunnustaa, etten siellä kovin usein ole viime vuosina käynyt. Enimmäkseen veneillyt siellä ja telttaillut saarissa siinä lähellä, siitäkin on jo vuosia. Ensi kesänä kyllä olen ajatellut lähteä niille patikointireiteille.

Olen kyllä monesti miettinyt Etelä-Suomeen muuttamista. Ihan töiden takia. Täällä ei oikein voi valita työpaikkaansa. Nykyisessä työpaikassa olen ollut jo niin kauan, että jokin muutos tekisi hyvää. Koulutason tutkinnolla ei minun alallani paljon etenemismahdollisuuksia ole. Ainahan voisi tietysti lähteä opiskelemaan Amk-tutkintoa ja sitä kautta päästä mielekkäämpiin töihin. Etelässä saisin todennäköisesti melkeinpä valita, minne menisin töihin. Siellä on meidän alalla työvoimapula.
Toistaiseksi olen viihtynyt täällä, kun ympärillä on kaikkea mitä kaipaan vapaa-ajalla. Melkein kotiovelta pääsen metsään ulkoilemaan koiran kanssa. Talvella lähes suoraan ladulle. Vesistötkin ihan lähellä.
Minä en onneksi omista mitään muuta, kuin tämän asunto-osakkeen yhdessä pankin kanssa. :) Huolta ja murhetta tästäkin tietysti jossain määrin on. Pitäisi varmaan ruveta jo säästämään tuleviin remontteihin jne.
Tuo metsän omistaminen on varmaan aika hankalaa, varsinkin jos asuu kauempana. Eikös metsän omistajalla ole kaikenlaisia metsänhoidollisia velvoitteitakin. Hakkuita, istutuksia? Alueen kaavoituskin voi vaikuttaa siihen saatko sinä hakkuita siellä tehdä. Toivottavasti pääset siitä metsäpalstasta eroon, jos siitä harmia on.

http://www.youtube.com/watch?v=XmwQ5_K8_dQ&list=RDXmwQ5_K8_dQ&feature=share

Kyllä omistamastani maasta on ollut vain haittaa. Verottaja näkee siinä tukkimetsää, oikeasti siel ei kasva kun pajua ja horsmaa.

Minä muutan juurikin sen takia, että sain uuden, paremman duunin. Ehkä vielä menen opiskelemaankin. Siitäkin huolimatta, että minulla on jo 3 tutkintoa takana, ja teen työtä, mikä ei liity mihinkään opiskelemiini ammatteihin...

Mietin tätä kun katsoin. Olen kerran ollut CMA festareilla jenkeissä, se on siellä todella isoo touhua, stadion varmaan vetää 100 000 ihmistä ja miljoonat kattoo telkusta, siis jenkeissä. Siellä tuo Country musa on iso juttu. Suomessa ei, ja hyvä niin.

Se on aika noloo minusta.. biisit on sitä naukumista, koira kuoli, vaimo jätti ja pickup auto hajosi.

Tässä on kantri laulaja, joka vetää upeasti, vaan ei kantria.
Tyttö on kaunis, ja niin täynnä energiaa. Näkee, että hän todella tykkää siitä mitä tekee ja sen huomaa! Rampikuume ei vaivaa, jos sitä on, ei sitä ainakaan huomaa. Ja typykkä antaa laulun tulla oikeen kunnolla!

Hyvin harvat on superlahjakkaita. Useimmat on vain taviksia. Niin se elämä menee. Harva lopulta saa tehdä sitä, mitä oikeasti haluaisi.

Tämä nuori nainen on jo mijonääri ja saa tehdä mitä haluaa.

http://www.youtube.com/watch?v=mytxVdkAZrc

Sinä ainakin olet taitava tai luonnon lahjakkuus jossain ammatissa, kun saat töitä ilman koulutustakin. :-)
Läksit sitten jenkkeihin kantrimusiikki festivaaleille , vaikka et tykkää kantrimusiikista?:-D

Olet tainnut matkustella paljon muutenkin? Minä olen käynyt vain kaikissa näissä naapurimaissa ja muutaman kerran etelän lomakohteissa pimeyttä pakoilemassa talvella. Pohjois-Norjassa haluasin kyllä käydä uudestaan. Siellä oli aivan tajuttoman kaunista!

