Kamera safarille?

Jos minulle suotaisiin mahdollisuus moiseen kuvausilotulitukseen, niin miettisin kamerakalustoni todella tarkkaan. Yhden asian tiedän, vielä ei ole digitaalin aika. Kameroiden lisäksi ottaisin varmaan jonkunlaisen digitaalivehkeenkin mukaan.

Otat minkä tahansa kameran mukaan, tulee sillä ennen tärkeitä tapahtumia (sellaiseksi laskisin safarimahdollisuuden) kuvata useita rullia (tai digitaalikameralla useita satoja kuvia). Kameran käyttö erilaisissa tilanteissa tulee hallita vaikka silmät kiinni.

Filmit ostaisin kotisuomesta. Pari rullaa perus filmiä päivää kohti on matkalla yleensä perusannos ja erikoisfilmit mahdollisesti tämän päälle. Itse kuvaan vain dialle, mutta tuo on tietysti makukysymys. Jos kuvaa negatiiville, niin silloin voi teettää samalla myös digikuvat. Digitaalisuus on tulevaisuutta.

Itse ottaisin mukaan kunnollisen mekaanisen rungon ja siihen kiinteitä objektiiveja esimerkiksi 20mm, 50mm, 135mm ja ehkä 300mm. En ole vielä tavannut tyydyttävää zoomobjektiivia, kai sekin aika tulee. Lisäksi minulla on yleensä vararunko, koskaan ei tiedä mihin kameransa pudottaa. Viimeksi Canon AE1P:ni pyöri kivilattialla, mutta selvisi siitä. Mikä tahansa uudempi digitaalinen tai ei digitaalinen muovinpala olisi sanonut työsuhteensa irti tuon tärskyn jälkeen.

Toiseksi kameraksi ottaisin mukaan pienen kiinteällä objektiivilla varustetun kinarin. Olen käyttänyt aikaisemmin Canon GIII:sta, NIKON:in AW:tä (vedenpitävä 3m) ja nyttemmin MINOX:ia. Tällä kakkoskamerallakin tulee kuvata useita rullia ennen matkaa. Itse sähläsin juuri NIKON:in AW:n latauksen kanssa, kun tauon jälkeen otin sitä uudestaan käyttöön. Noiden esimerkkien lisäksi tulee kakkoseksi mieleen ainakin Olympus Mju:n perusmallit.

Kameroiden ja filmin lisäksi tulee muistaa muu tarpeellinen materiaali. Jalusta on aina tarpeen pitkillä teleillä kuvattaessa. Siis myös digitaalikameralla kuvattaessa. Saattaisin ottaa jopa kaksi jalustaa mukaan: yksijalan ja pienen kolmijalan. Lankalaukaisin ei paljoa paina ja kun on paljon valoa, saattavat harmaasuotimet olla tarpeen. Käytän itse melko harvoin salamaa, mutta mitä etelämmäs mennään, sen pimeämpiä ovat yöt. Onko lisäksi harmaakortti tarpeen? Itse ottaisin ainakin, täysin tuntemattoman valaistuksen hanskaaminen voi olla ensimmäisellä kerralla mielenkiintoista. Koko laitteisto tulee pakata kunnollisenn kameralaukkuun tai reppuun.

Niin se digitaali. Se olisi todennäköisesti nykyinen digivalintani. Olympus Mju 400, koska se on ainoa tietämäni digitaalikamera kotimaan markkinoilla, joka kestää kohtuullisesti kosteutta ilman eri suojausta.

Olen ollut kahdella safarilla, toinen suuntautui Keniaan ja toinen Tansaniaan, mm Serengetiin ja Ngorongoroon. Perustyökaluna oli 2,8/300 mm objektiivi usein 1,4x telejatkella, lisäksi 80-200 zoomi ja yksijalkajalusta. Kuvasin silloin vielä dialle.

Kokemuksia: useimmiten tarvitaan polttoväliä, joka vastaa kuvakulmaltaan kinofilmillä 300-400 mm. Vaikka autolla pääsee toisinaan elukoiden viereen, ne kuitenkin kääntävät silloin selkänsä ja lähtevät valumaan pois päin. Parempia kuvia saa siis hieman kauempaa. Norsu ja varsinkin kirahvi ovat kuitenkin toisinaan niin lähellä, että eivät mahdu 300 millisellä kuvaan. Eläin ja varsinkin -lauma maisemassa tyyppisiin kuviin tarvitaan sitten zoomia ja tähän tarkoitukseen riittää 2-4 kertaa suurentava.

Matkatoimistojen safareilla maisemien kuvaamiseen on melko rajoitetut mahdollisuudet, koska aamu- ja iltahetket pyöritään autoilla suojelualueilla, joissa petojen vuoksi ei juuri anneta jalkautua. Tästä syystä jalusta voi olla turha kapistus (autosta kuvataan klassiseen tyyliin kattoluukusta kameran alla papupussi). Pöytäjalustan voi tukea auton kattoon tai omaan rintaan (koska joku heiluttaa aina autoa). Paikalliset asukkaan eivät yleensä tykkää turistien kameroista ainakaan jollet samalla heiluttele seteliä sormien välissä, mutta asia on tietysti toinen, jos sinulla on muuta kautta suhteita heihin.

Valosta: eläimiä katsellaan erikoisesti heti auringon nousun jälkeen ja illan suussa pari kolme tuntia pimeän tuloon asti. Valoa ei ole päiväntasaajallakaan silloin ylenpalttisesti vaan itse asiassa sielläkin tunnelmallisin valo = niukka valo. Tarvitaan siis valovoimaa tai filmin/kennon herkkyyttä (esim n. 400 ISO). Digin etu olisi, että nupista kiertämällä voi herkkyyttä muuttaa ilman filmin vaihtoa, mutta valitettavasti digipokkarit ovat vielä suhteellisen huonoja 400 ISOlla. Digin etu olisi myös jyrkän valon parempi hallinta, mutta vain sillä edellytyksellä, että kuvaat RAW-muodossa ja osaat/viitsit säätää kuvat jälkikäteen.

Jos päädyt digiin, tarvitset myös ainakin 2 muistikorttia ja ns. kuvatankin (n 300 €) latureineen mukaan.

Mitä teetkin, ota mukaan sellainen kamera jota osaat kunnolla käyttää ja varaudu siihen, että se joutuu todella koville pölyn ja kuumuuden takia eikä kolhujakaan voi aina välttää. HYVÄÄ MATKAA.

Omani on ihan tavallista ulkoiluvaatekangasta, joku siskon ylijäämätilkku. Sen sisällä on pakastepussi kosteussulkuna. Kangaspussin ja pakastepussin pitää olla hieman suurempia, kuin pussi, jossa herneet ovat kaupassa. Silloin pussi muotoutuu sopivasti ja tukee hyvin kameraa. Kuvissa olen nähnyt autosta kuvattaessa suurempiakin pusseja, kuin omani, joka on noin 20x10x3 cm.