Iloinen mies taitaa tykätä pitkätukkaisista vaaleaveriköistä, jotka osaavat laulaa. ;-) Samaa näköä on tässä Carriessa kuin tuossa Couldingin Elliessäkin. Kieltämättä kaunis ja energinen nainen. Upeat sääret! :-)

Eipä tule äkkiä mieleen ketään suomalaista naisartistia, kenellä olisi vastaava energialataus esiintyessään. Ehkä Kaija-K? Kerran olin Kaijan keikalla ja meiniki oli kuin suoraan jostain elokuvasta. Porukat hyppi pöydillä ja kaikki, tarjoilijoista lähtien, hoilasivat yhteen ääneen Kaijan mukana nyrkit pystyssä "sä olet kaunis, rietas, onnellinen..." En tiedä sitten, miten paljon sillä oli vaikutusta tunnelmaan, että porukat oli aikas humalassa. Joka tapauksessa hauskaa oli. :-)

Minä olen sitä mieltä, että valtavasti lahjakkuutta hukataan ihan sillä, että monella lapsella elämän lähtökohdat on niin huonot, etteivät he pääse toteuttamaan itseään ja sitä lahjakkuutta mitä heissä on.
Vanhemmat eivät tyhmyyttään tajua tai omien ongelmiensa vuoksi kykene auttamaan lastaan kasvamaan sellaisiksi ihmisiksi, millaisia heistä olisi optimaalisissa olosuhteissa tullut.
Toki kovalla työllä ja sinnikkyydellä voi nousta ryysyistäkin rikkauteen.
Pirstaleisen itsetunnonkin voi kasata ja kyetä luomaan itselleen ihan hyvän elämän, vaikka kotiolot olisivat olleet mitä surkeimmat. Siinä menee vain hurjasti enegiaan hukkaan. :-(
Raha kyllä rauhoittaa ja antaa mahdollisuuksia nauttia elämästä, kun sitä on, mutta tuoko se onnea? Enpä usko.

En varsinaisesti lähtenyt jenkkeihin kantrin takia, olin silloin naimisissa, ja ex vaimoni oli suuri kantrifani, en voi kertoa miten, ettei intimiteetti suoja mene. Ansioitunut kuitenkin. Siitä naisesta en kuitenkaan ole kuullut yhtään mitään 13 vuoteen, enkä edes halua. Ero oli ikävä, kaikinpuolin.

En ole kamalasti matkustanut, jonkin verran kuitenkin. Lähinnä vain siksi, että pääsee tekee jotain mitä haluaa. Esim alpeille laskettelee. Tenuriffat ja sellaiset pakettimatkakohteet ei oikeen oo mun juttu.

Norjassa käyn usein, en edes pidä sitä matkusteluna. Olin nuorena norskeissa kalatehtaalla töissä, kuten moni muukin. Se oli kasvattava kokemus. Oppi työntekoo, koska palkka oli urakka. Ja kun oppi, palkka oli hyvä. Mutta turskien perkaaminen ja käsittely tyskin ketään jaksaa pitkään kiinnostaa.

En koskaan kuitenkaan ole erityisen hyvin tienannut, toisaalta, en huonostikkaan. Olen siinäkin suhteessa tavis.

Nykyisen ammatin, joka on käsityätä/käsityöläinen opin oppipoikana, ja nyt osaan homman jo ilman apuja hyvin.

Haluaisin siinä edetä, mutta se on vaikeaa. Koulutusta ei alalle edes ole, suomessa. Saksassa saisi alaan täsmäkoulutusta. Joten mietin sitä, saksani ei ole hääviä, mutta enkulla opetus kuulemma on.

Sitten voisi vain tyytyä tähän, aloittaa uusi duuni toukokuussa, ja se siinä. Näin varmaan ainakin aluksi teen, ei pidä alkaa typeräksi.

On hyvä, että on tukevasti töissä, ja siitä sitten miettii uutta. Se on niin helpompaa, kun EI ole PAKKO.

Lähen hakemaan lähikaupasta paketin, missä on uusi soitin autooni :) En kyllä sitä ala vaihtaa näillä pakkasilla, ehkä huomen ajan kiesin työpaikan talliin, missä ei ole pakkasta.

Mikä olisi päivän biisi, käyn ensin postissa ja mietin sit :)

Olkoon se tämä, lepposaa bluegrass musaa, ja sanotaanko näin, soittajatytöt on vähintään viehättäviä :)

http://www.youtube.com/watch?v=CothyjEwe00&feature=related

Tässä on kans nättejä misuja, ottaisin vaikka yöksi viereen!
http://www.youtube.com/watch?v=ccvkO5u-Mws

Kerropa Surullinen mies miten verottaja muka näkee metsäsi tukkimetsänä. Verottaja ei nimittäin nykyään nää kenenkään metsää mitenkään. Aikoinaan pinta-alaverotuksen aikaan näki, mutta ei enää. Metsä kuuluu nykyään pääomaverotuksen piiriin, eli kun myyt, maksat pääomaveroa, muuten et maksa mitään veroa. Eikä omaisuusveroakaan ole enää olemassakaan.

Sinä keksit noita höpöjuttujasi. Eikä siinä mitään pahaa ole, että mielikuvitus pelaa. Ja sinulla näkyy pelaavan.

No joo-o. Ja sama kirjoittajahan tuo näkyy olevan molempien noiden nimimerkkien ( Anna hyvän kiertää ja Surullinen mies ) takana. No eipähän ainakaan tule riitaa kun itse itselleen vastaa. Vaan kaikenlaisia sukan kuluttajia sitä tähän maailmaan mahtuukin...

Kun tarkemmin noita juttuja lukee, niin tosiaan sama kirjoittahan nuo on molempien nimimerkkien jutut kirjoittanut. Ovelaa, ehkä hiukan lapsellista, ehkä hiukan hellyttävää ja ehkä hiukan säälittävää. Mutta jatka vaan jos tuosta jotain iloa saat. Ei täällä ole syytä kenenkään pieniin ja harmittomiin jekkuihin puuttua. Hyvää jatkoa sinulle ja anna tosiaan hyvän kiertää.

Täällähän on mielenkiintoinen keskustelu käynnissä. :-D
Sehän tässä nettikeskustelussa juuri hauskaa / ikävää on, ettet koskaan tiedä kenen kanssa oikeasti olet tekemisissä. Se on jokaisen täällä kirjoittelevan syytä pitää mielessä. :-I
Jokainen voi tekeytyä ihan miksi haluaa ja keksiä tarinoita tai lainalla niitä täältä keskustelupalstoilta, jos ei oma mielikuvitus riitä. Täällähän näitä kaikenlaisia tarinoita riittää! Netti on pullollaan tietoa, voit tekeytyä ihan minkä alan asiantuntijaksi haluat. :-)
Ihmiset valehtelee ja kaunistelee asioita. Kukapa ei olisi tähän syyllistynyt?
Se on tämä nettikeskustelu vähän niin kuin savolaisen kanssa haastelisi, vastuu siirtyy aina kuuntelijalle, tässä tapauksessa lukijalle.
Saattaapi olla, että minä olenkin surullisen miehen sivupersoona kuin myös "näkijä ja tekijä" sekä" sielunpaimen" tai sitten en. :-D
Hyvää jatkoa vain kaikille!

Niin, ei kukaan voi tetää kuka kukin on :D Olen tässä lähinnä käynyt "anna hyvän kiertää" henkilön kanssa keskustelua. En tunnusta puhuvani itseleni :P

Ja eipä minua kiinnosta, jos joku luulee asian toisin olevan, se on heidän ongelma, ei minun. Luulotautisia Nurmeksessa riittää, ja tämä oli hyvä muistutus, miksi Nurmeksessa ei kannata ehkä asua. Niin kauhea kateus että sehän vie kalatkin vedestä.

Otin selvää mahdollisuudesta opiskeluun, vielä kerran :) Suomessakin saattaisi onnistua, mutta todella heikosti. Alalla työnäkymät olisi vakiot, niitä on aina vähän, vaan vähän on tekijöitäkin. Lähinnä yrittäjiksi päädytään, tai jos käy aivan uskomaton munkki, saa viran vaikka museovirastolta. Tai ehkä kunnalta. Tai jostain, vaan niitä virkoja ei paljon ole.

Tästä tuli mieleen ihana irlanti. Video on loistava, joskin surullinen, tai miten sen nyt ottaa.

http://www.youtube.com/watch?v=R-PmyAfQ5xY&feature=relmfu

Vähän surullinen, mutta kuitenkin positiivinen perusvire. :-) Jos nyt mitään tästä ymmärsin vajavaisella englannin kielen taidollani.
Ois varmaan kiva istua kuuntelemassa livenä tätä jossain Pubissa. Älä vain sano, että olet käynyt Irlannissakin? :-D
Sehän mukava, jos sitä haluamaasi koulutusta löytyy Suomestakin.
Useinhan noihin ammatteihin, joissa kädentaitoja tarvitaan, kuuluu myös työharjoittelu?
Minä sain kerran koulutukseen liityvän työharjoittelun jälkeen, kyseisestä työharjoittelupaikasta myös määräaikaisen työn, josta taas sain työkokemusta, jonka ansiosta sain muualta vakituisen työpaikan.
Sitä taas yritän tässä selittää, että eihän sitä koskaan tiedä, vaikka sinullakin kävisi uskomaton munkki ja saisit mieleisen työpaikan itsellesi. :-)

Minun työpaikalla on tulossa nyt kevään aikana, jotain "organisaatio uudistuksia, toimintojen tehostamiseksi". Työpaikat eivät kuulema ole vaarassa, mutta toiseen työyksikköön voi olla siirto edessä. Asioista ei tiedoteta kunnolla ja kaikenlaiset huhut velloo ympäriinsä. Minulle on ihan sama. Tehkööt ihan mitä uudistuksia haluavat. Katsonpahan sitten haluanko enää olla koko systeemissä ollenkaan mukana.
Yleinen ongelma joka tuppukylässä taitaa tuo kyttääminen ja kateus olla. Meinasin jo, etten tule takas tänne. Niiiin ärsyttää tuommonen asenne! Viisain varmaan olla välittämättä. :-/

Tunnustan, olen irlannissa käynyt useasti :)

Rakastan irkkumussaa, ja irkut on vähän kuin suomalaiset.
Irlanti on kaunis maa, jos tykkää karuista maisemista. Irkuissa parasta on se välittömyys, bupeissa ei raikaa karaoke, vaan kunnon live soitto. Vettä siellä sataa aina :)

Tämä biisi sai tyrmäys negatiiviset arvostelut. Minusta tää on kiva, tarttuva ralli, ja tässä ei ole irkkua, mut ihan vähän kuitenkin taitaa olla.

http://www.youtube.com/watch?v=cd3XZ79MKpY

Hämyisä, intiimi baari, tuoppi jos toinenkin tietenkin guinnes olutta, nestemäistä ruisleipää :) Se on ihanaa! Suomessa sitä saa vain harvoista paikoista oikein tarjoiltuna, hanasta. Alkosta saatava tosin on ihan hyvää sekin, mut ei siihen saa sitä ihanaa samettista vaahtoa.

Tässä ihanaa irlannin herkkua tunti :)

http://www.youtube.com/watch?v=l_jjcL2QTsc

Nolo.

Joo, kyllä tuota kuuntelisi paljon mieluummin, kuin jotain karaokea. :-D

Tuo irlannin "murre" on kyllä sen verran erikoinen, ettei siitä äkkiä nappaa kuin muutaman sanan, jonka ymmärtää. Ehkä sitten, kun korva tottuu tuohon ääntämistapaan?
Olen muuten onnistunut saamaan näiltäkin leveysasteilta guinnesia hanasta. Se vaahto on just ihana siinä päällä. Juomahan on todella ruokaisa, ei sitä paria tuoppia enempää jaksa juoda. Tätä kuunnellessa kyllä voisi nautiskella jotain hyvää viskiäkin. ;-)

Irkuissahan vieläkin kuulee sitä Iirin kieltä. Skoteissa puhutaan periaattessa enkkua, mutta mitään tolkkua siitä ei saa edes hyvällä englannin taidolla, on se niin ihmeellistä mongerrusta.

Elämä mataa samaa harmaata rataa, ajattelin matkustaa tässä talven aikaan johonkin, vaan on rahat vähissä. Islanti ois kiva, talvella se ei tietysti ole mikään kovin lämmin paikka, mutta sellaista en edes halua. Uusi-seelanti jää vielä ensi vuoteen, kun on tässä ollut sellaista hieman odottamatonta rahanmenoa.

Ostan harvoin tavaraa, jos ostan, ostan laadukasta. Nyt piti ostaa puhelin. Puhelin on minulle monikäytökapistus. Se on puhelin, navigaattori, apu geokätköharrastuksessa, musasoitin lenkillä sekä autossa. Siksi ostin uusinta ja parasta. Hajoneesta saanen vakuutusyhtiöltä satasen pari. Uusi maksoi yli 500 euroa. Kauhistuttava hinta, mutta halvalla ei hyvä saa, tai voi saada, mutta ei sellaista mitä haluan.

Pähkäilen nyt, miten saan geokätköily ohjelman luuriin. Maastokartat mulla siihen on, mutta niissä ei kätköt näy. Mutta onnistuu se, pitää vaan googlailla.

Olen jotenkin iloinen, että nurmes on nyt minun osalta historiaa. Tää on nähty. Tämä ketju ja koko nurmes palsta kannusti ja auttoi päätöksen teossa.

Haluan kiittää "Anna hyvän kiertää.." nimimerkkiä. Kiitos :) Hyvässä.

Tämä on kaunista.

http://www.youtube.com/watch?v=lB6a-iD6ZOY

Pitäisikö sinun hakea jostain apua tuohon kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja skitsofreniaan, sekä jakautuneeseen/pirstoituneeseen persoonaan. Aika vakavalta näyttää tuo sinun tilanteesi.

Juuri tällaiset viestit on ollut apuna, poismuutossa.

Epäilen, että edellisen viestin ulostaja juuri kärsii mainitsemistaan ongelmista, voimia hänelle.

Kuinkahan kauas olet muuttanut? Varmaan olet siirtänyt sänkysi siitä ikkunaseinältä sille Porokylän puoleiselle seinälle. Kyllä tuollaisen irtioton jälkeen sinun kannattaakin tämä Nurmeksen palsta jättää. Kiitos sinulle mukana olosta ja hyvää jatkoa muilla palstoilla.

Tämä on nyt nähty ja kiitos ei.

U-seelnanti minua viehättää, siellä tehtiin taru sormusten herrasta filmit.

Google mapsilla katselin paikkoja, ja olen mykistnyt, niin kaunista!

Sinne minä haluan, ja menen :)

Minäkin yritin googlettaa. Ei löytynyt mitään hakusanalla U-seelnanti, petyin.
Sitten googletin sanalla Höljäkkä. Löytyi kaikkea ihanaa. Rakastuin ensi silmäyksellä Iivari Monoseen. Hänet minä haluan ja saan.

Olen aloittaja, muutin etelään, olen nykyään lentoasemalla töissä, tarkemmin en viitsi sanoa, logistiikan parissa. Isoja lentokoneita :) Lentäjä sentää en ole :D

Hyvä fiilis, ei tämä mikään nurmes ole, luontoa löytyy tältäkin, sIílti.

Muutenkin mukavaa, kun on ihmisiä, eikä vaan vänkyttämistä, onko jukola paree kuin tokmanni :)

Mutta terveiset vaan nuseen, go on! :)

Nyt on asiaa katseltu, ja koettu.

Onko elämnlaatuni parantunut? Ei ole.

Nyt tulee toimeen, raha riittää. Vaan eipä täältä etelästä ole oikeen ystäviä saanut.

Ehkä en vain osaa?

Harmi, että onnea on lähdettävä etsinään etelään, koska nurmes tarjoaa vain ei oota.

En ole onnellinen, vaikka pitäisi, nyt on jees kämppä ja tulot millä pärjää.

Olen entistäkin epä-onnellisempi, kuitenkin, lopulta.

Yksinäisyytenkin tottuu, tahi sanoisinko turtuu.

Mulla ei koskaan edes ole ollut ystäviä, siksi en kai tiedä mitä tuntuu menettää tms.

Joulun lähestyessä yksinäisyys oikeen tiivistyy, kaikilla muiila on jotain mitä itsellä ei ole.

Näin se on minullakin, se ei johdu nurmeslaisuudesta, satun nyt täällä asumaan.

Jouluna ja sitä odotellessa kuuntelen aina Lorna Sohrea, en kuitenkaan suosittele kuin ehkä vain omalla vastuulla, tämä ei piristä!

Teitä on varoitettu ÄLÄ katso

https://www.youtube.com/watch?v=tqxvzs7ojvQ&t=6s&ab_channel=MusicHeaven

Meitä on paljon! Yksinäisiä.

Elkää nyt, vaikka joulua pukkaa, vetäkö itseänne hirteen :)

Meitä jota kukaan ei tarvitse, meitä o paljon :)

Taidat olla punavihervassari kun nuin huonosti menee?😕

Onneksi on vain enää viisi tuntia valoisaa aikaa, niin saapi nukkua pidempään.

Toivottavasti joulu on monen mielestä pian ohi, koska lähes kaikillakaan ei ole rahaa ylimääräiseen mässäilyyn, tulee vain paha olo.

Aloitus on kyllä totta, vaikka siitä onkin aikaa kulunut, olisi kiva tietää jos aloittaja vielä tulisi tänne ja kertoisi miten nyt menee??

Kovasti hehkutetaaan joka tuutista nykyään, että ihminen on sosiaalinen eläin, ja jos ei sosiaalista verkostoa löydy, masentuu heti ja peräti kuolee!

No ei se nyt ihan niin mene. Jotkut vaan haluaa olla olla yksin. Mutta jos yksinäisyys on ei haluttu tila, se on toki ikävä homma, ei se ainakaan heti tapa, kaikeen voi sopeutua. Silloin se kissa/koira tms voi olla kultaakin kalliimpi!

Ihminen sopetuu, mutta olisi hyvä että kenenkään ei tarvitsisi yksinäisyyteen sopetua.
Kannttaa olla "älykäs" kuten tuo tesloista herjaaja, jos näkee apua tarvitsevan/yksinäisen, eikun jeesaamaan, se ei maksa mitään ja lopulta siitä jää itsellekkin hyvä mieli! Oikeesti, jää! Ei se ole narsismia!

Hauskaa joulun odotusta, mä meen kuuntelee jaazzia 😍

Kyllä!

Pie-emäntä ja muutkin ihanat!

Olen täällä, eikä elämä ole paljon parantunut, joskaan ei huonontunut.
Näin kauheaa joulua odotellessa.. mistä Samatha Fox muistetaan, no tietenkin niistä isoista tisseistä. Noloo.

Hänelläkin meni 50 vuotta ja nyt vasta hokataan, sehän osaa laulaa! katsokaa ja ihmetelkää! Kaunista joulunodotusta kaikille.

https://www.youtube.com/watch?v=S-owkVR5PPI&ab_channel=NestorTheBand 👍💖👺

Vaikka olis kuinka viisas ja vahva nuoruudessa. Kaikilla meillä alkaa jossain vaiheessa alamäki, sikäli luonto on tuossa asiassa tasapuolinen.

vetäse lapaseen tesla ukko.

Tosi hyvä tuo biisi, enpä ois uskonut, että vielä törmää Samantha Foxiin!

Mikä "riesa"?

teslani.

Hei! Vinkki keskustelun aloittajalle 🫵 Kolme keinoa selättää ahdistus:

1. Sukupuolia on kaksi
2. Emme ole sodassa Venäjän kanssa
3. Ilmasto muuttuu ilmastotoimista huolimatta

Nämä kun sisäistää, niin ahdistus helpottaa 97%

Olen kejun aloittaja.

Edeleen hengissä, mutta kuten Aku Ankka sanoo

#elämä mataa samaa harmaata rataa#

Eipä tästäkään joulusta jälkipolveille kerottavaa jää

Aika pettynys, olisipa edes ysi ystävä, mutta ei oo :(

Yritin torjua joulun ahdistusta KALJALLA ja eipä olew häövi lopputulos, oon sekaisin kuin seinäkello,

Yritän rei kaamin ensivuoteen, ei elämä ainakaan ju åpottelemma paremmaksi muutu

Pitää kohdata se ahdistus ja käydä sen kimppuun!

Erikoinen ketju.

Hupaisin neuvo on tuo hanki koira :)

Miksi ei mutta ehkä kissa olisi parempi, miksei koirakin.

Kun kissa loikaa masun päälle, ja alkaa siinä hurisemaan, se poistaa tehokaasti masennusta pois.

Toki koiratkin, ne ei hyrise mut efeksi on sama.

Ylipäätään elämillä on hyvä vaikutus ihmisiin!

Helsingin Luonnontieteellisessä museossa elää kanta myrkyllisiä ruskohämähäkkejä. Arasta ja vain öisin liikkuvasta lajista ei kuitenkaan ole välitöntä vaaraa ihmiselle.

Suomessa myrkyllisiä hämähäkkejä elää lähinnä terraario-olosuhteissa eläintarhoissa tai lemmikkeinä. Luonnontieteellisen museon tiloissa kuitenkin elelee vapaana kanta myrkyllisiä ruskohämähäkkejä. Luonnossa lajia tavataan Etelä-Amerikassa, erityisesti Chilessä.

Ruskohämähäkki on siinä mielessä ihmiselle vaarallinen, että sen purema voi aiheuttaa paikallisen kuolion. Hämähäkit eivät kuitenkaan ole syy jättää museovierailua väliin, sillä ne elävät lähinnä museon kellarissa ja rakenteissa.

Laji on varsin arka ja liikkuu lähinnä öisin, mistä johtuen vierailijat törmäävät hämähäkkeihin vain harvoin.

– Aika harvoin näitä näkee, ehkä muutaman kerran vuodessa, museomestari Timo Pajunen sanoo.

– Itse olen pari kertaa törmännyt.


Luonnontieteellisen museon viralliselta Instagram-tililtä löytyy kuva museorakennuksen salaisesta asukkaasta. Ruskohämähäkkejä on nähty päivisin vain hyvin harvoin, vaikka populaatio on elellyt rakennuksessa jo vuosikymmmeniä, kuvatekstissä kerrotaan. (Jos kuva ei näy, katso se täältä)

Kanta voi Pajusen mukaan hyvin – ainakin siitä päätellen, että museon henkilökunta törmää hämähäkkeihin aika ajoin.

Hämähäkkien arvellaan ajautuneen museoon hedelmälastin mukana 1960-luvulla. Kooltaan ruskohämähäkki on selkeästi havaittava, jalat mukaan laskettuna noin kolmen sentin pituinen ja väriltään suklaanruskea.

Pajusen mukaan suurella osalla Suomen luonnosta löytyvillä hämähäkeillä on myrkkyä, mutta ihmiselle niistä ei ole vaaraa.

– Vesihämähäkin purema lienee kivuliain, mutta tämäkään laji ei ole ihmiselle vaarallinen.

hämä hggi9

Nut eiky eiku nyt on sitten tämäkin joulu tapetelu pois,

Ei jää tsätkökään paljo n kerrottavaa.

Epäonnistuin taas!

Kohta vuosi vaihtuu taas, enää 20 min. Mikään ei muutu kuitenkaan paremmaksi, kaikki muuttuu vain pahemmaksi! Jos omakin elämä on jo pitkään ollut sivuraiteilla, niin nyt on koko maailma. Mitä tästä vuodesta jäi kerttovaa? Jälkipolville, mitä pian ei enää edes ole!

Pandemiaa
Sotaa
Ilmasto lämpenee
Väestönkasvu on hillitöntä ja se ihan pian kostautuu ikävällä tavoin
Suomi velkaantuu

Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Onko isossa mittakaavassa tapahtunut mitään hyvää? EI OLE

Linkola ymmärsi nää asiat jo 70 luvulla paremmin kuin kukaan muu, vaikka huru-ukko olikin.

No, eikun ääntä ja valoa päin.

T Ketjun aloittaja

Taas meni niin pieleen 😒

Niin no.. ei mulla lisätävää.

Niin, se on kyllä hirveetä välillä.

Kukaan ei välitä enää yhtään mistään, kaikki vaan on!
Niiku mitää pahaa e tapahtus, hei ne jää jälkipolville!

Se on totta ne tosiaan jää.

Hmm

Koitappa Jazzia :)

https://www.youtube.com/watch?v=wVb4C3ECWLw&ab_channel=DrImakita

:)

Vittuako kyyhötätte mökkiä lämmitellen,kun ei ole uskallusta tehdä valintoja elämässä,niin tyhjä itkeä!

Käsittääkseni käsittämätön

Hyvä musa voisi jeesta!

Erikoispäivinä tuntuu erityisen kurjalta. Joulu, juhannus, pääsiäinen, vappu.

Silloin ihmiset kokoontuu yhteen ja on hauskaa.

Tuntuu kurjalta, kun ei ole mitään mihin mennä, ei yhtään ystävää 😭 Muut juhlii vappua, minä möllötän kotona, yksin.

Oletko liian ronkeli naisten suhteen? Tai ollut joskus? Sellaisen asian kyllä muistaa vaikka lopun ikänsä. Olen saanut pakit henkilöltä, jonka luulin ihastuneen minuun! Olipa oikeasti epämiellyttävä yllätys. Ja se siitä. Eipä asiat ole muuksi muuttuneet. Käskivät odottaa Sitäkö minun pitää odottaa, että hän pariutuujonkun toisen ka ssa.?? En ole odottanut, vuodet vaan kuluvat hitaasti....

Voi ei tästä taas alkaa kammottava viikko 😩

Mulla on kolilla mökki, ei öky, mutta mökki silti!

Pari kertaa olen sinne naisen saanut, ilmeisesti odottivat jotain jakuzi altaita ja suurta möhinää. Ei ole, ja samantein halusivat pois. Kolin taxsikuski sai töitä.

En ole edes ruma, vähän ehkä hippi. En ole lihava, en haise. Näin vaan aina käy 🥺

Jos lohduttaa, et ole ainut yksinäinen.

Mä laitan aina musat soimaan kun alkaa ahdistaa.

Näin keväsisin..

laiton makuualustan ulos. Lintujen kevöäinto on mykistävää, ääntä lähtee.

Se al al

Nyt on paha mieli 😩

Kesä ja valo tuo kuonan ja lian näkyviin, sieluni -ja mieleni on musta. Valo sattuu, en kestä valoa!

Etsi joku harrastus vaikka

Nurmeksessa on paljon yksinäisiä, asialle voisi jotain tehdä kuitenkin.

Kannattaa vaikka ensin keikauttaa se oma vene

https://www.youtube.com/watch?v=fewGfeaX8U0

ja olla vähän kapinassa! Sitten miettiä mikä asia on vinksulla ja miten? Yleensä asiat ei ole niin vinossa ettei niitä saisi oikaistua! 🙋🏽‍♂️

Elämä saattaa olla ulkoisesti mallillaan, mutta esim mulla ei ole yhtään oikeaa ystävää. Ei ketään!

Kun työviikko on ohi, hukutan itseni pulloon, sinne ne murheet hukkuu kätevästi hetkeksi. Ei ole muuta!!

Ihan niinku tässä videossa.. hei mä oon ok.. mut laiteaan vinkkupullon lisäksi vielä pari vodkaa.. ja hei, juhlat tulossa, jos tuosta vielä viskipullo ja pari limuviinaa.. ja hei, laita nyt vielä yksi viskipullo vielä lisää. hei hei, ei tässä oon vaan ok ja illanvietto ystävien kanssa 🧙‍♂️

https://www.youtube.com/watch?v=AIIovpUQiro&ab_channel=MassiveAttackVEVO

Kyllä joku kaveri aina löytyy, ja se ei ole pullossa. Vaikka kaveri sekin.

Koita ulostaa itsesi, ala vaikka etsimään geokätköjä.

JÖSSES!

Mulla tuli tänään sama fiilis, toimin hoitoalalla.

Kyllä tää o surkeaa, vaikka kuinka haluaisi hoitaa ei vaan voi, ei riitä aika.

Hoitovirheitä jo tulee.

Juttu vaan on niin, että ei voi enää hoitaa! Osaaminen ja halu on, mut ei vaan enää pysty. KUN EI KERKII

Kauhea on alkoholismisairaus 😗

Juuri Nusessa läydettiin ihminen, hajusta valitettiin, kalmo oli ollut kämpässä n 4kk ja alkaahan se haista. Kukaan ei ollut häntä kaivannut.

Se on aika surullista 😣

Nurmeksessa on paljon pahoinvointia.

Joulun lähestyessä pahoinvointi alkaa konkretisoitua teoiksi. Hauskaa joulunodotusta 🤶🎅

Joulu on monelle kovaa aikaa, eikä aina ilon juhlaa.

Omaa ahdistusta voinee määritellä niin, että onko muut enemmän -tai vähemmän ahdistuneita.

Pitää sitten pohtia, miten itse osuu tähän kartalle.

Näin ei pitäisi tietenkään tehdä, mutta niin tehdään.
Siksi tehdään ahdistavia elokuvia yms. Puhumattakaan kauheista dokkareista.

Ihminen saa lohtua siitä, kun näkee, että voi vattu, jollain menee vielä huonommin kuin minulla!

Ei se ihmistä ahdistuksessa lopulta jeesaa, et näkee, jollaan menee vielä huonommin.

Mutta voi se mittasuhteita tuoda. Katsoin Netfliksissä olevan keskitysleiri dokkarin, se on niin ylitsevuotavaa, ruumiita tuupataan dosereilla hautoihin, niitä on läjittäin, niitä on paljon. Niitä on uskomattoman paljon, niitä on kuin halkoja pinossa, tuhansia, kymmeniätuhansia!
Luuksi laihtuneita ihmisiä, mitä ei ihmisiksi enää tunnista! Näky on todella irvokasta!

Siinä miettii, että omat murheet on aika pieniä. Mut ei se tietenkään niin mene, mutta silti on siinä se, että todella voi sanoa, että paskemminkin voisi mennä!

Muistan dokkarin, se on netikassa vielä, nimi muuttunut. En nyt jaksa sitä kaivaa, laitan kun tulen baarista.

Se ei ole kaunista katseltavaa.

Ihminen tuppaa vertaamaan aina itseään toisiin.

Ennen koulssakin vedettiin arvosanat ns. gaussin käyrällä. Se oli ihan hyvä systeemi. Hyvää ei saanut helpolla ja oikeasti nelkkuja napsahteli. Itsekkin sain kerran ehdot ja jouduin kesällä opiskelemaan etten jää luokalle.

Oli myös iso virhe lopettaa tasokurssit. Ennen ne jotka halusi oppia ja oli lahjoja, otti laajat kurssit. Ne jotka ei meni suppealla.

Nyt kaikki opiskelu laahaa niiden heikkolahjaisten häiriköinnin ja "oppimisen" tahtiin. Lahjakkaat ja normaalit tunneilla turhautuu kun opetus ei edisty eikä haasta, kun tuneilla vatuloi näitä häirikköjä ja heikkolahjaisia.

Nykyään kaikki päästetään läpi, luokalle ei jätetä eikä niitä 4osia anneta.

Totta, tuo on kyllä haitta.

Opettajana noloa mutta meidän on pakko hyvksyä kaikki.

Jos luulette että luokalle voi jättää täysin kyvyttömän, ei voi.

Omaishoitajana kadun että että ryhdyin tähän.

En suosittele.

Joulun jälkeen Juhannus on vuoden kamalin päivä. Kaikilla on hauskaa, makkarat tirisee rillissä, viini virtaa, kaikki halailee toisiaan on kivaa. Puheensorina pulputtaa.

Yksinäinen ehkä avaa sen pirkkatölkin, laittaa pakastepizzan uuniin ja napsauttaa Netflixin päälle. Kissalle ehkä vähän parempaa evästä.

No, näin se meni tämäkin Juhannus 🤔